Koe uusi yle.fi

Malminetsijästä arkistonhoitajaksi – Geologian tutkimuskeskuksen poikkeuksellinen rooli malminetsinnässä muuttui

Geologian tutkimuskeskus myi viime vuonna kairauskalustonsa, minkä moni näki olevan GTK:n malminetsinnän loppu. Jatkossa malminetsintä jää yksityisten yritysten tehtäväksi.

malminetsintä
GTK ja Stara tekevät maaperätutkimuksia Malmin lentokentän alueella.
GTK ja Stara tekivät maaperätutkimuksia Malmin lentokentän alueella.Varpu Helpinen / Yle

Suomen maaperästä on historian aikana kaivettu ylös miljoonia tonneja kultaa, kuparia, kromia, nikkeliä, rautaa ja sinkkiä. Kaivoksiksi asti johtaneet malmilöydöt ovat paljastuneet lähes poikkeuksetta Geologian tutkimuskeskuksen tekemän malminetsinnän ansiosta. Nyt yli sata vuotta jatkunut työ on tullut tiensä päähän – tai ainakin tie on muuttunut kinttupoluksi.

GTK:n rooli maaperän kartoittamisessa ja malminetsinnässä on ollut poikkeuksellisen suuri. Valtion laitos on pitkään kantanut päävastuun Suomen malminetsinnästä, kun muualla maailmassa vastaava työ on kuulunut yksityisille malminetsintäyrityksille. Kansallisen kartoitustyön ansiosta Suomi on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin hyvin kartoitettu maa.

Viime vuosina GTK on kuitenkin hiljalleen luopunut perinteisestä malminetsinnästä. GTK:n tieteellisen tutkimuksen johtaja Pekka Nurmi sanoo, ettei GTK:lla ole ollut yksityisten yritysten malminetsintään verrattavaa toimintaa kymmeneen vuoteen. Nurmi puhuu mineraalipotentiaalin kartoituksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta.

– Sitä on vaikea selittää, mikä on malminetsintää ja mikä mineraalipotentiaalin kartoitusta. GTK:n tehtävä on malmipotentiaalin identifiointi ja se on sitten yksityisen sektorin tehtävä tehdä se raskas etsintä ja ottaa se suurin riski siinä, että jotakin mahdollisesti löytyy, Nurmi kertoo.

Puhutaan sitten malminetsinnästä tai mineraalipotentiaalin kartoituksesta, GTK:n rooli on kutistunut. Kymmenen viime vuoden aikana Suomessa on käytetty malminetsintään lähes 600 miljoonaa euroa. Tästä pääosa on tullut ulkomailta. GTK käyttää mineraalipotentiaalin kartoitukseen vajaat 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Viime vuonna GTK laittoi myyntiin kairauskalustonsa, mikä monen malminetsintägeologin mielestä oli viimeinen naula arkkuun.

Tuolloin GTK:n tuore pääjohtaja Mika Nykänen totesi Siilinjärvellä ja Maaningalla ilmestyvälle paikallislehti Uutis-Jouselle (siirryt toiseen palveluun), ettei kairaustoiminta ole laitoksen ydintoimintaa. Asiantuntijaorganisaation voimavarat haluttiin kohdistaa tutkimukseen.

Nykäsen nimitys GTK:n johtoon oli herättänyt närää. (siirryt toiseen palveluun) GTK:n johtoon oli ensimmäistä kertaa valittu henkilö, jolla ei ollut kokemusta geologiasta. Nykänen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Lisäksi hänen poliittinen taustansa kokoomuksessa nosti esille kysymyksen poliittisesta virkanimityksestä. Kaikki tämä herätti kaivosalalla epäluuloja.

Nykänen on tyrmännyt puheet virkanimityksestä. Kauppalehden haastattelussa hän painottaa rooliaan muutosjohtajana. Ja kairauskalusto piti laittaa myyntiin taloudellisista syistä. GTK:n valtiolta saamasta rahoituksesta on kymmenessä vuodessa kadonnut 15 miljoonaa euroa. Laitoksen ensi vuoden budjetti on runsaat 30 miljoonaa euroa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tietoa useiden kilometrien syvyydestä

Kallioperäkairaus ei ole ainoa menetelmä malminetsinnässä, mutta se on tärkein menetelmä. Siinä tietoa haetaan useiden satojen metrien syvyydeltä. Suomen syvin kairareikä ulottuu 2 516 metriin Outokummussa.

Nykyään GTK ostaa kairaukset yksityisiltä yrityksiltä. Tällä hetkellä GTK:lla on käynnissä kaksi kairausoperaatiota, joista toisessa on käytössä GTK:n vanha kalusto.

Samalla kun kairaukset ovat siirtyneet ostopalveluiksi, GTK:n kairausmäärät ovat pudonneet rajusti. Kun ennen vuositasolla kairasydäntä syntyi noin 17–19 kilometriä vuodessa, tällä hetkellä määrät ovat jääneet muutamiin kilometreihin.

Vielä tämä ei aiheuta ongelmia, sillä käsittelemätöntä tietoa on valtavasti. Kanta-Hämeessä Lopella sijaitsevassa kairasydänarkistossa on kairasydämiä lähes kolme miljoonaa metriä. GTK:ssa tutkitaan vielä 1980- ja 1990-luvuilla löydettyjä näytteitä. Moni malminetsintägeologi on kuitenkin huolissaan siitä, mitä tutkitaan tulevaisuudessa, jos uutta dataa ei enää synny.

Yksityisten yritysten vuoro

GTK:n perinteinen vahva rooli malminetsinnässä on saanut myös kritiikkiä. Monissa yksityisissä malminetsintäyrityksissä on katsottu, että valtion laitos astuu niiden reviirille. Yksityiseltä puolelta löytyy kuitenkin myös yrityksiä, jotka ovat tyytyväisenä käyttäneet hyväkseen GTK:n laajaa ja kansainvälisesti palkittua tietoaineistoa.

Malminetsintä on vilkastunut viime vuosina Suomessa. Tällä hetkellä täällä toimii nelisenkymmentä malminetsintäyritystä, joista suurin osa on ulkomaisia yrityksiä.

Nyt GTK:ssa odotetaan, että nämä yritykset alkavat tuottamaan tietoa Suomen maaperästä. GTK:n rooli on muuttumassa malminetsijästä arkistonhoitajaksi, jonka tehtävänä on luoda edellytyksiä yksityisille yrityksille tehdä löytöjä.

– Realiteetti on, että meidän pitää uudistaa toimintaa ja laittaa vähenevät paukut tutkimukseen, sanoo GTK:n tieteellisen tutkimuksen johtaja Pekka Nurmi.

Ongelmaksi kuitenkin pelätään muodostuvan sen, että yksityisten yritysten toimesta malminetsintä keskittyy alueille, joista on jo saatu vinkkejä malmista. Keski-Lappi on hyvä esimerkki tästä.

Nurmi kuitenkin muistuttaa, ettei GTK ole täysin luopunut malminetsinnästä.

– Me pyrimme juuri katsomaan muita alueita ja tuomaan potentiaaleja esiin sieltä, ja toisaalta me keskitymme katsomaan uusia alkuaineita ja metalleja, joita yksityinen teollisuus ei vielä etsi. GTK myös markkinoi aktiivisesti Suomen malmipotentiaalia kansainvälisille yrityksille.

Tulevaisuudessa markkinoitavaa löytynee muun muassa akkumetallien saralla. Yksityisten malminetsintäyritysten vastuulla on löytää se, mitä sitten niiden jälkeen markkinoidaan.

Juttua varten on haastateltu useita malminetsintägeologeja, GTK:n henkilökuntaa ja tutkijoita.