Poropaliskuntien edusnaisen ihmeellinen huomio: Missä hyvin hilloja, siellä vähän vasoja, ja toisinpäin

Laajemmin vasatuotto on jäämässä tänä vuonna heikoksi paliskunnissa. Poikkeus on Länsi-Lappi, jossa on paikoin harvinaisen hyvä vasavuosi.

poronhoito
Tuoretta hillaa
Anna Nevalainen / Yle

Syksyn poroerotuksissa on edetty kohta loppusuoralle, ja paliskunnista on jo tullut tietoa, millainen porovuosi on ollut.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mukaan enemmistö paliskunnista on kertonut aika huonosta vasatuotosta.

– Selvästi huonompi kuin viime vuonna. Pitkä kevät verotti vasatuottoa, se antoi vasoille heti huonot alut, Anne Ollila sanoo.

Lunta oli Lapissa pitkälle kesäkuuhun asti. Vasat syntyivät hangille ja vaadinten maidontuotanto oli tavallista heikompaa. Kasvaminen ei lähtenyt siis hyvin vauhtiin.

Anne Ollilan mukaan paliskunnista on kerrottu, että vasoja on laskettu erotuksissa normaalia vähemmin ja vasat ovat olleet myös aika pieniä.

Poronhoitoalue on kuitenkin laaja, eikä huono vasavuosi kosketa kaikkia paliskuntia. Erityisesti Länsi-Lapin paliskunnista on kerrottu hyvästä, jopa harvinaisen hyvästä porovuodesta.

Vastasyntynyt, vuoronkauden vanha poronvasa
Vastasyntynyt vasa on pitkään avuton. Arkistokuva.Yle / Johanna Sarjas

Syynä voi olla räkän puuttuminen?

Anne Ollilan omassa paliskunnassa Länsi-Lapissa porovuosi on sen sijaan ollut hyvä. Vasat ovat Ollilan mukaan olleet erityisetn hyväkuntoisia.

Hän on havainnut tänä vuonna erikoisen ja hauskankin ilmiön: Siellä missä oli kesällä hyvin hilloja, on nyt huonosti poroja. Ollila itse jäi kesällä ilman soiden kultaista herkkumarjaa.

– Koitimme kerätä hilloja ja luimme juttuja, että nyt on hilloja joka paikka täyttä, ja meillä ei mitään. Oltiin kauhean katkeria ja masentuneita. Syksyllä taas todettiin, kun puhuttiin että ompa huono vasavuosi, ettei ole mitään myytävää ja vasat on heikkoja, niin meillä on ihan täysin päinvastainen tilanne. Meillä on ihan älyttömän hyvät vasat, suorastaan miesmuistiin parhaat, Ollila kertoo.

Hän kertoi verranneensa kentältä tulleita tietoja porotilanteesta viime kesän hillatilanteeseen, ja huomasi yhtäläisyyden.

– Siellä missä on ollut hilloja, on porot heikot, siellä missä niitä ei ole ollut niin porot on poikkeuksellisen hyvät. En minä tiedä mistä se johtuu. Liekkö se on räkkä sitten joka vaikutti molempiin asioihin. Meidän alueella ei tosiaan ollut räkkää.

– Sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni olla kesä-heinäkuun vaihteessa vasanleikossa shorteissa ja topissa ilman ötökkämyrkkyä. Se on ennenkuulumatonta, kun yleensähän ei kestä juuri hengittää kun vetää mäkäriä sieraimiin, Ollila kertoo.

Räkän puuttuminen voi tarkoittaa yleisemmin myös pölyttäjähyönteisten puuttumista, mikä estää hillankukan kypsymisen marjaksi. Voimakas räkkä puolestaan rasittaa poroja ja pitää niitä liikkeellä, mikä vaikuttaa vasojen kuntoon.

Anne Ollila sanoo nähneensä jossain kartan kesän hillasadoista. Sen mukaan heikko hillavuosi on ollut Rovaniemen pohjoisosista Kittilän eteläosiin. Juuri samalla alueella on nyt hyvä vasavuosi, Ollila sanoo.

Poroja aitauksessa poroerotuksen aikaan Pellossa
Lokakuista poroerotusta. Arkistokuva.Tapio Nykänen

Ei vasahävikkiä entiseen tapaan

Palojärvi on yksi niistä paliskunnista, joissa iloitaan hyvästä vasatuotosta. Poroisäntä Aulis Alajärvi kertoo, että yli puolet poroista on jo erotettu ja vasatuotto havaintojen mukaan parempi kuin 2-3 edellisvuoteen.

– Meillä ei ole nyt tullut vasahävikkiä entiseen tapaan. Olisiko syynä se, että ilveksiä on ollut vähemmän ja kotkilla on ollut huono pesintä, Alajärvi pohtii.

Vasahävikki selviää kun verrataan kesällä merkattujen vasojen määrää erotettaviin vasoihin.

Palojärven paliskunnan alueella tärkeimmät pedot ovat ilves ja kotka. Esimerkiksi karhuja on Länsi-Lapissa vähän. Paliskunnan alueelle saatiin viime kevättalvena lupia ilvesten kaatoon, ja metsästyksessä niitä vähennettiinkin kolme. Ehkä jo tällä on ollut vaikutus vasakantaan.

Lämmin lokakuu oli hyvästä

Poroisäntä Antero Petäjäjärvi toisesta etelän paliskunnasta Narkauksesta kertoo, että vasatuotto on ollut heillä tänä vuonna keskinkertainen. Poroista on eroteltu noin 70 prosenttia, mikä on normaalimäärä tähän aikaan.

Petäjäjärven mukaan pitkään jatkuneen kevään pelättiin vaikuttavan vasatuottoon paljonkin. Erotuksissa on huomattu, että pelko on ollut turha.

– Vasat ovat hyväkuntoisia. Lokakuu oli lämmin ja sieniä riitti, Petäjäjärvi sanoo.

Lämmin lokakuu vaikutti kuitenkin siten, että porot olivat hajallaan kiima-aikana ja niiden kokoamisessa kesti, Petäjäjärvi sanoo.