yle.fi-etusivu

Maukkaan ruokakalan ihmeellinen tarina Saimaalla: Siika pääsee loisestaan ja palaa ruokapöytään

Suomen suurimmalla järvellä Saimaalla on todistettu lähes 30 vuotta erikoista luonnonnäytelmää, jolla saattaa olla sittenkin onnellinen loppu.

siika
Sikoja rivissä veneen keskituhdolla.
Petri Vironen / Yle

Marraskuu on perinteistä siianpyyntiaikaa. Siika kutee ja on paremmin pyydystäjien tavoitettavissa. Herkkävaistoinen eväkäs on yleensä taitava väistämään kalastajien pyydykset.

Arvostettu ruokakala on ollut Saimaalla pannassa yli 20 vuotta vuotta siihen pesiytyneen loisen takia. Tänä syksynä eri puolilta Saimaan selkävesiä on kiirinyt viestejä, joiden mukaan saaliskalat ovat puhtaita ja syömäkelpoisia.

Siikaa nuotiopannulla.
Niklas Gabrielsson / Yle

Muikku on aina ollut Saimaalla ja koko Vuoksen vesistössä tärkein saaliskala ja piste. Vielä 1980-luvulla ja osin 1990-luvullakin hyvänä kakkosena sinnitteli nimenomaan siika, muikun tavoin rasvaevällä varustettu lohensukuinen kalalaji.

Sitten nähtiin outo tapahtumasarja, jonka kaikkia syitä tai seurauksia ei ole pystytty edes selvittämään. Saimaan latvavesiltä muikkukannat alkoivat hiipua 1980-luvun alussa, keskeisillä selkävesillä hieman myöhemmin.

Muikku kasvoi jättikokoiseksi ja katosi lopulta käytännössä kokonaan. Kotitarvekalastajat olivat ihmeissään ja ammattikalastajat kauhuissaan. Muikkukato vei selkävedestä hieman riippuen kalastajilta leivän pöydästä 10-15 vuodeksi.

Kuha korvasi siian saaliskalana

Muikun katominen jätti ravintoketjussa tilaa kilpailijoille. Plankton-apajille purjehti ensimmäisenä siika. Maukkaan ruokakalan nousua Saimaan kuninkaaksi vauhditettiin istutuksilla.

1990-luvulla eri puolilla Saimaata alkoi kertyä tietoja oudosta valkeasta viirusta useimmiten siian paksuimmassa kohdassa, selkälihassa. Viiru paljastui haukimadoksi. Vastemielisen madon takia siiasta meni maku ihmisten mielissä, vaikka kuumentamisen jälkeen siika oli syömäkelpoista.

Kalastajat fileerasivat kalat ja lajittelivat puhtaat kalat joukosta talteen kunnes haukimadon vaivaamat olivat selvä enemmistö.

Siian pyynti romahti. Kun vuonna 1998 siikasaalis Itä- ja Kaakkois-Suomen järvistä, pääosin Saimaalta oli 125 000 kiloa, oli se vuonna 2014 enää 8 000 kiloa.

Siian paikan kaappasi kuha, jonka saalis ponkaisi 33 000 kilosta 201 000 kiloon. Muikkusaalis kaksinkertaistui samassa ajassa miljoonasta lähes kahteen miljoonaan kiloon.

Seppo Reposen tiistainen koekalastus tuotti viisi loisista vapaata siikaa.
Seppo Reponen.Petri Vironen / Yle

Mutta miksi siikakanta romahti juuri silloin kun kaikki näytti hyvältä, kun maukas lohensukuinen eväkäs oli juuri matkalla ravintokilpailun ykköspallille?

Täyttä varmuutta asiasta ei ole, mutta todennäköisin selitys ilmiölle on se, että äyriäisplanktonin mukana leviämä haukimato ei tartu muikkuun, mutta tarrautuu herkästi siikaan. Kun muikku hävisi, siika pääsi syömään pääruoakseen äyriäisplanktonia ja loinen pesiytyi siikakantoihin.

Muikku palasi Saimaalle jo 1990-luvun lopulla. Siian maine loisen riivaamana kalana on pysynyt. Pyynti on ollut olematonta ja kannat ovat hiipuneet ilman istutuksia.

Tuskin enää kaupallista merkitystä

Viime aikoina Saimaan eri osista on kantautunut tietoja, joiden mukaan siika on vapaa riivaajastaan. Siika kutee myöhään syksyllä, usein marraskuun puolivälissä. Siikoja on vedetty fileiksi ja vaaleat lihasiivut on useimmiten madosta puhtaita.

– Sellaista viestiä kuuluu, että ainakin joissakin Saimaan osissa näin on käynyt. Ei ehkä kuitenkaan kaikkialla, kalatalousasiantuntija Seppo Reponen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta vahvistaa.

Reponen arvioi, että siika voi palata merkittäväksi saaliskalaksi Saimaan rantojen kotitalouksissa. Ammattikalastajille siitä tuskin suurempaa särvintä on luvassa.

– En usko, että ammattilaisille siika on muuta kuin trooli- ja nuottapyynnin sivusaalis, Seppo Reponen arvioi.

Kysymyksiä siian ja muikun ympärillä riittää. Mikä aiheutti Saimaan lähes totaalisen muikkukadon? Mikä on eri siikalajien herkkyys haukimadolle?

Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, tutkija Irma Kolari, ELY-keskus