Video: Utelias kaupunkikettu venyttelee maireana – oli juuri popsinut kinkkupiirakan

Kajaanissa rohkea kettu on herättänyt hilpeyttä omakotitaloalueella. Kettu on sopeutuva eläin, joka tottuu ihmisiin helposti jos sitä ei hätistellä.

eläimet
Kettu seisoo lumessa.
Kesyyntynyt kettu venytteli maireana omakotitalon pihalla Kajaanissa. Kuva ja video: Antti Toivanen.

KajaaniKajaanissa rohkea ja utelias kettu on herättänyt kummastusta Onnelan omakotitaloalueella. Kiiltäväturkkinen repolainen on muun muassa pihistänyt kinkkupiirakan talon takakuistilta ja kanniskellut työrukkasia. Cityketusta kertoi ensin Koti-Kajaani (siirryt toiseen palveluun) (Koti-Kajaanin digilehti).

Onnelassa asuva Antti Toivanen on seurannut perheensä kanssa ketun elämää jo pitkän aikaa. Kun kettu popsi marraskuisena iltana naapurin kinkkupiirakan keskiosan, jatkoi se matkaa Toivasten pihalle.

Iltahämärässä Antti Toivanen otti takapihallaan kuvia ja videota ketusta, joka tuli nuuhkimaan kameraa.

– Kettu tuli piirasvarkauden jälkeen pihallemme venyttelemään ja esittäytymään. Se venytteli tyytyväisenä ja nautiskeli elämästä vatsa pulleana, Toivanen kertoo.

Vanhana asuntomessualueenakin tunnettu Onnela sijaitsee vain noin puolentoista kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Metsäinen alue kelpaa kodiksi myös ketulle, joka on nähty kulkemassa pihoilla ja tiellä.

Tähän aikaan syksyllä nuoret ketut ovat lähteneet synnyinalueeltaan ja ne saattavat olla vielä hölmöjä.

Katja Holmala

Toivanen epäili ensin, että epätavallisen kesy kettu on sairas, mutta kiiltäväturkkinen eläin vaikuttaa hyväkuntoiselta.

– Sillä on niin hyvä turkki, että varmaan se on käynyt napostelemassa muitakin piirakoita lähialueilla. Naapurustossa se on käynyt viemässä myös kesäkalusteiden päällysteitä ja kävellyt keppi suussa. Onkohan joku opettanut sille koiran temppuja, naurahtaa Toivanen.

Hän arvelee, että perheen kodin pihapiirissä riittää myös myyriä ja jäniksiä ketulle saaliiksi.

– Kyllähän se on viekas eläin. Vaikka maha olisikin täynnä piirakkaa, se valmistautuu jo seuraavaan nälkään, Toivanen arvelee.

Asuinalue kuin eläintarha

Parisen vuotta Onnelassa viihtynyt kettu ei ole ainoa alueella viihtyvä villieläin. Seudulla on nähty myös esimerkiksi ilveksiä.

– Viime viikolla kauris oli loikannut naapurin aidan yli ja perässä oli ilveksen jäljet, eli ilves on ilmeisesti jahdannut sitä, kertoo Toivanen.

Kajaanilaisperhettä ei haittaa lainkaan, että villieläimet viihtyvät alueella. Antti Toivanen on tyytyväinen, että Kainuussa on paljon metsäisiä asuinalueita. Kohtaamiset villieläinten kanssa ovat olleet mieleenpainuvia. Toivanen toivookin, että kaupunkilaistunut kettu nähdään alueella jatkossakin.

"Tullikettu" ihmettelee Nuijamaalla.
Kesy kettu on herättänyt huomiota myös Lappeenrannassa Nuijamaan raja-asemalla.Tulli / Nuijamaa

– Ilmeisesti tätä kettua ovat kaikki kohdelleet hyvällä tavalla, joten sille ei ole tullut pelkoreaktiota ihmisiin. Toivon, että kukaan ei lähde hätistelemään sitä. Positiiviset villieläinkokemukset tuovat luontoa lähelle ja herättävät aina keskustelua.

Kesyyntynyt kettu on herättänyt vastikään huomiota myös itärajalla Nuijamaan raja-asemalla Lappeenrannassa. Siellä hyväkuntoinen repolainen on vilistänyt autojen seassa ja kärttänyt herkkuja rekkakuskeilta.

Eläimet kaupungistuvat hitaasti

Ihmisten lähelle tuleminen ei ole ketulle tyypillistä käytöstä, mutta sopeutuvaisena lajina kettu kesyyntyy helposti. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmalan mukaan jopa aikuinen kettu tottuu ihmisiin helposti, jos ravintoa riittää ja sillä ei ole negatiivisia kokemuksia kaksijalkaisista.

– Tähän aikaan syksyllä nuoret ketut ovat lähteneet synnyinalueeltaan ja ne saattavat olla vielä hölmöjä, eivätkä osaa pelätä ihmisiä, vaan käyttäytyminen tulee oppimiskokemuksena.

Erityisen helposti kettu kesyyntyy, jos sillä on positiivinen ihmiskontakti aivan pienenä pentuna eli herkkyysvaiheessa. Holmalan mukaan ketut ovat selvästi arempia maaseudulla kuin kaupungeissa.

– Se liittyy siihen, että metsästyksen kauttakin ketut oppivat olemaan varovaisempia, Holmala kertoo.

Ketut leikkivät
Ketunpoikaset leikkivät Ylen toimituksen pihalla Helsingissä kesäkuussa 2015. Henrietta Hassinen / Yle

Ketun tuttavallinen käytös ei kerro heikosta terveydestä. Sairauden merkkejä sen sijaan ovat esimerkiksi apaattisuus ja turkin kapimuutokset. Kapi voi tarttua ihmiseenkin, mutta lemmikkieläimet ovat suuremmassa vaarassa. Kapin leviäminen vaatii kuitenkin suoran kosketuksen eläimeen tai sen makuupaikkaan.

Holmalan mukaan eläinten kaupungistuminen on Suomessa nuori, mutta hitaasti nouseva ilmiö. Esimerkiksi Englannissa on ollut jo kauan niin sanottuja citykettuja, joita ruokitaan puistoissa melkein kuin lemmikkejä.

Ketulla on kyky sopeutua monenlaisiin olosuhteisiin ja käyttää monia ravinnonlähteitä.

Katja Holmala

Holmala arvioi, että pitkällä aikavälillä urbaanit ketut yleistyvät pikkuhiljaa myös Suomessa.

– Ilmiö näkyy meilläkin niin, että kaupungeissa tavataan yhä useampia eläinlajeja, joiden koko elinalue on kaupungin sisällä.

Omakotitaloalueella liikkuvasta ketusta ei tutkijan mukaan tarvitse olla huolissaan.

– Kehottaisin nauttimaan luonnosta, suuresti ei tarvitse olla peloissaan. Varta vasten ei kuitenkaan pidä ryhtyä ruokkimaan villieläimiä, sillä liian tunkeilevasti käyttäytyvä kettu voi kohdata ikävän lopun.

Kettu on lemmikkinä koiramainen

Pienen ja ketterän eläimen sopeutuvaisuudesta kertoo sekin, että siitä on jalostettu myös turkistarhamuotoja, jotka sietävät ihmisen käsittelyä. Kettuja pidetään myös lemmikkeinä, joskin lemmikkiketut ovat pääosin harvinaisempia kettulajeja.

Holmala tietää myös tapauksia, joissa punakettu on kesytetty lemmikiksi. Lemmikkinä kettua voisi kuvailla koiramaiseksi.

– Niistä tapauksista tiedetään, että lemmikkiketut ovat hyvin leikkisiä. Ne saattavat leikkiä kissojen ja koirien leluilla ja jopa noutaa palloa, Holmala kertoo.

Kettu
Kettu on poikkeuksellinen sopeutuva nisäkäspeto. Arkistokuva.Yle

Saduissa ja perinnetiedossa kettua kuvaillaan usein nokkelaksi eläimeksi, mutta onko se todella sitä? Holmalan mukaan kettujen älykkyyttä ei ole tutkittu, mutta sopeutuvaisuus kielii nokkeluudesta.

– Kettujen maailmanhistoria kertoo siitä, että ketulla on kyky sopeutua monenlaisiin olosuhteisiin ja käyttää monia ravinnonlähteitä. Sen voitaisiin tulkita osoittavan nokkeluutta, sanoo Holmala.