yle.fi-etusivu

Asiantuntija: Veropetoksesta ei pääse maksamalla

Apulaisvaltakunnansyyttäjä nostaa syytteen törkeästä veropetoksesta itsensä aiemmin ilmiantanutta teollisuusneuvosta vastaan. Rikosoikeuden professorin mielestä syyte ohjaa koko syyttäjälaitosta.

verorikokset
Matti Tolvanen
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti TolvanenJouni Immonen / Yle

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää apulaisvaltakunnansyyttäjän tiistaina nostamaa syytettä erittäin merkittävänä tasa-arvon ja rikosoikeudellisen vastuun kannalta. Hän uskoo sen ohjaavan myös vastaisuudessa koko syyttäjälaitosta.

– Kyllä tämä on syyttäjälaitoksen sisällä suuntaa-antava. Sitä vartenhan näitä valtakunnansyyttäjän viraston ratkaisuja annetaan. Syyttäjälinjan pitää olla yhtenäinen, Tolvanen sanoo.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä ilmoitti nostavansa syytteen (siirryt toiseen palveluun) törkeästä veropetoksesta asiassa, jossa epäilty on oma-aloitteisesti ilmoittanut kahdelta verovuodelta maksamatta jättämänsä verot ja maksanut ne jälkeenpäin. Itsensä ilmiantamisen tarkoituksena oli välttyä rikosseuraamuksilta. Kihlakunnansyyttäjä tekikin asiassa aluksi päätöksen syyttämättäjämisestä.

Syyte koskee teollisuusneuvos Keijo Kopran tapausta, jossa hän salasi 140 000 euron pääomatulot, mutta maksoi niistä myöhemmin maksuunpannut noin 25 000 euron verot viivästysseuraamuksineen.

Yhdenvertaisuus vaatii syyttämistä

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe perustelee tiedotteessa syytteen nostamista muun muassa sillä, ettei itsensä ilmiantamisen ja verojen jälkeenpäin maksamisen voida katsoa poistaneen veropetoksen vaikutuksia. Tiedotteen mukaan verot maksettiin nyt vain parilta vuodelta, vaikka epäilty on hallinnut tuloja tuottaneita sijoitustilejä vuosikymmeniä.

Professori Tolvanen on samaa mieltä Rappen kanssa siitä, että yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Pelkkä maksaminen ei voi vapauttaa rikosoikeudellisesta vastuusta.

– Jos jälkikäteen verot ja viivästysseuraukset maksamalla välttäisi rikosvastuun, niin olisihan se aika erikoista.

– Jos ajatellaan muita rikostyyppejä, niin jos joku tekee jonkun muun rikoksen ja korvaa aiheuttamansa vahingon, ei välty syytteiltä – ja veropetokseen syyllistyneiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta tämä on hyvin merkittävä, Tolvanen sanoo.

Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) itsensä ilmiantaneita veroparatiisitallettajia on poliisitutkinnassa 30–50 henkeä. Vältettyjen verojen määrä on lehden mukaan 4 000–80 000 euroa. Tolvanen viittaa siihen, että myös näiden tapausten on oltava lain edessä samalla viivalla, varakkaan ja vähemmän varakkaan.

Tärkeää yhteiskuntamoraalin kannalta

Tolvanen sanoo, että syyttämättä jättäminen toisi heti pulmia: jos joku ei kykenisikään maksamaan verojaan, niin hänet pantaisiin syytteeseen, ja se, joka kykenee pääsisi rahapussilla pälkähästä.

– Ei se niin voi olla, Tolvanen sanoo ja pitää periaatetta olennaisena yhteiskuntamoraalin kannalta.

– Oletetaan, että joku kavaltaa tai petoksella saa tuommoisen summan itselleen, niin eihän siinä ole kahta sanaa, että syytetäänkö vai eikö syytetä. Kyllä taatusti syytetään. Veropetos on nimikkeeltäänkin jo petos.

Tuomion seuraamukset voivat lieventyä

Tolvanen on Rappen kanssa samoilla linjoilla myös siinä, että vaikka rikosvastuuta ei voi väistää kuvetta kaivamalla, niin sitten tuomion tullen seuraamuksen määräämisessä sillä voi olla lieventävää vaikutusta.

Pienissä rikkeissä maksaminen vielä voi käydäkin.

– Vähäisemmät veropetokset onkin ihan järkevää hoitaa veronkorotuksella ilman, että niistä syytetään, Tolvanen toetaa.

Tällaista kohtelua itsensä ilmiantaneetkin osalleen toivoivat. Ilmiannot perustuivat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lakikaavailuun ns. aktiivisesta katumisesta. Vapaaehtoisuus olisi tuonut ulkomaille rahojaan piilottaneille suojan rikosoikeudelta ja alentanut veronkorotuksia.

Lakiesitys kaatui pari vuotta sitten perustuslaillisten ongelmien takia.