A-teema syventyi seksuaaliseen häirintään – lue vieraiden ajatuksia aiheesta

Kuka sanoo, ettei rikosilmoitus kannata? Pitäisikö lakia muuttaa? Ketä on häiritty seksuaalisesti ja kuka tunnustaa olevansa häirikkö?

A-teema
Markus Liimatainen ja Annika Damström juontavat  A-teema: Seksuaalista häirintää -ohjelman suoran lähetyksen.

Ahdistelua, häirintää ja häpeää. Seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin kukaan uskalsi arvata. Mistä ahdistelu johtuu? Miksi laki ei riitä suojelemaan meitä? Tunnistetaanko raja, jonka yli ei saa mennä?

Näin A-teema: Seksuaalista häirintää –ohjelman vieraat pohtivat aihetta ennen torstai-illan suoraa lähetystä.

“#metoo avasi keskustelun tehokkaasti”

Antti Häkkänen, oikeusministeri (kok.)

Antti Häkkänen.
Kimmo Brandt / Eduskunta

– Rikoslaki ei ole ensisijainen keino puuttua seksuaaliseen häirintään. Nyt pitää rauhassa katsoa muiden maiden käytäntöjä ja pohtia, mitä meillä pitää tai voi muuttaa. Koko yhteiskunnassa tarvitaan toisen ihmisen kunnioituksen opettamista, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen.

Hän pitää #metoo-kampanjaa tehokkaana ja tärkeänä keinona nostaa ongelmat esille. Häkkäsen mukaan avain muutokseen on keskustelussa ja häirinnän tuomitsemisessa. Myös työpaikoilla pitäisi puuttua asiaan tomerammin.

– Lailla voidaan ohjata myös yritysten toimintaa avoimempaan ja tasa-arvoa kunnioittavampaan suuntaan. Pitää analysoida kokonaisuutta ja miettiä, miksi ihmiset käyttäytyvät näin.

”Lakimuutos ei ratkaise asioita”

Helinä Häkkänen-Nyholm, oikeuspsykologi, PsyJuridica Oy

Helinä Häkkänen-Nyholm
Helinä Häkkänen-Nyholm

– Täytyy muistaa, että myös naiset ahdistelevat. Toivottavasti se nousee esiin näiden kampanjoiden aikana, sanoo psykologi, lakimies ja seksuaalineuvoja Helinä Häkkänen-Nyholm.

Hän törmää seksuaalisiin häirintätapauksiin työssään lähes päivittäin. Mitä hierarkisempi työyhteisö, sitä enemmän ongelmasta vaietaan. Häkkänen-Nyholm ei usko, että asioita voidaan ratkaista lakia muuttamalla.

– Sanon usein asiakkailleni, ettei häirinnästä kannata nostaa syytettä. Selviytymisen kannalta on paljon järkevämpää käydä terapiassa kuin, että joutuu jännittämään millä tavalla poliisi suhtautuu asiaan tai tuleeko tuomio, hän perustelee.

“Aikuisena ymmärsin ahdistelun jatkuneen vuosia”

Heidi Lindén, elokuvaohjaaja, näyttelijä

Heidi Lindén
Heidi LindénHeidi Lindén

– Ymmärsin vasta aikuisena, että minua oli ahdisteltu ja häiritty seksuaalisesti jo kymmenen vuotta. Olin mukana ensimmäisen kerran näytelmässä 14-vuotiaana, kertoo näyttelijä ja elokuvaohjaaja Heidi Lindén.

Hänen mielestään seksuaaliseen häirintään syyllistyviä tunnettuja miesnäyttelijöitä on suojeltu Suomessakin liian pitkään. Lindén haluaisi, että häiriköiden nimet tuotaisiin esiin ja asioihin puututtaisiin esimerkiksi tiukentamalla rikoslakia entisestään.

– Ohjaan tv-sarjaa, jonka esiintyjät ovat 11-15 –vuotiaita. Heille miehet lähettelevät munan kuvia. Kysyin, oletteko kertoneet vanhemmille? Kukaan ei ole kertonut, eivät kehtaa.

“Seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä”

Sanna Marin, kansanedustaja (sd.)

Sanna Marin
Sanna Marin

– Päällimmäinen syy seksuaaliseen häirintään on, että naiset ovat edelleen alisteisessa asemassa, pohtii kansanedustaja Sanna Marin (sd.), jonka mielestä seksuaalinen häirintä on ennen kaikkea vallankäyttöä.

Hän on kokenut seksuaalista häirintää myös politiikassa. Se on ollut koskettelua, sanallista häirintää ja vähättelyä. Sitä tapahtuu muun muassa sosiaalisessa mediassa ja baareissa. Eduskunnassa Marin ei ole kokenut seksuaalista häirintää. Toisaalta hän ei ole kuullut siitä juurikaan keskusteltavan.

– Tällä hallituskaudella konservatiivinen ja patriarkaalinen asenne on saanut lisää jalansijaa yhteiskunnassa. Toivottavasti oikeusministeri Häkkänen laittaa työryhmän pystyy pohtimaan, tarvitaanko lakiin muutoksia seksuaalisen häirinnän osalta, Marin summaa.

”Ajattelin, että pyllylle taputtelu kuuluu asiaan”

Anu Niemi, näyttelijä, teatteriopettaja

Anu Niemi.
Anu Niemi.

– Olen työssäni joutunut korjaamaan paljon rikkoutuneita nuoria, jotka uskovat, että näyttelijän pitää suostua kaikkeen. Nuorena ajattelin itsekin, että pyllylle taputtelu kuuluu asiaan, muistelee teatterinopettaja ja näyttelijä Anu Niemi.

Hän uskoo, että moni vanhempikin näyttelijä pelkää menettävänsä työmahdollisuuksia tai saavansa hankalan maineen. Harva haluaa avautua kokemuksistaan ainakaan julkisesti. Niemi iloitsee siitä, että seksuaalisesta häirinnästä puhutaan avoimesti.

–Toisaalta tiedän monia tapauksia, joissa häirintään on rohkeasti puututtu, annettu varoituksia ja päädytty jopa irtisanomisiin. Niistä ei puhuta missään. Sekin kertoo siitä, että aika muuttuu. Hyvä, ettei häirintää enää sallita, hän sanoo.

“Häirintään ei puututa tehokkaasti”

Johanna Niemi, akatemianprofessori, Turun yliopisto

Niemi Johanna
HY

– Meillä ei ole kauhean hyvät keinot puuttua seksuaalisen häirintään lailla. Laki seksuaalisesta ahdistelusta pitää avata ja tehdä uudelleen. Myös jatkuva sanallinen seksuaalinen häirintä pitää saada lain piiriin, sanoo akatemianprofessori Johanna Niemi.

Hänen mielestään avainasemassa ovat myös työpaikat. Niemi haluaa, että työnantajalla olisi mahdollisuus tehdä ilmoitus seksuaalisesta häirinnästä, joka nykyisellään on asianomistajarikos.

– Pitäisi puhua siitä, mitä työpaikoilla voidaan tehdä. Esimerkiksi tuoda tasa-arvoyhteyshenkilöt työpaikoille, Niemi ehdottaa.

”Missä menee flirtin ja häirinnän raja?”

Karla Nieminen, ihmisuhdetaitokouluttaja, Jäänmurtajat

Karla Nieminen
Karla Nieminen

– Rajanveto flirtin ja häirinnän välillä on todella vaikeaa. Moni nainen rakastaa sitä, että mies tekee aloitteen. Myös miehet toivovat naisilta aktiivisuutta, kertoo vuosia muun muassa flirttailua opettanut ihmissuhdetaitokouluttaja Karla Nieminen.

Hänestä on hyvä, että #metoo –kampanjassa puhutaan nyt myös miesten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä.

– Se mistä ei puhuta ääneen on, että välillä toisen mielestä häirintä toimii toiselle flirttinä ja johtaa toivottuun lopputulokseen, esimerkiksi kun baarissa joku kehuu toisen vartaloa. Sitten lähdetäänkin samaa matkaa kotiin. Ihmiset ovat erilaisia, toisille kosketuskin on OK, Nieminen sanoo.

“Ihmiset tarvitsevat seksuaalikasvatusta”

Tommi Paalanen, toiminnanjohtaja, Sexpo-säätiö

Tommi Paalanen
Tommi Paalanen

– Seksuaalista häirintää voitaisiin vähentää lisäämällä seksuaalikasvatusta erityisesti kouluissa. Myös työpaikoilla pitäisi kouluttaa esimiehiä, jotka eivät osaa puuttua tilanteisiin. Ellei ongelma ratkea työpaikalla, se pitää osata viedä eteenpäin.

Sexpo-säätiön toiminnanjohtajan Tommi Paalasen mielestä meillä puhutaan liikaa siitä, mikä meni pieleen. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, mikä on hyvä tapa kommunikoida.

– Sexpon nettineuvontaan tulee kysymyksiä erityisesti nuorilta siitä, miten asioihin pitäisi suhtautua. Seuraava kampanja voisi olla #howto, joka kertoisi minkälaiset lähestymistavat ovat positiivisia ja toivottavia, Paalanen visioi.

“Syyllisten hakemisesta ennaltaehkäisyyn”

Jussi Pekkola, väkivaltatyöntekijä, Miessakit ry

Jussi Pekkola
Jussi Pekkola

– Olen huolissani siitä, että keskustelemme liikaa syyllisistä. Pitäisi puhua siitä, miten seksuaalista häirintää ehkäistään, sanoo väkivaltatyöntekijä Jussi Pekkola Miessakit ry:stä.

Työssään hän painottaa pikkulapsivaiheen merkitystä: se, mitä kotona puhutaan, miten vanhemmat puhuvat toisistaan ja muista vaikuttaa lapseen. Keskiössä pitäisi olla toisten ja itsensä kunnioittaminen. Pekkola peräänkuuluttaa myös esimerkiksi urheiluseurojen vastuuta.

– Aikuisten pitäisi palauttaa keskustelu soveliaampiin uriin. Jos arvostaa itseään ja on hyvä itsetunto, voi osoittaa ihmisarvoa myös muille. Kasvatus määrittelee sen, miten kohtelemme muita, Pekkola muistuttaa.

“Nyt ymmärrän ahdistelleeni”

Samuli Suonpää, toimittaja

Samuli Suonpää
Samuli Suonpää

– Se olin minä. Anteeksi. Olen tarttunut pakaraan tanssilattialla ja syyllistynyt seksuaaliseen häirintään tipoittain elämäni varrella, tunnustaa julkisen anteeksipyynnön Kirkko ja kaupunki -lehdessä esittänyt toimittaja Samuli Suonpää.

Hän korostaa kasvatuksen tärkeyttä ja opettaa omia lapsiaan kunnioittamaan toisten rajoja. Suonpään mielestä myös koulussa ja rippikoulussa pitää kasvattaa empaattisia ihmisiä.

– Meidän pitäisi puhua muustakin kuin naisista uhreina. Esimerkiksi siitä, että miesten pitää puuttua asiaan jos näkee toisen miehen harjoittavan seksuaalista häirintää, Suonpää sanoo.

A-teema: Seksuaalista häirintää Yle TV1 torstaina 16.11. klo 21.05 alkaen. Lähetys on nähtävissä myös Yle Areenassa. #ateema

_Artikkelia korjattu 16.11. klo 16.20: Karla Niemisen toista sitaattia on tarkennettu: ..."toisen mielestä häirintä toimii toiselle flirttinä ja johtaa toivottuun lopputulokseen". _