yle.fi-etusivu

Asuinpaikka ratkaisee: lapsi voi saada peruskoulun aikana puoli vuotta enemmän opetusta kuin toinen

Jopa kolmasosa kunnista on viime vuosina vähentänyt perusopetuksen määrää kaikessa hiljaisuudessa. Opettajat varoittavat tämän voivan johtaa eriarvoistumiseen.

peruskoulu
Oppilaita tekemässä tehtäviä.
Sakari Partanen / Yle

Laissa määritellään, paljonko koululaisen pitää vähintään saada opetusta peruskoulun aikana. Osa kunnista haluaa kuitenkin tarjota opetusta enemmän: esimerkiksi Iisalmessa koululainen istuu pulpetissa satoja tunteja enemmän peruskoulunsa aikana kuin Porissa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen lähiviikkoina julkaistavasta raportista selviää, että yllättävän moni kunta on tehnyt muutoksia opetuksen määrään viime vuonna.

Karvin keräämien alustavien tietojen mukaan 32 prosenttia kunnista vähensi perusopetusta viime vuonna. Vastaavasti 23 prosenttia kunnista lisäsi sitä. Lisäksi kuntien väliset erot ovat kasvaneet vuosikymmenen vaihteesta.

Iisalmessa koululaiset saavat yhdeksän vuoden aikana puoli kouluvuotta enemmän opetusta.

Jaakko Salo

Opetuksen määrä ei ole asia, johon esimerkiksi koululaisen isä tai äiti kiinnittää ensimmäisenä huomiota. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan kysymys on kuitenkin tärkeä, koska erot saattavat koululaiset eriarvoiseen asemaan.

– Iisalmessa koululaiset saavat yhdeksän vuoden aikana puoli kouluvuotta enemmän opetusta [kuin ne kunnat, jotka tarjoavat minimimäärän]. Minusta tämä on lapsen näkökulmasta tosi tärkeä mittari, OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo.

Lain mukaan kuntien on tarjottava yhteensä vähintään 222 vuosiviikkotuntia opetusta peruskoulun aikana. Kun vaikka ensimmäisellä luokalla minimituntimäärä on 19 vuosiviikkotuntia, se tarkoittaa, että ekaluokkalaisen on saatava opetusta keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Joissakin kunnissa opetusmäärissä on myös koulukohtaisia vaihteluja.

"Erittäin nolo sijoitus"

Yksi kunnista, joissa peruskoululaisten saamaa opetusta on vähennetty viime vuosina, on Pori. Viime vuodesta alkaen vuosiviikkotunteja on ollut 223; aiemmin niitä oli kolme enemmän. Nyt Pori on OAJ:n keräämien tietojen perusteella maakuntansa häntäpäässä perusopetuksen määrässä. Esimerkiksi saman seudun Honkajoella koululaiset saavat 10 vuosiviikkotuntia enemmän opetusta.

– Se on erittäin nolo sijoitus Porille. Kyllähän tämä kertoo siitä, että arvostus koulutusta kohtaan ei ole ihan kohdillaan, harmittelee kieltenopettaja Merja Salonen Porin Kaarisillan koulusta.

Koulutuksen arviointikeskus Karvin johtaja Harri Peltoniemi sanoo, ettei vuosiviikkotuntien määrästä yksistään voi vetää johtopäätöksiä opetuksen laadusta. Hänen mukaansa 222 vuosiviikkotunnin minimi on määritelty siten, että peruskoulun tavoitteet täyttyvät.

Kieltenopettaja Salonen on skeptisempi. Hänen kokemuksensa on, että varsinkin hitaampitahtiset oppilaat tarvitsisivat enemmän.

– Tuntimäärien vaihtelut keskittyvät alakoulun puolelle. Hyvän pohjan antaminen opiskelulla jo siinä vaiheessa on asia, jonka pitäisi olla kunnalle tärkeä, hän jatkaa.

OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan parin vuosiviikkotunnin lisäämisen tai vähentäminen ei juuri näy tilastossa. Sillä voi kuitenkin olla iso merkitys yksittäisille koululaiselle, joka saa jossakin aineessa vaikkapa neljä tuntia opetusta viikossa kuuden sijasta.

Tuleva raportti tuo myös hyviä kuulumisia

Suurin osa kunnista julkaisee tiedot opetustuntien määrästä netissä. Kunnat eivät kuitenkaan pidä ääntä siitä, jos ne päättävät vähentää opetusta.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin alustavien tietojen mukaan 9,1 prosenttia kunnista järjesti perusopetusta lain salliman vähimmäismäärän viime lukuvuodella. Osuus on pienentynyt, sillä vielä edellisenä lukuvuotena minimiin tyytyneitä kuntia oli 14,9 prosenttia.

– Se on erittäin hyvä asia, tiivistää arviointikeskuksen johtaja Harri Peltoniemi.

Karvin lisäksi tietoja vuosiviikkotunneista kerää Kuntaliitto, joka julkaisee vuosittain tilastoja kunnille Kouluikkuna-nimisen palvelun kautta. Vielä julkaisemattomat tämän vuoden Kouluikkunan tiedot viime vuodelta kertovat samaa kuin Karvin raportti: muutoksia tapahtuu ja useampi kunta on vähentänyt kuin lisännyt perusopetusta.

Kertoo siitä, että arvostus koulutusta kohtaan ei ole ihan kohdillaan.

Merja Salonen

Kuntaliiton tietojen perusteella perusopetuksen vähimmäistuntimääriä ovat vähentäneet viimeisen muutaman vuoden aikana Porin lisäksi muun muassa Hollola, Kotka, Valkeakoski ja Lahti. Vastaavasti Järvenpää, Kajaani, Seinäjoki ja Toholampi ovat lisänneet. Vaasa ja Vantaa ovat ehtineet viime vuosien aikana ensin vähentää ja sitten lisätä opetustuntien määrää.

– Yleensä kun tuntimäärää vähennetään, se on pitkäkestoinen ratkaisu. Sen vuoksi nämä ovat huomattavasti suurempia päätöksiä kuin että jos kunnan yhden vuoden budjetissa tehdään jokin säästöpäätös, OAJ:n Jaakko Salo sanoo.

Poika tekee matematiikan tehtäviä.
Sakari Partanen / Yle

Karvi: Muutokset johtuvat taloudesta, ei opetussuunnitelmasta

Peruskouluissa alettiin viime vuoden syksystä alkaen ottaa portaittain käyttöön uutta opetussuunnitelmaa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin johtaja Harri Peltoniemi kuitenkin arvelee, että viime vuonna opetustuntien määrään tehdyt muutokset johtuvat pikemminkin kuntien talouden realiteeteista kuin uudesta OPSista.

Tällä hetkellä uusi opetussuunnitelma jopa kaunistaa tilastoja opetustuntien määrästä, sillä siinä siirretään yläluokilta alaluokille kaksi vuosiviikkotuntia. Nämä lisätunnit näkyvät viime vuonna jo alakouluissa, mutta yläkouluissa ne näkyvät vasta myöhemmin, sillä niissä opetussuunnitelma otetaan käyttöön porrastetusti vuosina 2017–2019.

Opetuksen määrä Suomen peruskouluissa on joka tapauksessa nyt liikkeessä. Karvin mukaan vain neljännes kunnista teki muutoksia opetuksen määrään vuosina 2010–2015. Lukuvuodelle 2016–2017 muutoksia teki 55 prosenttia kunnista.

Lue myös: Iisalmesta tuli kouluvertailujen ihmekunta, mutta ei ilman raskaita päätöksiä

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tuloerot

Toimittajalta: Miten Yle kehtaa kertoa naisen eurosta urheilussa? Viisi harhakuvitelmaa ja yksi kysymys, joka ratkaisee tasa-arvokeskustelun

Alkoholijuomat

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Mikael Jungner

Alkoholilaki viimeinen pisara: Mikael Jungner erosi SDP:stä– "Tämä ei ole enää se puolue, josta aikoinaan innostuin"

Alkoholilainsäädäntö

Pienpanimoliitto uudesta alkoholilaista: Hyvä uudistus, vaikka hopeamitalilta tuntuukin