yle.fi-etusivu

Kotiinpäin vetävä Trump, globalisoituva Kiina ja ihmisoikeuksista vaikeneminen – ASEAN-kokous näytti Kaakkois-Aasian suuntaa

Kovan linjan poliitikot olivat näkyvästi esillä Kaakkois-Aasian maiden johtajien tapaamisessa. Samaan aikaan Kiinan taloudellinen valta kasvaa, kirjoittaa toimittaja Kirsi Crowley.

Kaakkois-Aasia
Rodrigo Duterte ja Donald Trump.
Rodrigo Duterte ja Donald Trump.Mark R. Cristino / EPA

Huumesota, rohingyakriisi, presidentti Trumpin ja Duterten ystävyys, Kiinan vallan kasvu ja Yhdysvaltain otteen löystyminen kasvavasta Kaakkois-Aasiasta näkyivät Kaakkois-Aasian ja maailman merkittävimpien johtajien tapaamisessa Manilassa, vaikka ongelmia yritettiin kätkeä diplomatian säihkeen ja hymyjen taakse.

Johtajat olivat avoimesti huolissaan terrorismista ja ääriliikkeistä sekä Pohjois-Korean ydinohjelmasta. Mitä muuta Kaakkois-Aasian järjestön ASEAN-huippukokouksesta jäi käteen?

Duterte ja Trump kuin hyvät veljet

ASEAN-kokouksesta tuli näyttämö Yhdysvaltain ja Filippiinien suhteiden lämpenemiselle.

Populististen johtajien Donald Trumpin ja Rodrigo Duterten tapaamisesta odotettiin räiskyvää. Ovathan molemmat kehuneet kyvyllään tappaa ja haukkuneet avoimesti muita johtajia.

Presidentti Duterte kertoi ASEAN-kokouksen alla tappaneensa 16-vuotiaana miehen. Hän on myös kehottanut kansalaisia surmaamaan huumeiden käyttäjiä. Trump taas on sanonut, että hänen äänestäjänsä pysyisivät lojaaleina, vaikka hän tappaisi ihmisen keskellä katua.

Mutta johtajien nähtiin keskustelevan veljellisen hyväntuulisesti. Presidentti Trump kohotti maljan Filippiinien pahasuisen presidentin Rodrigo Duterten kanssa ylväin elein.

Presidentti Duterte lauloi taas illallisella Trumpin vieressä paikallisen rakkausserenadin, omien sanojensa mukaan Trumpin pyynnöstä. Presidentit korostivat, että maiden suhteet ovat vahvat.

Vielä kesäkuussa Duterte sanoi, että hän ei koskaan vieraile Yhdysvalloissa ja kuvasi maata kurjaksi. Duterten suuttumus uhkasi Yhdysvaltain ja sen Kaakkois-Aasian tärkeimmän kumppanin kauppa- ja sotilassuhteita.

ASEAN-kokouksessa Duterten edustaja Harry Roque vieritti syyn aiempaan kitkaan edellisen presidentin Barack Obaman niskaan. Tämä oli arvostellut huumeiden vastaisen sodan surmia. Roquen mukaan Trump arvosti Filippiinien huumeiden vastaisia toimia.

– Presidenttejä yhdistää ihminen, jota kumpikaan ei pidä parhaana ystävänään, Roque kuvasi Duetrten ja Trumpoin suhtautumista Obamaan.

Kiina haalii talousvaltaa

Presidentti Donald Trump teki Aasian kiertomatkallaan selväksi, että hän on ajamassa Yhdysvaltain kauppaetuja. Trump lähti kotiin tyytyväisenä ja lupasi kertoa isoja kauppauutisia palattuaan kotiin. Hän kehui sopineensa Aasiassa 300 miljardin dollarin edestä kauppasopimuksia.

Filippiinit ja muut Aasian maat ottivat Trumpin vastaan loisteliaasti ja imartelevan kohteliaasti. Politiikan tutkija, De La Salle -yliopiston professori Richard Heydarian Manilassa näkee, että Trumpin johtaman Yhdysvaltain taloudellinen ote satojen miljoonien kuluttajien vaurastuvasta talousalueesta on kuitenkin heikkenemässä.

– Näemme itse asiassa Yhdysvaltain loitontuvan talousyhteistyöstä Aasiassa. Kiina nousee, Yhdysvallat painuu taka-alalle. Tuntui epätodelliselta kuunnella Trumpin puhuvan APEC-kokouksessa globalisaation haitoista ja kahdenkeskisten sopimusten tärkeydestä, kun kommunistisen Kiinan johtaja esiintyi globalisaation airuena, sanoo Richard Heydarian.

Kiina kehotti Kaakkois-Aasian maita etenemään RCEP-taloussopimuksen neuvotteluissa. Kiinan johtamassa kauppasopimuksessa on mukana 10 ASEAN-maata, Australia, Intia, Japani, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea. Sopimuksen maat edustavat yli puolta maailman väestöstä ja kolmannesta maailman kaupasta.

ASEAN-maat lausuivatkin, että RCEP-sopimus on looginen askel alueen kauppayhteistyössä.

Trump irrotti aiemmin Yhdysvallat kilpailevan Tyynenmeren alueen maiden TPP-sopimuksen valmistelusta.

Trump on arvostellut aiemmin rajusti Yhdysvaltain Kiinan-kaupan suurta alijäämäisyyttä ja korostin kahdenvälisten neuvottelujen tärkeyttä.

– Haluamme vastavuoroista kauppaa, reilua kauppaa Yhdysvalloille, koska edellisten hallintojen aikana Yhdysvaltoja on käytetty hyväksi, Trump painotti.

Etelä-Kiinan meri

Kiina ja Kaakkois-Aasian maat päättivät aloittaa neuvottelut pelisäännöistä Etelä-Kiinan merellä. Kiina pitää lähes koko Etelä-Kiinan merta omanaan. Meri on maailman tärkeimpiä kauppareittejä. Kiina on rakentanut tekosaaria alueille, joista se kiistelee meren reunavaltioiden kanssa.

– Kiinan suurin toive on rauha ja vakaus Etelä-Kiinan merellä, Kiinan pääministeri Li Keqiang sanoi ASEAN-kokouksessa. Hän lupasi, että Kiina suojelee merenkulun ja ylilennon vapautta Etelä-Kiinan merellä.

Asiantuntija näkee Kiinan vallan kasvavan yhteistyöstä huolimatta.

– Pelisäännöissä ei puhuta aluekiistasta, joten mitä virkaa niillä on? Nyt voidaan antaa väärä kuva, jonka mukaan Kiina ei tee mitään väärää Etelä-Kiinan merellä. Kuitenkin joka päivä tilanne merellä hankaloituu kiistan pienille osapuolille. Pelkään että yhteisillä pelisäännöillä haudataan Filippiinien aluekiistassa voittama YK:n välitystuomioistuimen päätös, sanoo politiikan tutkija, professori Richard Heydarian.

Kiina on vahvistanut asemaansa tuomalla tekosaarilleen aseita. Filippiinit vei Kiinan YK:n välitystuomioistuimeen, joka viime vuonna puolsi Filippiinien oikeutta omistaa merialueensa. Viime vuonna valtaan noussut presidentti Rodrigo Duterte on kuitenkin halunnut vaieta aluevaatimuksista. Hän on hakenut Kiinasta kauppasuhteita ja lainoja maan perusrakenteiden rakentamiseksi.

Yhdysvallat on pitänyt Etelä-Kiinan merta strategisesti tärkeänä. Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama vakuutti Yhdysvaltain tukevan kumppaneitaan merellä, jos jännitys nousee. Nyt presidentti Donald Trump tyytyi vain vaatimaan merenkulun vapautta yhteisessä julkilausumassa ASEAN-maiden kanssa.

Ihmisoikeuksista vaiettiin - EU, YK ja Trudeau saivat Duterten moitteet

Presidentti Duterte näytti EU:n ja YK:n johtajille suuttumuksensa ASEAN-kokouksessa. Sekä EU että YK ovat kyseenalaistaneet Duterten huumeiden vastaisen sodan tuhannet surmat.

– Olimme samassa ryhmässä ja kysyin mitä tapahtui sille länsimaiselle asialle, oikeudelle tulla kuulluksi, Duterte kuvaa kohtaamistaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin kanssa.

Duterte on kieltäytynyt aiemmin ottamasta vastaan EU:n tarjoamaa kehitysapua ja kehottanut EU:ta "painumaan helvettiin”. EU on luvannut Filippiineille noin 250 miljoonan euron apua.

– EU tarjoaa meille, en tiedä mitä tällä kertaa. Sanoin valtiovarainministerillemme, että en halua hyväksyä sitä. Antakaa apunne niille, jotka kertovat mielestänne totuuden, sanoi Duterte.

Duterte ei osallistunut ASEAN-maiden ja YK:n pääsihteerin Antonio Guterrezin väliseen tapaamiseen, vaikka hän oli ASEAN-maiden puheenjohtaja. Aiemmin Duterte on uhannut lyödä YK:n ihmisoikeuksien erikoisraportoijaa Agnes Callamardia, jos tämä tulee tutkimaan Filippiinien huumeiden vastaista sotaa.

Tusk ja Guterrez eivät maininneet huumesotaa vierailunsa aikana.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau nousi ihmisoikeuksien ääneksi ASEAN-kokouksessa ottaen kantaa niin Filippiinien huumeiden vastaiseen sotaan kuin Myanmarin rohingya-kriisiin.

– Sanoin presidentti Dutertelle, että olemme huolissamme ihmisoikeuksista ja laittomista surmista. Painotin lain noudattamisen tarvetta ja tarjosin Kanadan tukea ystävänä, Trudeau sanoi.

Presidentti Duterte vastasi lehdistötilaisuudessaan, että Trudeaun kommentit olivat henkilökohtainen ja virallinen loukkaus.

Rohingya-kriisi vaiettiin

Kanadan pääministeri Justin Trudeau oli ainoa johtaja, joka ilmaisi kuuluvasti huolensa Myanmarin rohingyojen vainosta. Yli 600 000 rohingyamuslimia on paennut Myanmarista vainoa Bangladeshiin.

– Keskustelin Myanmarin johtajan Aung San Suu Kyin kanssa laajasti muslimipakolaisten kärsimyksestä. Kanada kantaa suurta huolta asiasta, Trudeau sanoi.

ASEAN-maat välttivät tuomitsemasta Myanmaria kokouksessa. Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi osallistui kokoukseen kasvonsa säilyttäen. ASEAN-maat eivät halunneet puuttua maan sisäiseksi katsomaansa tilanteeseen. Reutersin mukaan ASEAN-maat eivät maininneet rohingya-kriisiä julkilausumansa luonnoksessa.

Yhdysvallat ja ASEAN-maat antoivat yhteisen kokouksensa jälkeen laimean julkilausuman, jossa ne toivoivat humanitääristä apua. Maat sanoivat olevansa tyytyväisiä Myanmarin hallituksen lupaukseen pyrkiä lopettamaan väkivalta ja turvata pakolaisten paluu kotiin.

Yhdysvaltain ulkoministerin Rex Tillersonin odotetaan kuitenkin vaativan Myanmarin johtajilta toimia rohingyojen auttamiseksi, kun hän vierailee Myanmarissa tänään.