800 miljoonan sellutehdas lähellä toteutumista Lapissa – miten eläkeläismiesten pieni yhtiö toi kiinalaiset Kemijärvelle?

Kolme eläkeläismiestä perusti pari vuotta sitten yhtiön 2 500 eurolla. Tehtävä: saada aikaan 800 miljoonan euron biotehdas Kemijärvelle.

A-studio
Heikki Nivala
Heikki Nivala on yksi päättäjistä, jotka on todettu jääviksi. Nivala kiistää olleensa jäävi. Kuvassa Nivala seisoo Kemijärvelle suunnitellun sellutehtaan tontilla.Jyrki Ojala / Yle

Heikki Nivala liukastelee pikkukengissä mäentörmälle. Olemme Kemijärven suuren puuterminaalin vieressä.

– Tästä alkaa meidän tontti, joka on aika lailla sata hehtaaria, Nivala sanoo.

Tontin laidalla Nivala lupaa, että siirtomaapolitiikan aika on Kemijärvellä pian ohi. Alueen metsävaroja aletaan käyttää taas Itä-Lapin hyväksi.

Kun Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaan vuonna 2008, moni ajatteli sen olevan historian vääjäämätöntä kulkua. Työt lähtevät muualle. Heikki Nivala ajatteli toisin.

– Alkusysäys tuli tehtaan lopettamisesta. Se oli niin järjetön päätös.

Nivala on eläkkeellä oleva Metsäkeskuksen metsäneuvoja ja entinen keskustalainen kuntapoliitikko.

Nyt hän johtaa pientä kemijärveläistä Boreal Bioref -yhtiötä, joka aikoo saada aikaan 800 miljoonan euron biojalostamon eli sellutehtaan Kemijärvelle.

Pienellä paikkakunnalla on myös epäilty miljardihanketta. Riittävätkö pienen Boreal Biorefin rahkeet?

Vuosi sitten Kemijärvelle saapui kuitenkin kiinalaista teollisuusväkeä, joka sai monen mielen muuttumaan.

Stora Enso vastaan Kemijärvi

Kemijärven kaunein paikka tulee vastaan heti kirkon jälkeen. Sillalta avautuu vaarojen ympäröimä joki- ja järvimaisema.

Vuosikymmeniä sillalta näkyivät myös sellutehtaan tupruttavat piiput. Ne merkitsivät sadoille Itä-Lapin asukkaille työtä ja toimeentuloa vuosikymmeniä.

Työntekijät kuulivat tehtaan lopettamisesta 25. lokakuuta 2007.

Juha Pikkarainen
Juha Pikkarainen oli 30 vuotta töissä Kemijärven sellutehtaalla.Jyrki Ojala / Yle

Kaupungintalolla pidetyssä kapinakokouksessa perustettiin Kemijärven massaliike. Sen johtoon tuli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala.

Massaliike jopa valtasi sellutehtaan ja yritti myös pakkolunastaa sen. Stora Enso ei taipunut. Yhtiön suurin omistaja valtio nosti kätensä. Tehdas suljettiin keväällä 2008.

Yle pyysi kommenttia tehtaan sulkemisesta Stora Enson silloiselta toimitusjohtajalta Jouko Karviselta. Hän ei kommentoinut asiaa yhtiön jo jätettyään.

Stora Enso lähti Kemijärveltä, ja tehdas purettiin. Ajatus uudesta tehtaasta jäi kuitenkin kytemään.

– Varsinainen startti lähti Olli Dahlin soitosta, Heikki Nivala muistelee.

Syksyllä 2014 selluprofessorina tunnettu Olli Dahl soitti Heikki Nivalalle Metsäkeskukseen Kemijärvelle. Nivalan tehtävä Metsäkeskuksessa oli edistää metsätalouden elinkeinoja.

Dahl kertoi Nivalalle, että tämän kannattaisi tutkia vielä tarkemmin investointimahdollisuuksia Kemijärvelle. Dahl vakuutti, että tästä tulee vielä iso juttu.

Kukaan ei vielä arvannut, että siitä tulisi 800 miljoonan euron juttu.

Otaniemen keksintö Kemijärven pelastus?

Tutkija Kari Vanhatalo lataa sellukeitintä Aalto-yliopiston biotuotekeskuksessa Espoon Otaniemessä.

Professori Dahl kertoo suojalasiensa takaa, että puunjalostustekniikan laitoksella alettiin selvittää vuoden 2006 tienoilla Suomen metsäteollisuuden haasteita.

– Mietimme, mitä muuta sellutehtaalla voidaan tehdä kuin paperisellua, prosessiteollisuuden ympäristötekniikan professori kertoo.

Olli Dahl ja Kari Vanhatalo
Professori Olli Dahl ja tekniikan tohtori Kari Vanhatalo lataavat sellukeitintä.Jyrki Ojala / Yle

Yksi löytö oli mikrokiteinen sellu. Sitä syntyy, kun sellukeittimeen ladataan raaka-aineeksi tavallista paperisellua.

Tekniikan tohtori Kari Vanhatalo hypistelee sellua sormissaan.

– Keiton jälkeen siitä tulee kuin pulveria, hiutaletta.

Juuri tätä ainetta aiotaan valmistaa myös Kemijärven tehtaalla.

Valkaistua mikrokiteistä sellua käytetään lähinnä lääkkeissä ja elintarvikkeissa. Näin syötävään saadaan haluttua vaikutusta, kuten rasvaisuuden tunnetta.

Mikrokiteistä sellua on valmistettu vuosikymmeniä. Aalto-yliopiston laboratoriossa keksittiin joitain vuosia sitten uusi, tehokkaampi ja edullisempi tapa tuottaa sitä. Yliopistolla on nyt patentti tuotantomenetelmään.

Dahlin ryhmän keksintö on tuottaa mikrokiteistä selluloosaa ympäristöystävällisesti pienillä kemikaalimäärillä. He ovat keksineet myös yhdistää sen valmistuksen sellutehtaan osaksi.

Aalto-yliopiston laboratoriossa on kehitetty myös uusi tuote, ruskea ligniinipitoinen mikrokiteinen sellu. Ligniini on puun kuitujen sidosainetta.

Tuotteesta kaavaillaan eläinrehun ainesosaa, esimerkiksi lehmille ja broilereille. Aalto-yliopistolla on jo alustavia tuloksia.

– Se edistää tiettyjen hyvien aineiden imeytymistä eläimellä. Se saa sen sitten kasvamaan paremmin, Dahl kuvaa.

Eläkeläismiehet perustavat startup-yrityksen

Boreal Biorefin toimistolla Kemijärvellä ei näy huppareita eikä energiajuomatölkkejä. Yhtiö ei vastaa tavanomaisia mielikuvia maailmaa valloittavasta startup-yrityksestä.

Toimistolla on kolme eläkeläismiestä ja kaupungin kehitysyhtiön toimitusjohtaja kahvikuppeineen.

– Meillä on yksinkertainen ja selvä tehtävä, saada investointipäätös, Nivala sanoo.

Boreal Bioref perustettiin vuoden 2015 lopussa. Samoihin aikoihin Nivala jäi eläkkeelle Metsäkeskuksesta ja erosi Kemijärven kaupunginvaltuustosta.

Heikki Nivala
Heikki Nivala, Jari Polvi, Pekka Koskenranta ja Timo E. Korva.Jyrki Ojala / Yle

Nivala oli miettinyt, keitä hän voisi pyytää yhtiöön mukaan.

– Joka tapauksessa näiden henkilöiden piti olla sellaisia, että voin täysin luottaa heihin.

Nivala päätyi kahteen eläkeläiseen, Timo E. Korvaan ja Pekka Koskenrantaan.

Korva on entinen Kemijärven kaupunginjohtaja, Lapin läänin maaherra ja keskustan kansanedustaja. Koskenranta on Kemijärven entinen tekninen johtaja.

Boreal Biorefin miehet ovat nähneet läheltä, miten globalisaatio on runnellut Kemijärveä.

Ennen sellutehdasta Kemijärveltä lähtivät Torstain vaatetehdas ja Salcompin kännykkälaturitehdas. Ne veivät yli tuhat työpaikkaa.

Samaan aikaan kaupungin asukasluku on lähes puolittunut. Nyt Kemijärvellä on noin 7 500 asukasta.

On arvioitu, että Kemijärven uuteen tehtaaseen tulisi noin kaksisataa työpaikkaa, puunkorjuuseen ja kuljetukseen noin tuhat uutta työpaikkaa.

– Kun lasketaan mukaan myös välilliset vaikutukset, tehtaan vaikutus on valtava Itä- ja Pohjois-Lapissa, Timo E. Korva kuvaa.

Kemijärven hanke saa vauhtia ministeriön kilpailusta

Kemijärven tehdashanke sai vauhtia, kun se osallistui työ- ja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailuun Aalto-yliopiston keksintöjen pohjalta. Hanke sijoittui kisassa toiseksi helmikuussa 2015.

Kemijärvellä valmistettaisiin ensimmäisenä maailmassa mikrokiteistä selluloosaa uudella tuotantomenetelmällä. Boreal Bioref saa yksinoikeuden Suomessa Aalto-yliopiston patentoimaan menetelmään.

Professori Dahl uskoo, että asialla on iso merkitys, jo hinnankin vuoksi.

– Jos perinteinen sellu maksaa noin 500–600 euroa tonni, niin mikrokiteisen selluloosan alin hinta on 2 000 euroa tällä hetkellä.

Olli Dahl
Professori Olli Dahl.Jyrki Ojala / Yle

Aluksi Kemijärven tehtaan päätuotteet olisivat silti perinteinen paperisellu ja liukosellu. Sitä käytetään kankaiden raaka-aineena. Ne kattaisivat 90 prosenttia tehtaan 500 000 tonnin vuosituotannosta.

Heikki Nivala uskoo, että mikrokiteisellä sellulla on Kemijärvellä iso merkitys tulevaisuudessa, koska sillä on monia käyttökohteita.

Muita uuden tehtaan tuotteita olisivat biokaasu, tärpätti, mäntyöljy ja vihreä sähkö.

Professori Dahl arvioi, että mikrokiteinen sellu vaikutti, kun kiinalaiset kiinnostuivat Kemijärvestä.

– Uskon, että kiinalaisia kiinnostaa se kokonaiskonsepti. Yksi tehdas voi tuottaa vähintään kolmea kuitulaatua. Se on aivan erikoista maailmassa, sitä ei ole missään muualla.

Kiinalaiset vierailivat Joulupukin pajassa

Vuosi sitten Kemijärvellä jysähti uutispommi. Kiinalaisyhtiö Camcen varapääjohtaja Wang Yuhang kertoi, että yhtiö on mukana Kemijärven tehdashankkeessa.

Kiinalaisvieraita käytettiin tietysti Joulupukin pajassa Rovaniemellä. Vielä tärkeämpi oli retki metsään. Kiinalaiset seurasivat puun kaatoa metsäkoneen hytistä käsin.

– He saivat varmuuden, että meillä riittää raaka-ainetta ja sen toimitus pelaa, Nivala kertoo.

Kiinalaisia oli mietityttänyt, miten tehdas voi saada riittävästi puuta, jos yhtiö ei itse omista hehtaariakaan metsää. Vieraille kerrottiin, että Suomessa on toimittu näin yli sata vuotta.

Heikki Nivala
Heikki Nivala neuvotteluissa Camcen edustajien kanssa.Jenny Matikainen / Yle

Nivala selittää raaka-aineasiaa juurta jaksaen, koska se on koko investoinnin tärkein juttu.

Valtio omistaa puolet Lapin metsistä. Muidenkin puuntoimittajien määrä on pieni, koska pohjoisessa on suuria yhteismetsiä. Raaka-aineen kuljetusmatkat ovat Itä-Lapissa kohtuulliset. Kemijärvellä on myös iso Keitele Oy:n saha, joka voi toimittaa tehtaalle haketta ja kuitua.

Nyt alueella ei ole kuitupuusta riittävästi kysyntää. Metsät jäävät sen vuoksi harventamatta, eivätkä järeydy niin kuin voisivat.

Kemijärven tehdas käyttäisi raaka-aineena noin 2,8 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Siitä sahahaketta olisi noin 0,4 miljoonaa.

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan alueen puu riittää Kemijärven tehtaalle. Keskus arvioi, että Pohjois-Suomessa on nyt varaa lisätä puunkäyttöä kahdeksan miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Nivalan mukaan Kemijärven hanketta ei jarruta sekään, että EU:ssa on esillä metsähakkuiden rajoittaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tehdasta suunnitellaan entisellä aikataululla.

Sellukaupoilla pääministerin kanssa Kiinassa

Matkustajia kuulutetaan Finnairin Pekingin-lennolle Helsinki-Vantaan lentokentällä. Heikki Nivala kumppaneineen on taas lähdössä Kiinaan marraskuussa 2017.

Tällä kertaa ohjelmassa on muun muassa vierailu suuren paperinvalmistajan Huatain tehtaalla.

– Kun olemme ajatelleet, että suurin osa meidän tuotteista menee Kiinan markkinoille, niin totta kai se kiinnostaa, Nivala kertoo lähtoportilla.

Boreal Biorefilla ja Huatailla on esisopimus sellukaupoista. Se solmittiin, kun Nivala oli pääministeri Juha Sipilän kauppavaltuuskunnassa viime kesänä Kiinassa.

Heikki Nivala
Heikki Nivala Kiinan-vierailulla.Jenny Matikainen / Yle

Nivala tapaa Kiinassa myös Boreal Biorefin pääkumppanin Camcen väkeä.

– Ehkä Kiinan valtion asettamat tavoitteet pitkäkuituisen sellun saannista ovat saaneet Camcen liikkeelle. Camcehan on käytännössä valtionyhtiö, Nivala pohtii yhtiön kiinnostusta Kemijärven hankkeeseen.

Camce on pörssissä, mutta 60 prosenttia siitä omistaa Kiinan valtionyhtiö, teollisuusjätti Sinomach.

Ensimmäisen kerran Nivala tapasi Camcen edustajia reilu vuosi sitten Minskissä Valko-Venäjällä. Camce rakensi Valko-Venäjälle sellutehdasta.

Neuvottelut olivat jo niin pitkällä, että Nivala allekirjoitti Minskissä esisopimuksen Camcen kanssa.

Alusta lähtien on ollut selvää, että Kemijärven tehtaan mahdollisia rahoittajia voisi löytyä nimenomaan Kiinasta.

– Camce tuli mutkan kautta sillä tavalla, että meillä oli yhteyksiä kiinalaisiin ja kävimme heidän kanssaan keskustelua, mikä olisi meille paras vaihtoehto, Nivala kertoo.

Neuvotteluissa on ollut keskeinen rooli Boreal Biorefin rahoituskonsultilla Fredrik Creutzilla.

Suomalainen Creutz on toiminut yli 20 vuotta Lontoossa, suurissa pankeissa Merrill Lynchissa ja Goldman Sachissa ja nyt itsenäisenä rahoitusammattilaisena.

– Tämä hanke on minulle ensimmäinen mahdollisuus tehdä jotain Suomessa. Tämä on osa meidän teollisuushistoriaakin, Creutz kertoo lentokentällä.

Wang Yuhang: ”Herra Nivala on hyvä kokki”

Varapääjohtaja Wang Yuhangin totiset kasvot sulavat lämpimään hymyyn helsinkiläisessä hotellissa, kun hän muistelee viimekesäistä Lapin-reissuaan.

Heikki Nivala vei ”Wangin Jussin” eräkämpälleen ja laittoi hänelle loimulohta.

– Mielestäni kiinalaisten ja suomalaisten luonteissa on paljon samankaltaisuuksia. Molemmat kansat ovat vaatimattomia ja pragmaattisia, Camcen varapääjohtaja Wang Yuhang sanoo A-studion haastattelussa.

Nivala sanoo yllättyneensä, miten helppoa kiinalaisten kanssa on ollut toimia. He saunovat mielellään ja jopa pyörivät hangessa saunasta päin.

Fredrik Creutz, Heikki Nivala ja Wang Xuhang
Fredrik Creutz, Heikki Nivala ja Wang Yuhang.Jyrki Ojala / Yle

Satojen miljoonien sijoituksia ei tehdä silti kaveripohjalta. Valtiotaustaisen yhtiön johtaja mainitsee haastattelussa useasti Kiinan valtion viisivuotissuunnitelman ja miten se käy yksiin Suomen hallituksen visioiden kanssa.

– Yksi Kiinan viiden vuoden kehityssuunnitelman keskipisteistä on kestävän kehityksen ja vihreän talouden edistäminen. Boreal Bioref -biojalostamo on juuri tällainen hanke, Wang sanoo.

Wangin mukaan Camce on aina halunnut tehdä yhteistyötä suomalaisen metsäteollisuuden yrityksen kanssa.

– Kemijärven hanke vihdoin toteuttaa meidän haaveemme. Kun kysyntä sellusta Aasian-Tyynenmeren alueella jatkuvasti kasvaa, yhteistyö Boreal Biorefin kanssa on meille hyvin luontevaa.

Wang on lentänyt Helsinkiin Valko-Venäjältä, jossa Camcen sellutehdas on juuri aloittanut tuotantonsa. Kemijärven hanke olisi yhtiön ensimmäinen investointi EU:n alueella.

Nivalan mukaan Camce aikoo tehdä Kemijärven hankkeesta mallin yhtiön tuleville investoinneille EU-maihin.

Varapääjohtaja Wangilla on terveisiä myös professori Olli Dahlin laboratorioon Otaniemeen.

– Tarkoituksemme on lanseerata mikrokiteinen sellu kansainvälisille markkinoille.

Kari Väänänen: ”Nivala tehnyt miehen työn”

Kiinalaisille on ollut tärkeää, että hankkeella on laaja tuki seudulla, Heikki Nivala kertoo.

Ylen A-studion Kemijärven keskustassa tekemän pikagallupin perusteella kaupunkilaiset tukevat hanketta varsin yksimielisesti. Seitsemästä haastatellusta vain yksi suhtautui tehtaaseen ”lievän kielteisesti”.

– Kiinalaisiin pitää minun mielestä suhtautua positiivisesti, ja kaikkiin maailman ihmisiin, jotka tuopi työtä ja hyvinvointia meille, kemijärveläinen Hannu Kunnari sanoo marketin ovella.

Hannu Kunnari
Hannu Kunnari.Jyrki Ojala / Yle

Tehdashankkeen arvostelijoitakin Kemijärveltä löytyy.

– Sehän on sellainen hypetyshanke. Kaikki sitä haluavat ja hehkuttavat, Jaakko Ojaniemi sanoo kotonaan Joutsijärvellä.

Hän on perustanut aiemmin Pro Kemijärvi -yhdistyksen, joka on vahtinut erityisesti tuulivoimaloiden paikkoja.

Ojaniemi on kirjoittanut tehdashankkeesta kriittisiä mielipidekirjoituksia alueen lehtiin.

Ojaniemi pitää silti itsekin tehdasta hyvänä hankkeena.

– Kyllä Kemijärvi sen tarvitsee. Mutta on siinä virheitäkin tehty.

Virheitä tuli Ojaniemen mielestä ainakin hankkeen perustamisessa. Hän sanoo, että taustalla on yhteiskunnan varoilla Aalto-yliopistossa ja Metsäkeskuksessa tehtyä tutkimusta.

– Olen ihmetellyt, että hanke on yhtäkkiä kolmen yksityisen henkilön omaisuutta, kolmen eläkeläisen, yhden ex-kuntapoliitikon ja kahden entisen Kemijärven kaupungin virkamiehen omaisuutta.

Jaakko Ojaniemi
Jaakko Ojaniemi.Jyrki Ojala / Yle

Huoltoasemalla tapaamme kemijärveläisen paluumuuttajan, näyttelijä-ohjaaja Kari Väänäsen. Hän äityy kehumaan Heikki Nivalaa.

– Nivala on tehnyt todella miehen työn, ison urakan. Täällähän on pieni räksyttävä oppositio, joka räksyttää kaikelle mitä Heikki Nivala tekee.

Yksi asia Kemijoen varressa asuvaa Väänästä kuitenkin huoletta. Se on ollut monen muunkin kemijärveläisen kysymys. Millaisia päästöjä tehtaasta tulee?

– Viimeaikaiset esimerkit kertovat kaivosyhtiöiden ja yleensä isojen yhtiöiden välinpitämättömyydestä siitä, mitä ympäristölle tapahtuu, Väänänen sanoo.

Heikki Nivala muistuttaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa (yva) hankkeesta on käyty perusteellinen kansalaiskeskustelu. On järjestetty yleisötilaisuuksia ja pienryhmätapaamisia paikkakuntalaisille, vesisistön käyttäjille, poromiehille.

– Me olemme ylittäneet moninkertaisesti sen tarpeen, mitä yva vaatii.

Ympäristövaikutusten arviointia on vetänyt yhtiössä entinen kaupungin tekninen johtaja Pekka Koskenranta.

Hänen mielestään ihmisten huolet perustuvat paljolti mielikuviin sellutehtaasta 1970- ja 1980-luvuilla.

Jos katsotaan päästöarvoja, niin Stora Enson tehdas oli aika siisti juuri ennen sulkemista.

Uuden tehtaan tuotanto on kaksinkertainen vanhaan verrattuna. Kokonaispäästöt ovat kuitenkin samaa luokkaa kuin vanhan tehtaan loppuaikoina.

–Jäteveden puhdistuslaitokset ovat tehokkaampia kuin vanhan tehtaan aikana. Vesistön kuormitus pienenee, Pekka Koskenranta sanoo.

Boreal Biorefin perustajille ei tulossa miljoonatiliä

Boreal Bioref lähti vähästä liikkeelle. Kolme miestä perusti yhtiön 2500 euron minimipääomalla, joka vaaditaan osakeyhtiön perustamiseen. Pian myös kaupungin kehitysyhtiö tuli omistajaksi 350 000 euron lainalla.

Yhtiön perustajat vakuuttavat, että rikastumisen halusta hankkeeseen ei lähdetty.

– Me kaikki tiedämme, mitä Kemijärvi tarvitsee, mitä alue tarvitsee. Kyllä sellaisten asioiden eteen kannattaa tehdä töitä, Nivala sanoo.

Toimitusjohtaja Nivala on ainoa kolmikosta, joka saa palkkaa.

– Timo ja Pekka ovat tehneet työtä talkoilla jo kaksi vuotta. Pyrin siihen, että he saavat kohtuullisen korvauksen. Mutta se ei ole samantyyppinen kuin normaalisti tällaisissa investoinneissa, joissa yhtiön omistajat tekevät rahaa, vaan se on työstä tehty korvaus.

Kaupungin kehitysyhtiön toimitusjohtaja Jari Polvi naurahtaa rikastumisväitteille. Miljoonatiliä ei ole tulossa kaupungillekaan.

– Ei , ei, ei. Osakassopimuksessa on tietyt rajat.

Miksi yhtiö ei hakenut isompaa alkupääomaa ja leveämpiä hartioita heti alkuun?

– Kovin moni ei siinä vaiheessa ehkä uskonut hankkeeseen. Yhtiön perustaminen ja investoinnin eteneminen olisi voinut viivästyä, Nivala sanoo.

Hän ei pitänyt kaikille avointa osakeantia hyvänä ajatuksena pääoman hankkimiseen.

Alueen ihmiset muistavat vielä, miten kävi viimeksi kun paikalliset sijoittivat sellutehtaaseen. He saivat vain osan osakkeidensa arvosta takaisin, kun Kemijärvi Oy fuusioitiin Veitsiluotoon.

– Kun aion jäädä asumaan Kemijärvelle, niin en halua sijoittaa paikallisten ihmisten rahoja riskibisnekseen. Vaikka kuinka kertoisin, että rahat voi menettää, Nivala sanoo.

Hän kuitenkin lupaa, että kun investointi toteutuu, myös paikallisille tulee tilaisuus sijoittaa hankkeeseen.

Toimitusjohtaja myöntää, että pieni yhtiö miljardihankkeessa on tuonut isoja haasteita.

– Tietenkin resurssikysymys on ollut meille vaikein. Kun haluamme pitää määräysvallan investointipäätökseen asti, niin se on tehnyt työstä vähän vaikean.

Sellaista tunnetta Nivalalle ei ole kuitenkaan tullut, että hän olisi hypännyt liian suuriin saappaisiin.

Yhtiön perustajat eivät ole toki kuvitelleet, että he osaavat kaiken itse. Konsulttina on toiminut muun muassa Stora Enson entinen metsäpäällikkö Matti Karjula. Hänen kauttaan tiimiin tuli myös Fredrik Creutz.

Heikki Nivala: ”Olen varma, tehdas tulee”

Yhtään lapioniskua ei ole vielä tehtaan rakentamiseksi tehty. Kemijärvellä on sellainen henki, että ei nyljetä karhua ennen kuin se on kaadettu.

Kemijärveläiset saivat taas äskettäin uskonvahvistusta, kun Suomen rikkaimpiin kuuluva Ilkka Herlin kertoi Kauppalehdessä sijoittaneensa tehtaaseen muutamia satojatuhansia euroja.

Kiinalaisten ja heidän mukanaan tulevien sijoittajien satojen miljoonien investointipäätöstä vielä odotetaan.

Havainnekuva Kemijärven Boreal Bioref -yhtiön suunnittelemasta tehtaasta
Havainnekuva Kemijärven Boreal Bioref -yhtiön suunnittelemasta tehtaastaBoreal Bioref

Camcella on jo 51 prosentin osuus Boreal Biorefista yhdessä ruotsalaisen Silvi Industries -yhtiön kanssa. Perustajilla on kuitenkin päätösvalta yhtiössä, kunnes rakentaminen aloitetaan.

Myös Suomen valtiota odotetaan mukaan, kunhan rahoituskuviot selviävät.

–Lopullinen sijoituspäätös tulee vasta sen jälkeen, kun hanke on saanut ympäristöluvan. Aikaisintaan sijoituspäätös tehdään tammikuussa 2018, Camcen varapääjohtaja Wang Yuhang sanoo.

–He ovat korostaneet, että haluavat ympäristöasioiden olevan kunnossa ja siksi ympäristölupa on todella tärkeä, Heikki Nivala sanoo.

Voiko jo sanoa että tehdas tulee Kemijärvelle?

–Kyllä.

Olet siitä 100-prosenttisen varma?

–Olen siitä varma.

Mihin varmuus asiasta perustuu?

–Siihen tietoon mikä minulla on, Heikki Nivala sanoo.