Kiihtyvyysmittari todistaa: pienikin arkiliikunta hyödyttää kotona asuvaa vanhusta

Liikuntasuunnitelma toi uutta potkua heinolalaisen Vuokko Sorsan arkeen. Nyt hän kertoo kilpailevansa miehensä kanssa siitä, kumpi ehdottaa lenkille lähtöä ensin.

terveysliikunta
Heli Nokelainen opastaa Vuokko Sorsaa tekemään kyykkyjä
Heli Nokelainen opastaa Vuokko Sorsaa tekemään kyykkyjä.Mika Moksu / Yle

Heinolalainen Vuokko Sorsa pyrkii käymään kävelyllä päivittäin. Muuten 68-vuotias viettää päivänsä ristikoita tehden ja kotona puuhastellen.

– Kotityöt pyrin tekemään niin, että saan siitä myös liikuntaa, hän kertoo.

Sorsa ylläpitää kuntoaan myös käymällä päiväkuntoutuksessa. Vuoden ajan Heinolan kaupungin liikuntabussi on torstaisin noutanut Sorsan kotiovelta, vienyt kuntoutukseen ja palauttanut takaisin kotiin iltapäivällä.

– Tuolijumppaa muun muassa, kuvailee Sorsa kuntoutuksen sisältöä.

Kahdeksan vuotta eläkkeellä ollut Vuokko Sorsa ennätti työskennellä niin keittiössä, kylmäkkönä kuin perhepäivähoitajanakin. Nainen myöntää, että raskas työ piti kunnosta huolta, mutta selkä oli toisinaan kovilla.

Sorsan mielestä hänen kuntonsa on yhä hyvä. Syy siihen löytyy heinolalaisesta seurantatutkimuksesta, jossa reilulle viidellekymmenelle heinolalaisvanhukselle tehtiin henkilökohtaiset liikuntasuunnitelmat, joiden vaikutusta iäkkäiden terveyteen seurattiin UKK-instituutin kiihtyvyysmittarin avulla kahdeksan kuukauden ajan.

Liiku omin voimin –hanke keskittyi erityisesti tutkimaan arkiliikunnan vaikutuksia ikäihmisten terveyteen ja aktiivisuuteen.

Hankkeen yhteydessä iäkkäille annettiin vinkkejä, miten aktiivisuutta pystyy lisäämään pienillä, arkisilla toimilla. Esimerkiksi harjoittelemalla tuolilta ylös nousua, jolloin jalkojen lihakset vahvistuvat.

Tutkimuksen keski-ikä oli 80 vuotta. Testiryhmään kuului niin kotona asuvia, kotihoidon sekä asumispalvelun asiakkaita. Suurin muutos tapahtui testattavien toimintakyvyn paranemisessa, jonka lisäksi koetussa terveydessä koettiin myös positiivista muutosta.

Vuokko Sorsa kertoo, että tutkimuksen myötä myös mies on innostunut lenkkeilemään.

– Nyt kilpailemme siitä, kumpi ennättää ehdottaa lenkkiä ensimmäisenä, Sorsa paljastaa.

Heinolan vanhukset liikkuvat
Mika Moksu / Yle

Liikkumalla pysyviä muutoksia ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn

Heinolan kaupungin terveysliikuntakoordinaattorin Heli Nokelaisen mukaan kaupungin terveyspuolen työntekijät ovat jo pitkään tehneet vanhusten toimintakykyä edistävää työtä.

– Halusimme testata, milten ikäihmiset liikkuvat päivittäin ja millaisia vaikutuksia tekemällä työllämme on. Tuloksista näkee, että olemme tehneet oikeita asioita, tuumaa Nokelainen.

Eläkkeellä olevien terveysliikuntaa seuraava Liiku omin voimin -hanke oli ensimmäinen kerta, kun UKK-insituutin kiihtyvyysmittaria käytettiin ikääntyneiden aktiivisuuden seuraamiseen.

Ulkonäöltään muistikorttia muistuttava kiihtyvyysmittari asennettiin ikäihmisen vyötärölle. Mittarilla mitattiin kaikki liike, jossa lantio vähänkin liikahti.

Kun kotona olevien toimintakyky paranee, voidaan olettaa, että he pystyvät asumaan kotona myös pidempään.

Joona Haavisto

Liikunnanohjaajaksi opiskeleva Joona Haavisto työsti opinnäytetyönsä arvioimalla mittarilla saatua tietoa Heinolassa. Hankkeen yhteydessä Haavisto oli myös mukana testaamassa ikääntyneitä, teki heille liikuntasuunnitelmia ja opasti muun muassa kuntosalilla.

Opiskelijasta se, että esimerkiksi kotona oleva vanhus kokee terveytensä paremmaksi hankkeen myötä, on huomattava asia.

– Kun kotona olevien toimintakyky paranee, voidaan olettaa, että he pystyvät asumaan kotona myös pidempään, jolloin tarve siirtyä esimerkiksi laitoshoidon piiriin vähenee, Haavisto selittää.

Myös Heinolan terveysliikuntakoorinaattori Heli Nokelainen toteaa, että useampi vanhus tahtoo asua kotonaan ja terveysliikuntaa tukemalla ja siihen kannustamalla pyritään auttamaan heitä tavoitteensa saavuttamisessa.

Heinolassa kahdeksan kuukauden testijakson aikana myös muilla, kuin kotonaan asuvilla osallistujilla motivaatio liikkumiseen nousi.

– Suuri osa oli sitä mieltä, että liikunnasta oli hyötyä ja he halusivat jatkaa liikuntasuunnitelman toteuttamista myös jatkossa, sanoo hankkeen tuloksia koonnut Joona Haavisto.

Haavisto lisää, että ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn syntyi hankkeen myötä pysyviä muutoksia.

Heli Nokelainen neuvoo Vuokko Sorsaa liikkumisessa
Mika Moksu / Yle

Heinolan terveysliikuntamallit esimerkkinä valtakunnallisesti

Heinolassa vanhusten liikunnasta suoritetun tutkimuksen tuloksia käytetään osana hallituksen valtakunnallista kärkihanketta, joka pyrkii kokoamaan hyviä terveysliikuntakäytäntöjä eri puolilta Suomea ja juurruttamaan liikunnan osaksi terveydenhuoltoa kaikkialla Suomessa.

Päijät-Hämeessä vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti, eli VESOTE -hanketta koordioi Heinolan liikuntatoimen johtaja Matti Nieminen.

Niemisen mukaan Heinolassa on oltu edelläkävijöitä myös terveysliikunnan koordinoimisessa. Heinolaan on palkattu kaksi vakituista työntekijää koordinoimaan terveysliikuntapalveluita yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen toimen työntekijöiden kanssa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää nyt, että terveysliikuntakoordinaattorin nimeäminen olisi tulevaisuudessa suotavaa, Nieminen selittää.

Nieminen olisi toivonut koordinaattoreista yleistä käytäntöä. Hänen mukaansa terveysliikunta on hyvinvointikoordinaattorille liian iso kakku hoidettavaksi, ja ilman, että joku koordinoi työtä, on vaikea taata sen jatkuvuus.

Heinolassa koordinaattorit ylläpitävät yhteistyöverkostoa eri ammattikuntien välillä kotihoitajista lääkäreihin.

– Asenteiden muuttaminen on hankalaa. Jos yksi ammattiryhmä tai ammattikunnan ihminen ei koe liikunnan puheeksiottamista tärkeänä, niin homma ei etene, Nieminen sanoo.

Mummot ja papat tuttu näky Heinolan kuntosaleilla

Heinolassa terveysliikuntaan on satsattu pitkään. Reilu 10 vuotta sitten Heinola julistautui terveysliikunta-kaupungiksi ja vuonna 2008 kaupungin teveysliikuntapalvelut palkittiin vuoden urheilutekona.

Valtakunnallista Vesote -hanketta Päijät-Hämeessä koordinoivan Matti Niemisen mukaan on todettu, että jos ikääntyneet lasketaan liikkumaan, he pitävät itsestään huolta.

– Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa käyttää liikuntapalveluita, toteaa Nieminen.

Heinolassa tähän on pyritty puuttumaan madaltamalla kynnystä ikääntyneiden liikkumiseen. Kaupunki tarjoaa muun muassa yli 70-vuotiaille kaikki kunnalliset liikuntapalvelut maksutta viiden euron sporttikortin hintaan. Heinolassa kulkee myös liikuntabussi, joka kuljettaa ikäihmset suoraan kotivoelta liikuntapalveluiden äärelle.

Heinolassa on huomattu, että kunnallisten liikuntapalveluiden käyttöaste ikääntyneiden kohdalla on lisääntynyt huomattavasti.

– Erityisesti kuntosalien käyttö on lisääntynyt valtavasti. Kuntosali ei ole enää pelkästään kehonrakentajien paikka, vaan siellä käyvät nyt myös mummot ja papat, Nieminen napauttaa.

Hän lisää, että Heinolan hyvät toimintamallit ovat myös poikineet rahoitusta ministeriötasolta normaalia enemmän.

– Hyvää toimintaa halutaan tukea. Esimerkiksi pari hanketta on ollut peräkkäin, mitä ei normaalisti ole, Nieminen sanoo.

Profiloituminen terveysliikunta-kaupungiiksi on aiheuttanut myös hilpeyttä Heinolassa, sillä jotkut pitävät julistusta vain suurena puheena. Nieminen kuitenkin vakuuttaa, että näin ei ole.

Kun 80-vuotias mummo pääsee omin voimin vessaan, se ei näy muille.

Matti Nieminen

Matti Niemisen mielestä terveysliikunnan vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä enemmmän ja niin sanotusti lyödä faktaa pöytään saaduista tuloksista, kuten Heinolassa tehtiin vanhusten aktivoimisen kautta.

– Pitäisi olla äänekkäämpi siitä, että tämä työ aiheuttaa tällaisia tuloksia. Kun 80-vuotias mummo pääsee omin voimin vessaan, se ei näy muille, kuin ehkä sille kotihoitajalle, joka on tsempannut sen mummon kuntoon, Nieminen sanoo ponnekkaasti.

Lue myös, kuinka Päijät-Hämeessä on laajemmin saatu hyötyjä liikuntaneuvojien työstä ja terveysliikunnasta.