Tappajahai sai pojan karsastamaan tummaa vettä – nyt suomalaismies haluaa romuttaa haimyytit: "Luiseva ihminen ei kelpaa haille ruoaksi"

"Miekkavalailla on Free Willy, valkohailla Tappajahai", valkohaista kirjaa valmisteleva Harri-Pekka Pietikäinen sanoo.

Valkohai
valkohai
Kuinka paljon valkohain hurjalla maineella on tekemistä todellisuuden kanssa ja mikä saa ihmisen innostumaan valkohaista niin paljon, että haluaa päästä sen kanssa kosketusetäisyydelle? Tätä pohtii valkohaista kirjaa valmisteleva Harri-Pekka Pietikäinen. Kuva: AOP

Harri-Pekka Pietikäinen innostui valkohaista jo poikasena. Syynä oli Tappajahai-elokuva, jonka hän omien sanojensa mukaan näki vähän liiankin monta kertaa.

– Elokuva synnytti ristiriitaisen kiinnostuksen tähän aiheeseen. Piirtelin hain kuvia ja tankkasin tietoa dokumenteista ja kirjaston kirjoista. Toisaalta aloin karsastamaan tummaa vettä ja uima-altaiden syviä päätyjä.

Myöhemmin Pietikäinen ymmärsi, että tästä eläimestä on hyvin vähän tutkittua tietoa. Lisäksi tuo tutkittu tieto näytti olevan ristiriidassa yleisten käsitysten ja luulojen kanssa.

– Valkohai on karismaattinen eläin, siitä ei pääse mihinkään. Mutta vielä enemmän kuin valkohai, minua kiinnostaa populaarikulttuurin syöttämä myytti, joka on ristiriidassa faktatiedon kanssa, aiheesta kirjaa valmisteleva Pietikäinen kertoo.

Pietikäinen on tehnyt useita matkoja Etelä-Afrikan haivesille. Hän on tehnyt häkkisukelluksia itse ja toisaalta tarkkaillut ihmisiä, jotka tulevat eläimeen tutustumaan. Vuosi sitten hän vietti viikon haiturismia tekevän yhtiön matkassa ja kulki kaksi kertaa päivässä merelle ja takaisin.

Noilla matkoilla hän hän havaitsi erään ilmiön toistuvan. Kun turistiryhmä lähti merelle, populaarikulttuurin luoma haimyytti oli aina vahvasti läsnä vitsien ja hermostuneen naureskelun muodossa.

– Paluumatkalla kaikki on toisin. Joka ikinen kerta ihmiset olivat haltioissaan – he hämmästelivät, miten valtavan rauhallinen ja voimaannuttava tuon eläimen läsnäolo on.

Ihminen ei maistu hyvältä

Valkohai on peto, joka kasvaa noin kuusi metriä pitkäksi ja kahden tonnin painoiseksi. Kansainvälisen haionnettumuuksia rekisteröivän ISAF-tilaston mukaan (siirryt toiseen palveluun)vahvistettuja valkohain hyökkäyksiä on tapahtunut noin 330 kappaletta vuodesta 1876 lähtien.

Valkohai hyökkää siis noin 2,4 kertaa vuodessa.

Toisaalta valkohaiden hyökkäykset ovat lisääntyneet. 1960-luvulla valkohaiden hyökkäyksiä tapahtui 22 kappaletta, seuraavalla vuosikymmenellä 30 kappaletta ja viime vuosikymmenellä hyökkäyksiä oli jo yhteensä 66.

– Se ei missään nimessä kerro, että hait olisivat aggressiivisia. Sekä tilastointi että vedenalaisten harrastusten määrä ovat tänään aivan tosella tasolla kuin aikaisemmin.

Pietikäisen mukaan valkohai ei hyökkää tahallaan. Yleensä kyse on siitä, että valkohai sekoittaa ihmisen esimerkiksi hylkeeseen.

– Jos hai puree luisevaa ihmistä se havaitsee nopeasti, että suussa on jotain ruoaksi kelpaamatonta. Toki tuo hammasvärkki on sellainen, että yksikin puraisu voi olla kohtalokas.

Valkohaita uhkaa valtamerten liikakalastus, Itä-Aasian eväkauppa sekä populaarikulttuuri, joka maalaa eläimestä vääristyneen kuvan. Ylen Aamu-TV:n haastattelema Harri-Pekka Pietikäinen harmittelee, että valkohailta puuttuu pr-eläin.

– Miekkavalaskin on peto, mutta niillä on Free Willy. Valkohailla on vain Tappajahai.