1. yle.fi
  2. Uutiset

Venäjän vallankumousta paenneen perheen tarinasta tehtiin hittinäytelmä Kaarinassa – perheen esineitä löytyy yhä kotien kätköistä

Thiessin emigranttiperhe saapui Kaarinaan vähän ennen vuoden 1917 vallankumousta. Perheen omaisuus huutokaupattiin vuonna 1987.

näytelmät
Thiessin perhettä.
Thiessin perhettäJari Müllerin arkisto

KaarinaVenäjän vallankumouksen syttymisestä on kulunut syksyllä 2017 sata vuotta. Voisi kuvitella, ettei Venäjän vallankumous kiinnosta nykyajan ihmisiä, mutta toisin on ainakin Kaarinassa. Kaarina-teatterin ovella käy esityspäivinä kuhina. Loppuunmyytyihin teatteriesityksiin odotetaan peruutuspaikkoja.

Syksyn näytelmä kertoo Venäjän vallankumousta Kaarinaan paenneen Thiessin perheen tarinan.

Tämä perhe, heidän historiansa ja elämänsä, oli ainutlaatuinen tapaus Kaarinassa.

Sirkka Mylly

Pirjo-Riitta Tähti-Wahlin kirjoittamaa näytelmää on esitetty jo 1990-luvulla, mutta Kaarina-teatteri päätti tarttua siihen uudelleen. Se kannatti, sillä monet muistavat yhä 1980-luvulla Kaarinassa asuneet Thiessin perheen kaksoissisarukset Noran ja Rinan.

Kaarina-seuran puheenjohtaja Sirkka Mylly kertoo, että sisaruksia on muisteltu myös seuran tiloissa järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa.

– Tämä perhe, heidän historiansa ja elämänsä, oli ainutlaatuinen tapaus Kaarinassa. Omaisuuden huutokauppakin kesti kaksi tai kolme päivää.Vahinko vain, että hieno irtaimisto hävisi taivaan tuuliin, pohtii Mylly.

Esineitä yhä kotien kätköissä

Thiessin perheessä oli äidin ja isän lisäksi viisi lasta. Kaarina-teatterin näytelmässä käydään läpi perheen traagiset vaiheet. Isä ja perheen poika tekivät molemmat itsemurhan. Elämä uudessa ympäristössä osoittautui vaikeaksi. Lopulta jäljellä olivat vain tyttäret Nora eli Eleanor ja Rina eli Irene.

Marjatta Pakkanen ja Sirkka Mylly ihailevat Thiessin perheen viinakaappia.
Marjatta Pakkanen ja Sirkka Mylly ihailevat Thiessin perheen viinakaappia.Minna Rosvall / Yle

Perhe lähti matkaan kohti Kaarinaa jo ennen Venäjän vallankumouksen syttymistä. Tästä syystä he pystyivät ottamaan mukaansa omaisuutta. Kaarinan huvilassa oli yhä 1980-luvulla todella paljon esineistöä jäljellä. Tästä syystä sisarten kuoleman jälkeen järjestetty huutokauppa kesti monta päivää.

Ehkä heistä oli kiva nähdä nämä tutun henkilön kodissa.

Marjatta Pakkanen

Marjatta Pakkanen työskenteli Kaarinan kunnan palveluksessa 1980-luvulla ja kävi työnsä vuoksi sisarusten luona. Hän hankki antiikkiliikkeen kautta esineitä itselleen. Muistona ovat sisarten ompelupöytä ja iso musta kaappi, jonka Pakkanen uskoo toimineen viinakaappina. Sisaret tunnistivat esineet.

– Ystävystyimme, kun kävin heillä. He tunnistivat pöydän ja kaapin, kun he olivat meillä kylässä. Ehkä heistä oli kiva nähdä nämä tutun henkilön kodissa, kertoo Marjatta Pakkanen.

Kaarina-seuran puheenjohtaja Sirkka Mylly puolestaan sai ihailtavakseen sisarusten naapureille antamia maalauksia ja käsitöitä.

Thiessin sisarusten naapureille antamia lahjoja.
Thiessin sisarusten naapureille antamia lahjoja.Minna Rosvall / Yle

Puuterirasia on arvokas muisto

Thiessin kodin esineet olivat arvokkaita ja niistä kaavailtiin jopa emigranttimuseota Kaarinaan 1980-luvulla.Thiessin perheen kodin huutokaupasta vastasi vuonna 1987 Reijo Müller. Hänen poikansa Janos Müller esittelee omaa arvokasta muistoaan huutokaupasta.

Thiessin perheelle kuulunut puuterirasia.
Thiessin perheelle kuulunut puuterirasia.Minna Rosvall / Yle

– Tämä on ollut jonkun sisaren puuterirasia. Olin pikku poika huutokaupan aikaan. Muistan, että se oli mielenkiintoinen tapahtuma, kertoo Janos Müller.

Sisarten esineet ovat yhä kysyttyjä antiikkimarkkinoilla. Müllerin liikettä ei enää ole, mutta perheen äiti on antanut yhä tietoja esineistä.

Janos Müller esittelee haltuunsa päätynyttä Thiessin perheen puuterirasiaa.
Janos Müller esittelee haltuunsa päätynyttä Thiessin perheen puuterirasiaa.Minna Rosvall / Yle

Teatteriesitykseen 80 henkilön jonotuslista

Kaarinan teatterin näytelmän suosio (siirryt toiseen palveluun) on yllättänyt jopa tekijät. Lipputoimistosta kysytään peruutuspaikkoja noin tunnin välein. Teatteri on ottanut innokkaita jonoon, jossa lippuaan odottaa noin 80 henkilöä. Teatterista neuvotaan saapumaan paikalle esityspäivänä kyselemään lippuja.

Kaarina-Teatterin näytelmässä kerrotaan Thiessin perheen tarina.
Kaarina-Teatterin näytelmässä kerrotaan Thiessin perheen tarina.Minna Rosvall / Yle

Iäkkäitä sisaruksia esittävät Erica Selin ja Kristiina Koljonen ovat tyytyväisiä esitykseen.

– Tietyllä tavalla on ollut suuri elämys tehdä tätä, pohtii Selin.

Se on osa Suomenkin historiaa. Se konkretisoituu täällä Kaarinassa tällä tavalla.

Riitta Heinonen

– En ollut oikein tajunnut, kuinka hienoon juttuun on päässyt mukaan, kertoo Koljonen.

Näytelmä kirvoittaa myös muistoja paikkakunnalla tutuiksi tulleista sisaruksista. Nora oli tuttu näky linja-autossa.

– Nora liikkui paljon bussissa, kun hän meni Turkuun. Irenehän oli Englannissa, kertoo näytelmää katsomaan saapunut Tuire Grönroos.

Riitta Heinosella oli muistikuvia huutokaupasta.

– Se oli kuin teatterin kulissi. Siellä oli verhoja, tauluja, patsaita, hienoja astioita, kankaita, pitsejä, huonekaluja, posliinia ja lasia, kertoo Heinonen.

Venäjän vallankumouksen vaikutus tuntuu siis yhä Kaarinassa.

– Se on osa Suomenkin historiaa. Se konkretisoituu täällä Kaarinassa tällä tavalla, pohtii Riitta Heinonen.

Lue seuraavaksi