yle.fi-etusivu

Armokuolema saattaa olla kohta totta myös meillä – Mutta voiko eutanasian tehnyt lääkäri syyllistyä rikokseen?

Aamu-tv:n eutanasiakeskustelussa nousivat esille saattohoidon puutteet, joista on virinnyt keskustelua eduskunnassakin.

eutanasia
Nina Hahtela ja Kati Myllymäki.
Ylen aamu-tv:ssä eutanasiasta keskustelivat Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela ja Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Lääkäriliiton ja Sairaanhoitajaliiton jäsenistölle tehtyjen kyselyjen perusteella enemmistö lääkäreistä vastustaa ja enemmistö sairaanhoitajista kannattaa eutanasiaa.

Aiheeseen liittyy monia eettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä, joita pohtivat myös Ylen aamu-tv:n keskiviikkoaamun vieraat, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela ja Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

"Saattohoito ei kaikkialla niin hyvää kuin pitäisi"

Hahtela arvioi, että sairaanhoitajien kyselyssä esiin tuoma näkemys voisi johtua saattohoidon ja kivunlievityksen puutteista. Monet sairaanhoitajat ovat lähellä potilasta ja näkevät potilaiden kärsimyksen. Sairaanhoitajat kertovat kyselyssä, että sosiaali- ja terveysministeriön saattohoidosta antamat suositukset (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2010 eivät ole kaikissa työyksiköissä käytössä.

Meillä ei ole tällä hetkellä joka paikassa niin hyvä saattohoito kuin pitäisi.

Nina Hahtela

– Meillä ei ole tällä hetkellä joka paikassa niin hyvä saattohoito kuin pitäisi. Hyvän saattohoidon toteuttaminen jää turhan paljon yksittäisten ihmisten harteille ja henkilöstö kuormittuu. Tarvitaan yhtenäisiä, tutkittuja käytäntöjä siitä miten potilaat ja omaiset kohdataan, vaatii Hahtela.

Hoidon puutteita ei pidä eutanasialla ratkaista. Ne pitää laittaa kuntoon.

Kati Myllymäki

Myllymäki ei yhdistäisi saattohoidon puutteita eutanasian sallimiseen. Lääkärinvalalla on pitkät perinteet, joihin kuuluu elämän kunnioittaminen. Hänen mukaansa kun hoito on hyvää, ne viimeisetkin päivät voivat olla erityisen arvokkaita ja tärkeitä.

– Hoidon puutteita ei pidä eutanasialla ratkaista. Ne pitää laittaa kuntoon. Lääkärinvelvoitteisiin kuuluu myös kärsimyksen lievittäminen. Tänä päivänä on aiempaa enemmän keinoja kivunlievittämiseen ja hyvään saattohoitoon, vakuuttaa Myllymäki.

Puhelimitse tavoitettu pääsihteeri Ritva Halila valtakunnallisesta sosiaali- ja terveysalan eettisestä neuvottelukunnasta totesi, että eduskunnassakin on käyty keskustelua siitä, että hyvä saattohoito täytyy ulottua koko maahan.

– On ihan mahdollista, että eduskunnasta tulee viestiä, että saattohoito täytyy laittaa lainsäädäntöön. Jos näin käy, sekin on keskustelun paikka, että mille taholle tämä velvollisuus hyvän saattohoidon toteuttamiseen asetetaan, Halila toteaa.

Kenelle eutanasia – masentuneellekin?

Myllymäen mielestä ydinkysymys on, onko olemassa niin kovaa kärsimystä, ettei sitä pysytä lääketieteen keinoin auttamaan.

– Oikein vaikeissa kivuissa potilas voidaan nukuttaa ja voidaan pitää pitkäänkin nukutettuna. Sitä kautta kivut voidaan saada pois. Mutta henkinen kärsimys, onko eutanasia tähän oikea ratkaisu, kysyy Myllymäki.

Myllymäki kritisoi kansainvälisiä esimerkkejä, joissa eutanasiaa sovelletaan kehitysvammaisille tai dementiapotilaille, jopa lapsille ja mielenterveyspotilaille.

Eutanasian kriteerit ovat sallivia näissä maissa. MTV kertoo uutisissaan, että vuonna 2016 Belgiassa tehtiin 2021 eutanasiaa (siirryt toiseen palveluun). Kriteerit eivät edellytä aina fyysistä kipua. Esimerkiksi 24-vuotiaalle masentuneelle (siirryt toiseen palveluun) on myönnetty eutanasia.

MTV kertoo myös, että Hollannissa seksuaalisesta hyväksikäytöstä traumatisoitunut 20-vuotias nainen sai pyynnöstään tappavan ruiskeen (siirryt toiseen palveluun). Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) artikkeli kertoo, että Hollannissa eutanasia myönnetään psyykkisesti sairaille ja Alzheimer-potilaille. Vakavasti sairaalle tuleva riippuvuus muista voi olla syy eutanasian pyytämiseen ja saamiseen.

– Tämä kysymys ei siis koske pelkästään äärimäisen vaikeita syöpätapauksia. Lainsäädännössä ja toteuttamisessa on huomioitava ollaanko kaltevalla pinnalla, pohtii Myllymäki.

"Lähtökohtaisesti rikos" – lääkärin toiminta arvioidaan jälkiprosessissa

Ritva Halila toteaa puhelimessa, että jos eutanasia etenee eduskunnasta käsittelyyn, se tulee vaatimaan perusteellisen lainsäädäntöpohdinnan.

Tämä on teko joka puuttuu ihmisen perusoikeuksiin, oikeuteen elämään.

Ritva Halila

– Tämä on teko joka puuttuu ihmisen perusoikeuksiin, oikeuteen elämään. Rikoslaissakin täytyy miettiä onko ihmisen surmaaminen sallittua vai kiellettyä, toteaa Halila.

Halila kertoo, että eutanasian sallineissa maissa on määritelty poikkeustilanteita, joissa elämän päättäminen eutanasialla on sallittua. Jos nämä tietyt edellytykset täyttyvät, tekijä jätetään tuomitsematta.

Ammattilainen on löysässä hirressä jonkin aikaa, että menikö kaikki niin kuin piti.

Kati Myllymäki

Saman toteaa myös Myllymäki: eutanasian toteuttaminen on lääkärin vastuulla. Niissäkin maissa, joissa eutanasia on jo käytössä, lähtökohtaisesti surmaaminen on rikos.

– Kun potilas kuolee eutanasiaprosessissa, jälkiprosessissa arvioidaan, että oliko se rikos vai eikö ollut. Ammattilainen on löysässä hirressä jonkin aikaa, että menikö kaikki niin kuin piti. Hollannissa ja Belgiassa keskustellaan miten tämä vaikuttaa lääkärin työhön ja koko prosessiin, kertoo Myllymäki.

Jos lakihanke toteutuu, hoitohenkilökuntaa pyydetään avustamaan armokuolemissa. Sairaanhoitajat ja lääkärit ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: hoitohenkilökunnalla on oltava oikeus kieltäytyä eutanasian toteuttamisesta, jos se sotii omaa arvomaailmaa vastaan.

– Tässä mennään yksittäisen ihmiseen omaan etiikkaan ja arvoihin lujasti. Ei se voi olla velvoittava. Sekä hoitajalla että lääkärillä on oltava oikeus kieltäytyä asiasta, toteaa Myllymäki. Nina Hahtela kertoo tämän olevan vahvasti myös hoitajien toive.

Valtaosa kansalaista kannatti eutanasian sallimista Ylen vuonna 2016 teettämässä kyselyssä. Myös huhtikuussa 2017 Helsingin Sanomien kyselyssä selvä enemmistö suomalaisista kannatti (siirryt toiseen palveluun) eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille.

Kansalaisaloitetta eutanasiasta (siirryt toiseen palveluun) on alettu käsitellä eduskunnassa. Kansanedustajista yli puolet (siirryt toiseen palveluun) ei vielä tiennyt tai ilmoittanut omaa kantaansa eutanasiaan Helsingin Sanomien kyselyssä tammikuussa 2017.