yle.fi-etusivu

EU tiivistää puolustustaan, onko uusi sitoumus Naton jatke? 10 kysymystä unionin puolustusyhteistyöstä

Suomi on innokkaimpien joukossa, kun Euroopan puolustusyhteistyötä kehitetään. Suomalainen puolustusteollisuus suhtautuu yhteistyöhön varauksellisesti.

Euroopan unioni
Helikopteri Ruotsin maavoimen taistelunäytöksessä
Ruotsin maavoimien NH-90 helikopteri taistelunäytöksessä Bodenissa 3.2.2016.Jarmo Honkanen / Yle

Euroopan unionin 23 maata tekivät historiaa maanantaina, kun ne päättivät poliittisesti sitoutua tekemään puolustusyhteistyötä. Ne allekirjoittivat sitoumuksen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä. Sen katsotaan tarkoittavan Euroopan yhtenemisen ulottamista myös puolustukseen.

Useimmat EU-maat odottavat yhteistyön hyödyttävän teollisuutta. Suomen mielestä se on myös turvallisuuden parantamista. Jos yhteistyöstä on hyötyjä, ne nähdään vasta vuosien päästä.

1. Onko puolustusyhteistyö sama asia kuin yhteinen puolustus?

Suomalaiset virkamiehet tekevät selkeän eron: EU ryhtyy tekemään puolustusyhteistyötä, esimerkiksi kehittämällä yhteisiä järjestelmiä ja sotakalustoa. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin yhteinen puolustus, sillä jokainen maa vastaa puolustuksestaan itse.

2. Tarkoittaako yhteistyön aloittaminen eurooppalaisen armeijan perustamista?

Riippuu keneltä kysyy. Saksan puolustusministeri sanoi Süddeutsche Zeitungissa rakenteellisen yhteistyön olevan ensimmäinen askel kohti Euroopan armeijaa. Suomen hallitus ei ajattele näin.

3. Onko puolustusyhteistyö Naton jatke?

Puolustusministeriön mukaan se on osa kehittyvää Naton ja EU:n yhteistyötä.

”On monia asioita, joissa EU on parempi toimija kuin Nato ratkomaan ongelmia Euroopan puolustuksessa ja turvallisuudessa”, sanoo puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela. Yhteistyö ei kuitekaan ole ristiriidassa Naton kanssa. ”Ei missään nimessä. Tämä on selvästi todettu, että päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuutta Naton toiminnan kanssa ei voi olla”, Kuusela vastaa.

4. Junailevatko Euroopan suuret maat näin rahaa omalle puolustusteollisuudelleen?

Ainakin alussa isoiksi hankkeiksi todennäköisesti valitaan jo olemassa olevia kehitysprojekteja, jotka ovat suurten maiden käynnistämiä. Ne toivovat muita maita mukaan, myös rahoittajiksi. Maat yrittävät saada samoihin hankkeisiin tukea myös Euroopan puolustusrahastolta, johon taas raha tulee EU-budjetista ja mahdollisesti puolustusteollisuudelta.

Suomi ja muut pienet jäsenmaat ovat muistuttaneet, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pitää saada mukaan työhön.

5. Mistä raha tulee?

Rakenteellista yhteistyötä rahoittavat EU-maat omista kansallisista budjeteistaan. Vielä ei ole sovittu, missä vaiheessa raha liikkuu.

Puolustusministeriö ei halua vielä ottaa kantaa, kuinka paljon rahaa Suomi voisi panna yhteishankkeisiin. Koska yhteistyöstä on vasta sovittu ja maat eivät ole valmistautuneet siihen budjeteissaan, toistaiseksi rahaa ei ole varattu.

6. Parantaako yhteistyö eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä?

Suomen Puolustus- ja ilmailuteollisuus suhtautuu varauksellisesti yhteistyöhön. Yrityksissä ajatellaan, että EU:n tai niiden jäsenmaiden tuki voi vääristää kilpailuasetelmaa. ”On mahdollista, että teollisuuden tavoitteet toteutuvat ja kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä kehitetään. Mutta kolikon kääntöpuoli voi olla, että tuetaan teollisuutta, joka ei ole kilpailukykyisintä tai innovatiivista”, PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko sanoo.

7. Mitä yhteishankkeet olisivat?

Maat ovat ehdottaneet, mitä ne haluaisivat yhdessä muiden kanssa tehdä. Listassa on viitisenkymmentä kohtaa. Joulukuussa maat valitsevat vajaat kymmenen kohtaa, joihin ensin keskitytään.

Yhteistyö voi olla hankkeita, joissa vain muutetaan nykyisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. Se voi olla myös yhteisten järjestelmien tai laitteiden kehittämistä.

8. Sitoutuuko Suomi ostamaan yhteistyön tuotteita?

Suomi aikoo tehdä eurooppalaisten kanssa yhdessä asioita, joita se tekisi muutenkin. Jos Suomi osallistuu esimerkiksi laitteiden ja sotavarusteiden kehittämiseen, se saattaa hankkia niitä mutta ei sitoudu siihen. ”Suomi hankkii aina meidän tarpeisiin soveltuvan materiaalin sieltä mistä sitä parhaalla hinnalla saadaan. Jos se onnistuu eurooppalaisessa yhteistyössä niin hyvä”, puolustusministeriön ylijohtaja Kuusela sanoo.

9. Alkaako Suomi keskittyä enemmän eurooppalaiseen yhteistyöhön?

Suomi tekee jo nyt paljon yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa. Suomelle tärkeät kumppanit Iso-Britannia ja Tanska eivät halunneet mukaan EU-yhteistyöhön, mutta Suomi aikoo jatkaa yhteistyötä. Suomi toivoo, että EU-maat ottaisivat hankkeisiin mukaan myös muita maita kuten Norjan.

Tärkeä yhteistyökumppani Suomelle tulee edelleen olemaan Yhdysvallat.

10. Onko Suomella nyt EU:n turvatakuut?

Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet korostavat, että rakenteellinen yhteistyö ei tarjoa Suomelle turvatakuita. Suomi kuitenkin halusi, että sopimuksessa mainitaan Lissabonin sopimuksen artikla 42.7, jonka nojalla EU-maat lupautuvat auttamaan maata, joka joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Muut maat eivät nähneet tätä tarpeelliseksi, mutta eivät katsoneet maininnasta olevan haittaakaan.

Useimmat EU-maat ovat Naton jäseniä, joten niilllä on turvatakuut Naton kautta

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Puolustusvoimat

"Yksittäistapauksia": Naissotilaat kokevat syrjintää ja häirintää puolustusvoimissa – silti he purevat hammasta ja ottavat kaiken vastaan

Urheilu

Norjalaiset romahtivat! Neljä suomalaisnaista jatkoon sprintissä

Kaamos

Kaamos alkoi tänään Nuorgamissa – jatkuu pitkälle tammikuuhun

Kotimaiset elokuvat

Armomurhaajassa periaatteen miehet maksavat kalliisti härkäpäisyydestään

Minibudjetilla tehty tyly suomalaistrilleri kerää suitsutusta maailmalla