Äänekosken miljardi-investoinnin tekijä luottaa selluun kuin vuoreen – markkinat pelkäävät ylituotantoa

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan uskoo sellun kysynnän jatkuvan hyvänä pitkään. Samaan aikaan on kuitenkin tekeillä tai suunnitteilla useita isoja sellutehtaita, mikä voi sekoittaa markkinoita.

selluloosa
Metsä Group Biotuotetehdas.
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi kesällä 2017. Metsä Group

Näillä näkymin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas pääsee täyteen vauhtiinsa juuri oikeaan aikaan. Markkinat vetävät hyvin ja hinnat ovat kohdillaan.

Äänekosken uusi sellutehdas tuo merkittävän lisän Suomen vientituloihin. Se tietää myös lisää työtä ja toimeentuloa.

Sellu on suhdanneherkkä

Sellu on kuitenkin hyvin suhdanneherkkä tuote. Parinkymmenen vuoden aikana sellun hinta on aina ollut menossa joko ylöspäin tai alaspäin, mutta pitkään paikoillaan se on pysynyt harvoin.

– Sellun hintaheilahtelut johtuvat paitsi maailmantalouden tilanteesta, myös uusien tehtaiden rakentamisesta. Nyt tekeillä olevaa tuotantokapasiteettia pidetään kovin suurena markkinoihin nähden, varainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo sanoo.

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan sanoi torstaina Ylen Mikä maksaa -radio-ohjelmassa, että myös pitkässä juoksussa Äänekosken investointi tulee olemaan hyvin kannattava hanke. Yhtiön omat arviot ja monien anlyysilaitosten arviot sellumarkkinoiden kehittymisestä ovat myönteiset.

Jordanin mukaan maailmalla pitkäkuituisen sellun kysyntä lisääntyy prosentin tai kahden prosentin vauhdilla vuosittain.

– Monet maailman havusellutehtaista ovat vanhoja, joiden tuotantokustannukset ovat kalliita eli Äänekosken moderni tehdas tulee hakkaamaan vanhat tehtaat mennen tullen. Kun pannaan parasta peliin, sillä pärjätään pitkälle tulevaisuuteen olipa maailman tilanne mikä hyvänsä, Jordan selvitti.

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.
Simo Pitkänen / Yle

Sellu ei ole bulkkitavaraa

Markkinoilla sellun hintakehityksestä ollaan siis kahta mieltä. Äänekosken sellua viedään sekä Eurooppaan että Aasiaan.

Joidenkin arvioiden mukaan sellusta voi tulla jopa kova pula Kiinassa. Jotkut toiset taas arvelevat sellun hinnan laskevan pian jyrkästi maailmalla jo rakenteilla tai suunnitteilla olevien jätti-investointien takia.

Sellua käytetään raaka-aineena päivittäin käytettävissä tuotteissa. Sitä käytetään paitsi paperin valmistuksessa myös erilaisissa pakkaus- ja hygieniatuotteissa.

Pääjohtaja Jordan huomauttaa, ettei sellu ole enää mikään alhaisen jalostusarvon bulkkituote. Sen valmistuksessa käytetään huipputeknologiaa, ja siitä jalostettavat biotuotteet kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi Metsä Group tutkii parhaillaan, voidaanko sellua käyttää tekstiilien valmistuksessa puuvillan sijaan.

– Hyvä, että sellunvalmistuksen sivutuotteet otetaan talteen ja kehitetään uusia tuotteita. Suomalaiset ovat vain myöhässä kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. Muiden etumatkan kiinnisaaminen ottaa aikaa ja maksaa rahaa, Angervuo muistuttaa.

Jos kaikki Suomeen suunnitteilla olevat jalostuskapasiteetin laajennukset toteutuisivat, se voisi johtaa raaka-aineen eli puun kallistumiseen tai jopa puupulaan.

Salkunhoitaja Angervuo toteaa, että se taas vaikuttaisi tehtaan kannattavuuteen. Pääjohtaja Jordan ei ota kantaa muihin hankkeisiin kuin omiinsa.

– Olen luottavainen siihen, että meidän puusavotta hoituu, hän sanoo.

Pankkipomosta tuli selluparoni

Metsäteollisuus on kokenut ankaran muutoksen ja saneerausvaiheen. Koneita on pantu surutta kiinni ja väkeä kilometritehtaalle.

Metsäteollisuutta on kritisoitu siitä, ettei se herännyt ajoissa paperinkulutuksen hiipumiseen.

Salkunhoitaja Angervuo huomauttaa, että myös hulvattomat yritysostot olivat yhtenä syynä metsäyhtiöiden heikkoon kannattavuuteen 2000-luvulla. Niiden purkajaksi myös Kari Jordan joutui.

Pääjohtaja Jordan tuli metsäpatruunaksi pankkimaailmasta. Hänen johdollaan Metsä Group lähti pois paperin valmistuksesta.

Jordan muisteli Mikä maksaa -ohjelmassa, että hänen tullessaan taloon, markkinoille osui samaan aikaan useita arvaamattomia yllätyksiä. Tuli öljyn hintapiikki, tuli sähkön hintapiikki ja tuli raakapuun hintapiikki. Sitten myöhemmin iski vielä finanssikriisi.

– Näitähän ei pystynyt millään näkemään etukäteen. Minulla oli kyllä näkemys, että rakennemuutoksen olisi pystynyt tekemään nopeammin. Mutta nämä asiat hidastivat sitä.