Johtava kuluttajaneuvoja ihmettelee ihmisten ylimitoitettuja vaatimuksia: "Mielipahasta ei makseta"

Uudenmaan maistraatin johtava kuluttajaneuvoja Nina Konu toivoo viranomaisille järeämpiä keinoja riitojen ratkaisuun.

Kuluttaja-asiat
Lähikuva autojen keuloista autoliikkeessä.
Nella Nuora / Yle

Kuluttajaviranomaisilla pitäisi olla järeämpiä keinoja ratkoa riitoja. Tätä mieltä on Uudenmaan maistraatin johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu. Hänen mukaansa kuluttajaneuvonnassa selvitetään kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välisiä ongelmia neuvomalla ja sovittelemalla.

– Tietyllä lailla kuluttajaviranomaiset ovat aika hampaattomia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi viedä asian markkinaoikeuteen, mutta se on hidas prosessi. Kuluttajariitalautakuntakin voi antaa vain suosituksensa. Jos ei halua sitä noudattaa, niin sitten joutuu vain mustalle listalle, Konu sanoo.

Mustaa listaa julkaistaan Kuluttaja-lehdessä. (siirryt toiseen palveluun)

Kuluttajaneuvontaan on oltu yhteydessä tämän vuoden tammi (siirryt toiseen palveluun)kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun) lähes 35 000 kertaa. Viime vuonna yhteydenottoja oli 78 000. Eniten kuluttajia ovat mietityttäneet ajoneuvoihin, pysäköintiin, eläimiin, pikalaina-asioihin, asumiseen sekä kodinkoneisiin ja elektroniikkaan liittyvät asiat.

Iso osa ongelmatapauksista saadaan ratkaistua kuluttajaneuvonnassa. Jos ongelma ei kuluttajaneuvonnassa selviä, voi asiassa lähettää ratkaisupyynnön kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunta antaa ratkaisupyyntöön oman suosituksensa, miten asia pitäisi ratkaista.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin mukaan 80 prosentissa tapauksista riidan osapuolet noudattavat lautakunnan suositusta.

– Ilahduttavan hyvin noudatetaan. Jos annetaan ratkaisusuositus, jossa suositetaan elinkeinoharjoittajaa hyvittämään tietyllä euromäärällä kuluttajaa, niin 80 prosentissa tapauksissa näin tehdään. Tähän 20 prosenttiin, jossa sitä ei noudateta, sisältyy aika paljon sellaisia yrittäjiä, joilla ei yksinkertaisesti ole enää rahaa, sanoo Ståhlberg.

autoja kaupassa
Ismo Pekkarinen / AOP

Harhaluulo, että kaiken voi perua

Uudenmaan maistraatin johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu sanoo, että ihmisten tiedot omista oikeuksistaan kuluttajina vaihtelevat.

– Osa neuvontaan soittavista ihmisistä on hyvin perillä omista oikeuksistaan ja kysyvät hyvin tarkkoja kysymyksiä. Toiset eivät tiedä kovinkaan paljon ja vaatimukset voivat olla ylimitoitettuja. Mielipahasta ei makseta, sanoo Konu.

Hänen mukaansa peruutusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä monella kuluttajalla harhaluulo, että kaupat voidaan aina perua.

– Monet liikkeet myöntävät sen (peruutusoikeus) lisäetuna. Jos ostat tavaran liikkeestä, se on lähtökohtaisesti sitova sopimus, ellei liike myönnä palutusoikeutta. Se tuntuu aina olevan osalle kuluttajista yllätys. Kuvitellaan, että kaiken voi aina perua ja palauttaa jopa niin ettei kustannuksia tulisi.

kauppakirja ja asunto
Ismo Pekkarinen / AOP

Talous vaikuttaa riitojen määrään

Kuluttajariitalautakunta ratkaisee kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välille syntyneitä riitoja. Yksittäisten ihmisten välille syntyneitä riitatilanteita kauppatilanteessa ei lautakunnassa ratkota asuntokauppaa lukuunottamatta.

Kuluttajariitalautakunnassa oli viime vuonna ennätysmäärä riitoja käsiteltävänä, vajaat 6500 kappaletta. Määrä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ståhlbergin mukaan nousutrendi on jatkunut jo vuosia. Hän uskoo, että ratkaisupyyntöjen määrä pysyy tänä vuonna viimevuotisen tasolla.

– Ihmiset saavat tänä päivänä paljon tietoa netistä ja sen lisäksi on toimiva kuluttajaneuvonta, joka suodattaa paljon riitoja. Siitä huolimatta meille tulevien riitojen määrä on jatkuvasti kasvussa, miettii Ståhlberg.

Hänen mukaansa ratkaisupyyntöjen kasvuun ovat vaikuttaneet kuluttajien parantanut tietoisuus omista oikeuksista ja kohentunut taloustilanne.

– Mitä enemmän ihmisillä on rahaa, sitä enemmän käydään kauppaa ja on myös potentiaalisia riitoja, hän sanoo.

Kuluttajariitalautakuntaa työllisti viime vuonna eniten matkustamiseen liittyvät riidat, kuten esimerkiksi lentojen viivästymiset. Seuraavaksi eniten ratkaisuja kaivattiin henkilöautojen kauppaa koskeviin kysymyksiin, rakentamiseen ja remontointiin sekä asuntokauppaan ja kiinteistövälitykseen.

– Viime vuosina on suorastaan räjähdysmäisesti kasvanut lentojen viivästyksiä koskevat ratkaisupyynnöt. Niitä meillä on toistatuhatta vuosittain. Nyt näyttää siltä, että autojen kauppaan liittyvissä asioissa on nousua johtuen siitä, että kauppaa käydään enemmän kuin aiempina vuosina, sanoo Ståhlberg.