Koe uusi yle.fi

Lukiolaisten liitto: Yksi oppiaine ei saisi olla ylitse muiden korkeakoulupisteytyksessä

Reaaliaineiden arvottaminen keskenään on SLL:n mukaan vaikea pala purtavaksi.

pääsykokeet
Helsingin yliopiston pääkirjasto – Kaisa-talo.
Helsingin yliopiston pääkirjasto – Kaisa-talo. SLL:n puheenjohtajan Pietu Heiskasen mielestä nuoren pitäisi saada pisteitä jokaisesta kirjoittamastaan aineesta ja pyrkiä säilyttämään laaja-alaisuuteen kannustaminen.Jyki Lyytikkä / Yle

Suomen lukiolaisten liitto (SLL) suhtautuu positiivisesti pisteytysten yhtenäistämiseen korkeakouluhauissa, mutta näkee nyt esitetyissä pisteytysmalleissa myös ongelmia.

– Keskeistä pisteytysmallien kohdalla on miettiä, mikä on eri oppiaineiden suhde eli suositaanko joitakin oppiaineita toisten aineiden kustannuksella. Näkemyksemme mukaan tilanteen ei pitäisi olla tämä, toteaa SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Esitetyssä pisteytystyökalussa pitkän matematiikan laudatur antaa hakijoille enemmän pisteitä kuin mikään muu tulos, vaikka hakukohde olisi humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

– Matematiikan osaaminen on äärimmäisen tärkeätä ja sitä korkeakoulut nuorilta odottava, mutta matematiikan merkitys ei saisi kuitenkaan paisua suhteettomasti. Pisteytystä on tarkasteltava reaali- ja kieliaineisiin nähden erityisesti muissa kuin matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa, Heiskanen linjaa.

"Reilua olisi, jos jo kurssivalintoja tehdessään tietäisi mitä odotetaan"

Reaaliaineet arvotetaan esityksessä myös keskenään. Esimerkiksi historian laudatur on ehdotuksen mukaan huomattavasti arvokkaampi kuin filosofian ja psykologian laudatur on arvokkaampi kuin yhteiskuntaopin.

Yliopistojen ns. perustaulukossa reaaliaineiden laudatureista saatavat pisteet vaihtelevat oppiaineesta riippuen 22 pisteestä 34 pisteeseen. Syyksi on esitetty tarve erotella hakijoita toisistaan.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
Ronnie Holmberg / Yle

– Jos pyrkii opiskelemaan historiaa, niin ideaalitapauksessa saisi myös yo-kokeessa kirjoittamastaan historiasta pisteitä. Reilua on, että lukiolainen tietää jo kurssivalintojaan tehdessä, mitä häneltä odotetaan, Heiskanen sanoo.

Heiskanen toivoo, että kun työryhmän työ etenee, pisteytysmalleista käytäisiin kriittistä keskustelua.

– Reaaliaineiden arvottaminen on vaikea pala purtavaksi ilman mutta, hän huomauttaa.

– Käynnissä on selvä muutos, vaikka matematiikalla on jo nytkin suuri merkitys korkeakouluhauissa. Kyse on myös siitä, että koska meillä on nyt tietoa, millä tavoin koulutuksen arviointineuvosto näkee tilanteen, voidaan pisteytysmallia viilata tarvittavaan suuntaan.

"Kaikkia arvosanoja pitäisi pystyä hyödyntämään pisteytyksessä"

Yliopistot ovat kaavailleet ottavansa valinnoissa huomioon vain arvosanat C, M, E ja L. Ammattikorkeakoulut sen sijaan ovat suunnitelleet käyttävänsä koko hyväksyttyä arvosana-asteikkoa. Heiskasen mielestä nuoren pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkia arvosanoja pisteytyksessä ja oppimisessa pitäisi pyrkiä säilyttämään laaja-alaisuuteen kannustaminen.

– On varottava antamasta sellaista signaalia, että kannattaa keskittyä vain niihin asioihin, joissa tietää olevansa varmasti tosi hyvä. Valintaperusteilla on myös mahdollisuus kannustaa osaamisen laaja-alaiseen näyttämiseen, Heiskanen kommentoi.

SLL muistuttaa, että opiskelijavalintojen uudistus ei koske kulttuuri-, taide-, ja liikunta-aloja ja katsoo, että jos niihin halutaan muutoksia, niitä olisi tarkasteltava erikseen.

SLL:n mielestä opiskelijavalintauudistuksessa todistusten hyödyntäminen on kuitenkin oikea suunta.

– Toisella asteella hankitusta osaamisesta on oltava hyötyä korkeakouluun haettaessa, mutta keskeistä on, että lisäksi on olemassa vaihtoehtoisia väyliä päästä käsiksi korkeakouluopintoihin, esimerkiksi pääsykokeiden ja avoimen korkeakoulun kautta.

Ylioppilastutkinnossa tarvitaan Heiskasen mukaan myös sisällöllistä kehittämistä.

– Kirjoitukset ovat sähköistymässä vuoden 2019 keväällä viimeisenä matematiikan osalta ja tämä avaa valtavaasti uusia mahdollisuuksia, toivonkin rohkeutta kokeiden kehittämistyössä, Heiskanen summaa.

Päivitetty 15.11. klo 8:33. Muutettu kohtaa, jossa kerrottiin, että pisteitä pitäisi saada jokaisesta kirjoitetusta aineesta. Tarkempi ilmaus on, että kaikkia arvosanoja pitäisi pystyä hyödyntämään pisteytyksessä.

Lue myös:

Yo-todistuksella suoraan oikikseen – arvosanojen korottaminen kannattaa, kun korkeakoulujen valintakriteerit muuttuvat

Tutkimus: Lukion pitkä matematiikka on lähes 90-prosenttinen tae opiskelupaikasta

Ylioppilaskokeet saattavat lyhentyä nelituntisiksi – merkitys korkeakoulujen pääsykokeissa kasvaa

Matematiikan yo-kokeen sähköistäminen on vieläkin kesken – OAJ harkitsisi jo lykkäämistä vuodella

Tekniikka ja talous kertoo, että 80% opiskelijoista alisuoriutuu, jos opettaja päättää tahdin (siirryt toiseen palveluun)