Nuohooja on odotettu vieras - niin katolle kuin kahvipöytäänkin

Nuohoojalle on nykyään monessa talossa myös sosiaalista kysyntää. Kahvipöydässä päivitetään kuulumisia koko vuoden ajalta.

nuohous
Mies ja nainen seuraavat kun nuohooja on työssään.
Nuohousreissulla voidaan vaihtaa kuulumiset koko vuoden ajalta.Yle / Tapio Termonen

Iloinen puheen sorina ja nauru täyttävät talon, kun Toni Tuovinen tapaa Kyllikki ja Tauno Laaksosen vuoden tauon jälkeen. Tuovinen on tullut nuohoamaan pariskunnan talon savuhormeja.

Laaksoset asuvat 1950-luvun alkupuolella rakennetussa talossa Porin Ahlaisissa. Itse he ovat muuttaneet taloon 1960-luvun loppupuolella ja viettävät siellä nyt eläkepäiviään. Talossa on useita tulisijoja, joten asian vaatimat valmistelut keittiön leivinuunille ja hellalle sekä kamareiden kakluuneille vievät aikansa.

Nuohooja on laittanut paperia leivinuunin luukun tiivisteeksi
Leivinuunin luukku tiivistetään paperilla nuohouksen ajaksi.Yle / Tapio Termonen

Valmisteluihin kuuluvat muun muassa tuhka- ja pesäluukkujen sekä peltiaukkojen tiivistäminen paperilla. Näin nuohooja huolehtii, että työn jälki sisätiloissa on mahdollisimman siistiä. Lisäksi Tuovinen suojaa lattian vanhoilla sanomalehdillä.

– Minä olen varannut niitä sinulle jo valmiiksi, Kyllikki Laaksonen sanoo ja näyttää vanhaa lehtipinoa.

Näiden töiden lomassa kolmikko käy läpi jo ensimmäiset kuulumiset. Asiaa on todella paljon, mutta työtkin pitää hoitaa.

Tuoviselle tilanne on tuttu.

Monenlaisia nuohoojia

Töiden ja juttujen edetessä Tuovinen lähtee käymään myös talon katolla. Siellä aikansa työskenneltyään hän palaa takaisin sisätiloihin ja vilkas keskustelu pääsee taas jatkumaan.

Tauno ja Kyllikki Laaksonen ovat olleet innokkaita tanssimaan. Siitä aiheesta riittää paljon puhuttavaa. Tuhkaluukkua puhdistaessaan Tuovinenkin paljastaa oman tanssikokemuksensa. Sitä on vähemmän kuin Laaksosilla.

– Viimeksi tanssin omissa häissäni Kalastaja-Eemelin valssin. Saa sitten nähdä, koska tanssin seuraavan kerran, nuohooja nauraa ja saa myös Laaksoset nauramaan.

Nuohooja tutkii tulipesää
Imuri on hyvä apuväline nuohoojalle.Yle / Tapio Termonen

Koska Laaksoset ovat asuneet talossaan jo lähes viisikymmentä vuotta, ovat he nähneet ajan saatossa nuohoojan jos toisenkin.

– Kyllä niissä eroja on ollut, Laaksoset sanovat.

Tauno Laaksonen muistelee erästäkin nuohoojaa, joka ei huomannut, että imuri oli tullut jo täyteen. Tuhkapölyä oli levinnyt laajalle alueelle, mutta eivät Laaksoset asiasta silti liiemmin viitsineet valittaa.

– Hän oli joku väliaikainen tuuraaja. Ei hänestä tainnut nuohoojaa tulla, Kyllikki Laaksonen muistelee.

Lastenlapsien kuvat esillä

Nykyisen nuohoojan työn laatu saa Laaksosilta kehuja. Kun isäntäväen ei tarvitse sen kummemmin työn jälkeä seurata, jää heille aikaa muulle rupattelulle. Ja juttua todella tuntuu riittävän. Viimeistään kahvipöydässä käydään läpi yhteisiä tuttuja, puhutaan lapsista ja lapsenlapsista sekä esitellään valokuvia.

– Tässä on meidän poikamme tyttärentytär, sanoo Tauno Laaksonen.

Hän näyttää Tuoviselle valokuvaa, joka on kehystettynä kamarin pöydällä.

Kolme ihmistä kahvipöydän ääressä
Nuohooja Toni Tuovinen viihtyy Tauno ja Kyllikki Laaksonen seurassa.Yle / Tapio Termonen

Tauno Laaksonen sanoo, että luottamus nuohoojaan kasvaa sitä mukaan kun vuodet kuluvat ja tuttavuus pitenee. Kaiken maailman asioista voi puhua.

– Meillä on hyvä kemia. Mutta eteenpäin niitä asioita ei juoruta, Kyllikki Laaksonen sanoo.

Aikataulu joustaa tarpeen mukaan

Nuohooja näkee työssään monenlaisia perheitä ja talouksia. Toni Tuovinen laatii aikataulunsa sen mukaan, että pystyy pitämään siitä myös kiinni. Hän tietää kokemuksesta, kuinka paljon missäkin talossa kuluu aikaa varsinaiseen työhön. Se riippuu tulisijojen, hormien ja piippujen määrästä. Siihen päälle hän laskee välimatkoihin käytettävän ajan ja jättää seurustelulle sopivan joustovaran.

Kaikki eivät ole aina yhtä puheliaita ja iloisia kuin Kyllikki ja Tauno Laaksonen, mutta se ei ainakaan Toni Tuovista haittaa.

Hän sanoo aistivansa aika helposti, milloin on syytä tehdä työt reippaasti pois ja jatkaa taas matkaa. Yhtään vastenmielistä asiakasta Tuovinen ei äkkiseltään muista. Esimerkiksi juopuneina nuohoojan vastaan ottavien määrä on vähentynyt.

Tuovinen kertoo kuitenkin tapauksesta, joka tapahtui kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin hän meni taloon, jossa ovi oli auki ja isäntäpari oli sammunut vieraineen sisälle.

Hellalla oli kuivunut perunakattila, jonka Tuovinen nosti sivuun. Sen jälkeen hän herätteli isäntää, teki työnsä ja lähti.

– Kaikkien kanssa kyllä pärjää, kun asennoituu oikein. Ihmisillä on erilaisia päiviä ja joskus voi olla vain huono hetki, Tuovinen tietää.

Nuohooja on talon katolla
Nuohous pitää tehdä asuintalossa kerran vuodessa.

Toisaalta Tuovinen tuntee myös monta sellaista yksinäistä ihmistä, jolle nuohoojan käynti voi olla vielä paljon tärkeämpää kuin mitä se on esimerkiksi Laaksosen pariskunnalle.

Yksin asuvan vanhuksen lapset saattavat asua jossain kaukana, ehkä jopa toisella puolen Suomea. Lisäksi naapurien välinen kanssakäynti on vähentynyt ja jos kotipalveluakaan ei ole, saattaa nuohooja olla ainoa vieras pitkään aikaan.

– Kyllä siinä sitten hoidetaan myös muita pieniä talonmiehen töitä. Joskus voin vaihtaa esimerkiksi palovaroittimen patterin tai rikki menneen lampun, Toni Tuovinen kertoo.

Lopulta hänen on jatkettava matkaa seuraavan asiakkaan luo. Laaksoset korjaavat astioita kahvipöydästä ja suunnittelevat talon lämmittämistä.

Tauno Laaksonen toivottaa Tuovisen tervetulleeksi taas vuoden kuluttua.

– Nyt laitetaan tuli pesään.