Talvisodan muistopatsas on päässyt paikalleen Kasarmitorille Helsinkiin – Vuosien suurprojekti loppusuoralla

Maapallon päällä seisovan sotilashahmon paljastuspäivän piti olla jo kaksi vuotta sitten, talvisodan päättymisen 75-vuotispäivän kunniaksi.

Patsaat ja muistomerkit
Talvisota-muistomerkin havainnekuva.
Tältä Kasarmitorille sijoitettu Talvisodan kansallinen muistomerkki näyttää havainnekuvan perusteella, kun ympäristo on valmistunut.Talvisotayhdistys

Helsingin keskustaan on ilmestynyt uusi patsas. Eikä mikä tahansa patsas, vaan 10-metrinen talvisodan muistomerkki, Valon tuoja.

Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen luoma patsas kuvaa sotilashahmoa seisomassa maapallon päällä. Sotilas on ammuttu seulaksi, maapalloon on sijoitettu 105 valokuvaa kertomassa talvisodan eri puolista. Symboliikkaa löytyy, sillä talvisota kesti 105 päivää.

Sotilashahmo valmistui Kuopiossa, maapallo puolestaan Halikossa. Osat kohtasivat Järvenpäässä, missä ne liitettiin kiinni toisiinsa. Ja näin syntyi Suomen suurin teräspatsas (siirryt toiseen palveluun).

Talvisota-patsaan asentamista Kasarmintorille.
Huputettu talvisodan muistopatsas paljastetaan 30.11.2017Olli-Pekka Kursi / Yle

Valon tuoja pääsi erikoisvarusteisen rekan kyydissä sijoituspaikalleen Kasarmitorille tiistaiaamuna.

– Kuljetusfirmalla oli käytössään erikoismatala lavetti, jotta patsaskuljetus pääsi siltojen ali. Sellaista tarkkuusajoa iltayössä se oli, kuvailee patsashanketta vetäneen Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Hupun suojissa vielä olevan patsaan julkistustilaisuus on kahden viikon kuluttua 30. marraskuuta. Tuo päivä puolestaan on talvisodan syttymisen muistopäivä.

Voit katsoa videon patsaan saapumisesti Kasarmitorille täältä (siirryt toiseen palveluun), Helsingin Sanomien julkaisemasta artikkelista.

Patsasidea syttyi 16 vuotta sitten

Kaikki sai Ossi Kettusen mukaan alkunsa lehtikirjoittelusta vuonna 2001.

– Silloin ilmaistiin julkisuuteen halu siitä, että tarvitaan tällainen talvisodan kansallinen muistomerkki. Sivujuonteena esitettiin, että patsaan viereen perustettaisiin myös talvisotamuseo. Talvisotayhdistys perustettiin patsashanketta varten vuonna 2009.

Yhdistyksen tavoite oli saada patsashankkeen taakse sekä valtio että Helsingin kaupunki, ja tässä onnistuttiin. Budjetti oli 1 350 000 euroa. Talvisotayhdistys keräsi summasta kolmanneksen, valtion kassasta tuli toinen kolmannes ja Helsingin kaupunki osallistui niinikään kolmanneksen osuudella.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Riitta Kaivosojan suulla sanottuna: hänen muistissaan ei ole hanketta, jossa budjetti olisi pitänyt kutinsa. Tämä budjetti piti, Kettunen toteaa.

Ylijohtaja Kaivosoja on muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja, ja suunnittelukilpailun puolestaan järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Itse kilpailun voitti vuonna 2013 kuvanveistäjä Pekka Kauhanen. Patsaan peruskivi muurattiin vuonna 2015. Alunperin ajatuksena olikin paljastaa patsas jo tuolloin 2015, kun talvisodan päättymisestä oli kulunut 75 vuotta.

– Kuvanveistäjä kuitenkin toppuutteli. Aikataulu oli liian tiukka, koska suunnittelukilpailusta oli silloin kulunut vasta vähän aikaa. Lisäksi konstruktio oli niin vaativa valuineen ja pallon rakentamisineen, että siihen juhlavuoteen emme ehtineet. Tähän Suomi100 -juhlavuoteen ehdimme, kertoo puheenjohtaja Kettunen.

Herra Raha ja budjetin vahti

Talvisotayhdistyksen satsaus oli kuitenkin paljon enemmän kuin olla rahankeräyskone. Jokainen rakennushankkeeseen koskaan ryhtynyt tietää, mikä määrä lupia ja paperisotaa siihen liittyy.

– Olimme juridinen toimija ja hankkeen vetovastuussa. Meidän kauttamme kulkivat kaikki sopimukset ja rahaliikenne. Kuljetukset, kaivuluvat Helsingin kaupungin kanssa, rakennusluvat, kuvanveistäjän kanssa tehdyt sopimukset, kuopiolaisen valuliikkeen kanssa tehdyt sopimukset... Kaikki nämä kirjalliset sopimukset ja muu byrokratia, ne hoiti Talvisotayhdistys, kertoo puheenjohtaja Kettunen.

Talvisota-patsaan asentamista Kasarmintorille.
Talvisota-patsaan edusta on vielä työmaata.Olli-Pekka Kursi / Yle

Valtava projekti on nyt siis loppusuoralla ja huipentuu kahden viikon kuluttua patsaan paljastamiseen. Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja kuvailee oloaan tällä hetkellä huojentuneeksi.

– Tämä Valon tuoja -patsaan hahmo on sykähdyttävä. Maapallon päällä seisovan sotilaan ilme – se on rohkea ja eteenpäin katsova, vaikkakin patsas muutoin on dramaattinen, Kettunen kuvailee.

Todellakin, dramaattinen. Teräksinen patsashahmo on kuin siivilä. Mieli vie vuosikymmenien taa taistelukentille, miehiin jotka luodit lävistivät kylmässä talvessa, heihin jotka eivät selvinneet talvisodasta hengissä.

Patsas paikallaan, työmaa ympärillä jatkuu

Kasarmitorille sijoitetun jättipatsaan ympäristö ei ole vielä valmis. Parhaillaan patsaan edustaan asennetaan reunakivetystä ja graniittista laattaa erottamaan patsasalue muusta torikivetyksestä.

– Kivityöt tehdään tämän viikon aikana, sen jälkeen viritellään viimeiset sähkökytkennät ja aletaan valmistella toria juhlakuntoon, kertoo työnjohtaja Olli Suomalainen.

Sähkötyöt tehdään siksi, että Valon tuoja on nimensä mukaisesti valaistu. Maapallossa on lasiruutuja, joiden läpi näkee valaistuun sisukseen istutetut valokuvat. Sotilashahmon jaloissa olevat spotit valaisevat figuurin hämäräkytkimen avustuksella.

Kasarmitori sijaitsee Esplanadin puiston eteläpuolella. Se on aukio, jolla ei ole toritoimintaa. Nimensä Kasarmitori on saanut sen reunalla sijaitsevasta Kaartin kasarmista, jossa nykyään toimii Suomen puolustusministeriö. Torin alla sijaitsee pysäköintihalli, josta on koitunut patsaan pystyttäjille päänvaivaa.

– Haastetta tuottaa parkkihallin kansi tässä patsaan alla, kun korkojen kanssa ei voi pelata oikein ylös- eikä alaspäinkään. Joudumme pähkäilemään, miten saamme tästä siistin näköisen, Suomalainen mietiskelee.