Koe uusi yle.fi

Analyysi: Teollisuusliiton Aalto oli palkkakuopassa – 60 prosentin korotus osoitti silti pelisilmän puutetta

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nousee korotuksellaan ay-johtajien palkkalistan häntäpäästä kärkisijoille. Muutos heijastelee työmarkkinarakenteiden muutosta, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Riku Aalto
Riku Aalto
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto aloitteli liiton hallituksen kokousta Helsingissä 31. lokakuuta. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Viime vuodet eivät ole olleet helppoja ammattiyhdistysjohtajille. Työmarkkinaosapuolet ovat sorvanneet sopimuksia, joissa on ollut vain muutamia yhteisiä nimittäjiä – työntekijöiden työehtoja on joko heikennetty tai palkankorotuksissa on noudatettu äärimmäistä malttia.

Tuoreimpana Teollisuusliitto pääsi lokakuun lopussa sopuun Teknologiateollisuuden kanssa kaksivuotisesta sopimuksesta, jolla työntekijät turvasivat itselleen hyvin maltilliset palkankorotukset tuleville vuosille.

Tässä ajassa yli 60 prosentin palkankorotus puheenjohtajalle osoittaa harkintakyvyn puutetta. Mutta löytyykö korotukselle myös päteviä perusteluita?

Aalto palkallaan kärkisijoille

Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja Jyrki Levonen perusteli palkankorotusta palkkakuopalla.

– Meidän puheenjohtajien palkat olivat alle keskiarvon. Tästä syystä päätimme vähän nostaa niitä. Puheenjohtajilla on iso vastuu, kun on iso työnantajavastuu ja taloudellisella puolellakin on kyse isoista asioista, Levonen perusteli päätöstään Ilta-Sanomille (siirryt toiseen palveluun).

Vertailua Teollisuusliiton väki teki SAK:n, STTK:n ja Akavan liittojohtajiin sekä keskusjärjestöjen puheenjohtajiin.

Ylen keräämän listan mukaan Aalto on ollut palkkakuopassa verrattuna muihin ammattiyhdistysjohtajiin. Hieman yli 9 000 euron kuukausipalkalla Aalto on sijoittunut palkkalistalla johtajien häntäpäähän, vaikka Teollisuusliitto on ollut yksi keskeisimmästä SAK:n liitoista.

Listalla keskusjärjestöjen johtajat erottuvat omille tuhatluvuilleen verrattuna liittojohtajiin. Duunariliittojen johdossa näytetään puolestaan tienaavan vähemmän kuin korkeakoulukoulutettujen parissa.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ ei halunnut kertoa, kuinka paljon puheenjohtaja Olli Luukkainen tienaa kuukaudessa liiton palkkalistoilla.

Perinteisesti OAJ:n puheenjohtajan palkalla on kiilattu ammattiyhdistyliikkeen tulolistan kärkisijalle (siirryt toiseen palveluun).

Teollisuusliiton asema kasvaa

Teollisuusliitto selitti palkankorotusta myös työmarkkinakentän muutoksilla. Jatkossa vientiliitot määrittelevät palkankorotusten ylärajan kaikille aloille kotimaassa, vaikka virallinen sopimus Suomen mallista jäi haaveeksi.

Tämä luo paineita suurien vientiliittojen puheenjohtajille, joiden ainakin pitäisi jatkossa miettiä palkansaajien lisäksi yhteiskunnan kokonaisetua palkankorotusvaatimuksineen.

Yleensä tämä tehtävä on jätetty keskusjärjestöjen johtajille, jotka ovat parhaansa mukaan taivutelleet liittojohtajia keskusjärjestöjen sopimusten taakse.

Teollisuusliiton asema Suomen mallin takuumiehenä puolestaan korostuu, kun Metalli-, Puu- ja Teollisuusalan ammattiliitot fuusioituvat Teollisuusliiton nimen alle. Yli 220 000 jäsenen suurliitolla on paljon sanottavaa, millaisia palkankorotuksia Suomessa tehdään.

Nyt Aallon palkka nouseekin keskusjärjestöjohtajien tasolle.

Päätös jo syyskuussa

Teollisuusliiton hallitus esitti puheenjohtajien palkankorotusta jo syyskuussa, kun liitot kävivät palkkaneuvotteluita työnantajien kanssa. Tiedon leviäminen julkisuuteen ennen sopimuksen syntymistä olisi varmasti tuonut paineita myös palkkaneuvotteluihin.

Metalliliiton jäsenet olisivat varmasti mielellään tehneet sopimuksen, jossa ostovoima olisi kehittynyt puheenjohtajansa tavoin.

Puheenjohtaja Aallon palkankorotus tulikin julkisuuteen pian sen jälkeen, kun kaksivuotinen sopimus työntekijöiden palkoista oli tehty.

Kahden vuoden aikana jäsenet ehtivät unohtaa puheenjohtajansa korotuksen, joten Teollisuusliiton ajoitus ei mennyt täysin pieleen.