Nuolenpääkirjoitukset ja matematiikka auttoivat kadonneiden kaupunkien jäljille

Pronssikauden villa- ja tinakauppiaiden savitauluihin kirjoitetuissa viesteissä on vihjeitä assyrialaisten kauppareitin kaupungeista. Vihjeet päätyivät algoritmiin.

arkeologia
Yläosa savitaulusta, joka on täynnä nuolenpääkirjoitusta.
Tämä assyrialainen nuolenpääkirje on noin vuosien 1875 ja 1840 e.a.a väliseltä ajalta. Los Angelesin museo

Muinaisen Lähi-idän historian tutkija ja kolme taloustieteilijää ovat piirtäneet Etelä- ja Keski-Turkin tuhansien vuosien takaisen kartan uusiksi savitauluihin kirjoitettujen kauppakirjeiden perusteella. Yli 23 000:ssa nuolenpääkirjoituksella täytetyssä taulussa on suurta ja pientä tietoa kaupankäynnistä keskisellä pronssikaudella.

Kartan pohjana käytettiin lastien koosta, kauppiaiden matkojen pituuksista ja muista määrällisistä tiedoista laadittua algoritmia. Siksi yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston assyrologi Gojko Barjamovic teki tutkimuksen yhdessä juuri taloustutkijoiden kanssa.

Lukujen perusteella tutkijat päättelivät, että historioitsijat olivat sijoittaneet osan tunnetuista kaupungeista jopa satojen kilometrien päähän todellisista paikoistaan. Lisäksi he uskovat löytäneensä nykyisen Turkin alueelta 11 kadonnutta kaupunkia – joskin vain paperilla.

Savitauluissa mainitaan 26 kaupunkia

Yleensä tutkijat etsivät muinaisista kirjoituksista vihjeitä muun muassa maastonmuodoista tai ilmansuunnasta, josta jonnekin on tultu jo tunnetusta kaupungista. Barjamovic työtovereineen ei piitannut tällaisesta, vaan keskittyi lukuihin tutkiessaan esimerkiksi tätä kirjoitusta:

"Kulkiessani Durhumista Kanešiin minulta kului viisi minaa jalostettua kuparia. Wahšušanaan mennessä kulutin kolme minaa. Hankin ja käytin pieniä tavaroita kolmen hopeasekelin edestä."

Teksti on tylsä kvaliteettitutkijalle, joka etsii johtolankoja jokien suunnista tai vuorien korkeudesta sijoittaakseen mainitut kaupungit paikoilleen. Kvantiteettitutkijat sen sijaan yhdistivät kulutetut summat muihin vastaaviin, joita he olivat selvittäneet noin 12 000 savitaulusta.

Niissä mainittiin satoja kauppatapahtumia kaikkiaan 26 muinaisen kaupungin välillä. Koska Kanešin sijainti on kaivauksilla varmistettu, kaupunki sopi yhdeksi keskipisteeksi etäisyyksien verkostolle. Kanešin rauniot ovat Keski-Turkissa lähellä nykyistä Kayserin kaupunkia.

Ryöstäjätkin otettiin algoritmiin

Lähtökohtana tutkijoilla oli, että mitä useammin jonnekin tehtiin kauppaa esimerkiksi juuri Kanešista, sitä lähempänä kaupunki sijaitsi. Etäisyyksien mittaus ei silti ole yksinkertaista, sillä neljä vuosituhatta sitten tiet eivät olleet sileitä, lastit kuljetettiin aasien selässä ja vuoristosolissa vaanivat ryövärit.

Tämä on tärkeää: Älä anna epärehellisten ihmisten huijata itseäsi! Äläkä sorru juomaan!

Liikekumppanin kirje tinakauppiaalle Kanešiin.

Algoritmin laadinnassa käytettiin myös niitä tietoja, joita savitaulut kertoivat kunkin kaupungin asiakaskunnan koosta, kauppatavaroista saaduista hinnoista tai siitä, millainen tavara kussakin paikassa meni parhaiten kaupaksi.

Esimerkiksi Šinahuttumin kaupunki mainitaan savitauluissa 14 kertaa aasien ja villan markkinapaikkana. Algoritmin perusteella Šinahuttum sijaitsi Keski-Turkissa lähellä nykyistä Boğazkalea

Jos olet herrani, älä ole vihainen pyytämistäsi vaatteista, joita en ole lähettänyt. Kun tyttäremme nyt on aikuinen, olen kutonut vahvaa kangasta hänen vaunuihinsa.

Kutojanaisen kirje kauppiasmiehelleen.

Tutkimuksessa arvellaan, että algoritmi toimii sitä paremmin, mitä lähempänä Assyrian muinaisen kauppaverkoston keskustaa kaupungit sijaitsivat. Lopullisesti kaupunkien sijainti voitaisiin varmistaa vain arkeologisilla kaivauksilla. Alueen poliittinen nykytilanne ei ole siihen omiaan.

Gojko Barjamovicin, Thomas Chaneyn, Kerem A. Coşarin ja Ali Hortaçsun tutkimus Kauppa, kauppiaat ja pronssikauden kadonneet kaupungit (siirryt toiseen palveluun) on kokonaisuudessaan luettavissa pdf-muodossa yhdysvaltalaisen NBER:n eli talouden kansallisen tutkimuslaitoksen sivulta.

Uusia löytöjä, lisää tietoa?

Keskisen pronssikauden vilkas kauppaverkko ulottui nykyisten Israelin ja Syyrian pohjoisosista Keski-Turkkiin. Aasikaravaanit kuljettivat etelästä ennen muuta villaa ja pronssin valmistuksessa tarvittavaa tinaa vaihdettavaksi kultaan ja hopeaan. Muita kauppatavaroita savitauluissa mainitaan harvoin.

Uutta tietoa tosin voi olla odotettavissa, sillä tauluja löydetään edelleen. Joitakin viikkoja sitten saksalaisen Tübingenin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) arkeologian professori Peter Pfälzner kertoi 93 taulun löytymisestä Bassetkista Pohjois-Irakin kurdialueelta. Taulut on ajoitettu vuoteen 1250 e.a.a.

Kaikkiaan löydöt osoittavat, että Bassetkissa asuttiin lähes tauotta noin vuodesta 3000 vuoteen 600 e.a.a. ja kaupunki oli todennäköisesti kauppareitin tärkeä solmukohta, Pfälzner kertoo.

Tauluista 60 oli pantu keramiikkaruukkuun mahdollisesti kriisitilanteessa. Ehkä tarkoitus oli pelastaa tiedot jälkipolville, Pfälzner tuumii. Taulujen sisällöstä on tulkittu vasta yksi näyte. Se ei koske kauppaa, vaan siinä puhutaan terveyden jumalattaresta Gulasta.