Koe uusi yle.fi

Oppisopimuskoulutuskin menee uusiksi – "Koulun penkillä ei opi sellaisia työmaajuttuja, mitä täällä"

Vähemmän byrokratiaa, enemmän joustoa, täsmäosaamista ja yksilöllistä opintoputken räätälöintiä. Myös oppisopimuskoulutus uudistuu vuodenvaihteen suuressa ammattikoulutusreformissa.

oppisopimukset
Joona Visuri rakennustyömaalla.
Kalle Niskala / Yle

Joona Visuri on paiskinut muutaman kuukauden töitä rakennustyömaalla Kokkolassa. Palkka juoksee, ja samalla tulee opittua tutkintoa varten. Rakennusalalla on perinteisesti ollut myös oppisopimusopiskelijoita.

– Koulun penkillä ei opi sellaisia työmaajuttuja, mitä täällä oppii, Visuri sanoo.

Arki täyttyy työstä ja jääkiekkotreeneistä. Rakennusala tuntuu omalta, ja nuori mies on valintaansa tyytyväinen, vaikka päivät ovatkin välillä raskaita.

Työelämää palvelevaa tehokasta täsmäopiskelua

Suomessa opiskeli viime vuonna vajaa 49 000 oppisopimusopiskelijaa. Määrä on ollut hienoisessa kasvussa notkahduksen jälkeen. Nelisen vuotta sitten tehty valtionrahoituksen leikkaus tuntui heti oppisopimuspaikkojen ja -opiskelijoiden määrässä.

Seuraava muutos on jo ovella, kun koko ammattikoulutus uudistuu siirtymäaikoineen vuoden 2018 alusta. Muutoksen avainsanoja ovat yksilöllisyys, yhtenäisyys ja tehokkuus. Oppisopimuskoulutuksenkin tavoitteena on entistä yksilöllisempi ja paremmin työelämän tarpeita palveleva oppimispolku.

Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvelee, että vaikka nopeampi valmistuminen on yksi uudistuksen tavoitteista, osalla tutkintopolku voi venyä myös entistä pidemmäksi.

– Riippuu siitä, kuinka paljon tukea ja ohjausta kukin tarvitsee. Tärkeintä on, että opiskelija saa tehtyä tutkinnon tai saavuttaa tavoitteena olevan osaamisen, eikä keskeytä tai jää pudokkaaksi, Pastila-Eklund sanoo.

Osa tarvitsee enemmän tukea kuin toiset. Kokkolalaisella rakennustyömaalla tiedetään, että joillekin nuorille joutuu neuvomaan myös elämäntaidollisia asioita.

– Pitää opettaa, että töihin tullaan joka päivä maanantaista perjantaihin ja ollaan koko aika seitsemästä puoli neljään. Töitä on tehtävä, kun saa palkkaakin, sanoo vastaava mestari Timo Korvela.

Timo Korvela rakennustyömaalla.
Kalle Niskala / Yle

Mikä oppisopimusopiskelussa muuttuu?

Jatkossa oppisopimuskoulutuksessakin opiskellaan vain sitä, mitä ei vielä osata. Opinnot räätälöidään yksilöllisesti ja opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen kelpuutetaan osaksi opintoja entistä joustavammin.

– Uudistuksen myötä ei enää määritetä maksimia tai minimiä sille kuinka monta osaamispistettä työssäoppimisessa pitää tehdä työpaikalla. Opiskelijan ja yrityksen tarpeet ja toiveet ovat pohjana sille mitä ja missä tehdään, sanoo opetusneuvos Mari Pastila-Eklund.

Opiskelija voi hankkia oppisopimuksella koko tutkinnon tai osia siitä. Tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus on jatkossa käytettävissä aina, kun yrityksellä on siihen tarve eli yritysten näkökulmasta oppisopimuskoulutusta on jatkossa helpompi kohdentaa yritysten ja työelämän tarpeiden mukaan.

– Työelämä ja yhteiskunta eivät ole viime vuosina saaneet välttämättä riittävästi sellaista osaamista, mitä olisivat tarvinneet. Miten uudistunut oppisopimuskoulutus pystyy vastaamaan tarpeisiin, on kiinni siitä miten koulutuksen järjestäjät saavat asian toteutettua, sanoo Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja Tarmo Välikoski.

Oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus

Oppisopimusopiskelija on jatkossakin yrityksessä työsuhteessa ja saa palkkaa. Rinnalle tulee myös uusi vaihtoehto, koulutussopimus, joka ei perustu työsopimukseen.

– Koulutussopimuksella työpaikalla oppimassa oleva on koulutuksen järjestäjän kirjoilla ja päätoiminen opiskelija. Hän ei saa palkkaa, mutta on oikeutettu opiskelijoille tarkoitettuihin tukiin ja etuuksiin, selventää opetusneuvos Mari Pastila-Eklund.

Hänen mielestään yritykset voivat esimerkiksi hyödyntää koulutussopimusta eräänlaisena oppisopimuksen ennakkojaksona. Koulutussopimusta ei ole rajattu ajallisesti, mutta siitä sovitaan tutkinnon osa kerrallaan.

Ammattijärjestöjä on huolettanut, tuleeko koulutussopimuksesta yrityksille keino käyttää ilmaista työvoimaa.

– Kaikuja huolesta on kuulunut, mutta aika näyttää miten käy. Voihan olla, että joitakin väärinkäytös houkuttelee, mutta toisaalta yritykset ovat aika vastuullisia. Uskon, että jos tyypissä nähdään potentiaalia, kyllä hänet palkataan, arvelee puheenjohtaja Tarmo Välikoski.

Ei enää korvamerkittyä rahaa

Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus tuo euroja oppilaitokselle opiskelijan valmistumisesta ja työllistymisestä. Tulevaisuudessa 35 prosenttia rahoituksesta tulee suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osien mukaan ja 15 prosenttia työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen perusteella.

Uudella mallilla kannustetaan parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Korvamerkittyjä euroja ei jatkossa ole, vaan koulutuksen tarjoajat päättävät mihin koulutusmuotoon rahat käytetään.

– Kuinka paljon oppisopimuskoulutukseen halutaan satsata? Ei pidä maalata piruja seinille, vaan toivoa, että viisaat päätöksentekijät tekevät jatkossakin oikeita ratkaisuja, toteaa Tarmo Välikoski.

Tutkintotehtailun riski?

Rahoitusuudistus ohjaa suuntaamaan koulutusta tutkinnoista ja koulutuksen osista, joilla on työelämässä kysyntää.

– Osaamistarve voi vaihtua nykymaailmassa nopeastikin. Globaalit syyt ja esimerkiksi robotiikan haasteet voivat kadottaa vanhoja tuttuja aloja ja ammatteja, sanoo Pastila-Eklund.

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja Tarmo Välikoski uskoo, että uusi rahoitusjärjestelmä kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Toisaalta häntä mietityttää, kasvaako tutkintotehtailun riski perusrahoituksen vähentyessä.

Joustavuuden lisääntyminen on Välikosken mukaan tervetullut asia.

– Opiskelijoiden siirtyminen koulutusmuodosta toiseen on ollut vaikeaa. Yhtenä syynä on ollut rahoitus, joka toisessa koulutusmuodossa on ollut 100 prosenttia ja toisessa reilut 60. Rahoitus on ohjannut, eikä opiskelijan ole annettu siirtyä tarpeen mukaan vapaasti, Välikoski sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Facebook

Entinen Facebook-johtaja kritisoi voimakkaasti somea:

"Huonot näyttelijät voivat manipuloida ihmisjoukkoja tekemään mitä haluavat"

Kittilä

Kittilän vs. kunnanjohtaja: Syytetyt luottamushenkilöt pois päätöksenteosta

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueesta harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"

Lähi-itä

Israelin Suomen suurlähettiläs: Olemme valmiita neuvottelemaan Jerusalemista