Hirvien aiheuttamat vahingot lisääntyvät metsissä – Kauhajoella ja Teuvalla kerätään tarkat paikkatiedot metsästyksen tueksi

Hirvien aiheuttamat metsätuhot yleistyvät jo sisämaassakin. Aiemmin hirvien ruokailu on aiheuttanut tappioita erityisesti rannikon metsissä.

metsät
Mäntytaimikko.
Erityisesti mäntytaimikot ovat vaarassa, kun hirvet lähtevät ruokailemaan.YLE / Pasi Takkunen

Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella ja Teuvalla kerätään tarkkoja paikkatietoja hirvien aiheuttamista metsätuhoista. Hirvet ovat aiheuttaneet jo pitkään metsä- ja liikennevahinkoja Pohjanmaan rannikolla, mutta viime keväästä lähtien taimikkotuhot ovat lisääntyneet myös Suupohjassa.

Kauhajoen ja Teuvan tuhoalueet ovat olleet muutaman hehtaarin kokoisia taimikkoja ja niitä on ollut kymmeniä.

Lakeuden metsänhoitoyhdistys sekä alueen riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat keräävät yhdessä tarkkoja paikkatietoja, joiden perusteella hirvenmetsästystä voidaan kohdentaa.

– Ajatuksena on, että saisimme paikallisesti tarkkaa tietoa siitä, mihin vahingot keskittyvät. Kun ryhdymme itse keräämään tätä tietoa, tuhoalueet eivät jää pelkästään muistikuvien varaan, selvittää Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jussi Parviainen.

Luonnonvarakeskus Luke tilastoi myös hirvien aiheuttamia metsätuhoja maanomistajan korvaushakemusten perusteella. Tuo tietokanta ei ole kattava, sillä läheskään kaikki metsänomistajat eivät hae korvauksia.

Osa vahingoista jää runkoon vaikka puu jatkaa kasvuaan

Kauhajoen ja Teuvan alueella on nyt kymmeniä hirvien nakertamia taimikkotuhoalueita. Yksittäiset tuhoalueet voivat olla muutaman hehtaarin kokoisia. Se tietää tappiota metsänomistajille.

– Helposti puhutaan tuhansista euroista yksittäisillä kohteilla. Vahinkoja on vaikea määrittää, sillä osa vahingoista jää runkoon. Vaikka puu jatkaa kasvuaan, taimikkoon aiheutettu vika alentaa tulevaisuudessa puun arvokkaimman osan eli tyvitukin laatua. Metsänomistaja voi joutua tekemään parhaan osan puusta kuitupuuksi, Jussi Parviainen toteaa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen hirvikanta oli viime vuonna tiheimmillään Pohjanmaan ja Suomenlahden rannikoilla. Pohjanmaan pitkällä rannikolla on ollut keskimäärin 4,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.

– Nyt näyttää siltä, että rannikon ongelma on siirtynyt Teuvalle ja Kauhajoelle. Joko alueen hirvikantaa on verotettu liian varovasti tai sitten hirvet ovat vain siirtyneet rannikolta sisämaahan päin, Jussi Parviainen etsii syitä.

Käytännössä rauduskoivun viljely on Teuvallakin jo lähes mahdotonta metsäalueella, jos sitä aluetta ei aitaa.

Jussi Parviainen

Rauduskoivut aidan taakse

Hirvien ruokailut metsässä haittaavat merkittävästi männyn viljelyä ja uudistamista. Hirville kelpaa myös koivu, mutta kuuset saavat olla rauhassa.

– Käytännössä rauduskoivun viljely on Teuvallakin jo lähes mahdotonta metsäalueella, jos sitä aluetta ei aitaa. Hirvet syövät joskus myös yksittäisiä kuusenlatvoja, mutta kuusi ei kuulu hirvellä ykkösravintoon, joten ne säästyvät melko hyvin hirvituhoilta, Jussi Parviainen selvittää.