Kun eksästä tulee perheen painajainen: "Osa hakee apua vasta, kun on viittä vaille kuristettu"

Lapsi on usein entisten puolisoiden kiistojen välikappale. Viranomaisten tiedot ja keinot riitaisten erojen ja perheväkivallan estämiseksi ovat heikot.

perheväkivalta
Nainen katsoo sälekaihdinten välistä ulos.
Yle

Lapsi joutuu usein osaksi entisten puolisoiden välisiä eroriitoja.

– Kyse on tapaamisoikeudesta, tai lasta käytetään välikappaleena kiusantekemiseen tai väkivallalla uhkailuun, kertoo Mikkelin vartiointikeskuksen toimitusjohtaja ja entinen poliisi Veijo Moilanen.

Moilanen on mukana Varjo-hankkeessa, joka on viiden vuoden ajan yrittänyt ehkäistä entisten puolisoiden vainoamista eli esimerkiksi toistuvaa väkivaltaa, seuraamista ja uhkailua.

Porvoossa tapahtunut 3-vuotiaan lapsen surma nosti keskusteluun, onko viranomaisilla mahdollisuutta ehkäistä ennalta huoltajuuskiistoihin tai muihin puolisoiden välisiin riitoihin liittyvää väkivaltaa ja perhesurmia. Samanlaista keskustelua käytiin Helsingissä vuonna 2012 tehdyn 8-vuotiaan tytön surman jälkeen.

Viranomainen sanoi naiselle, että rakkaudesta se hevonenkin potkii.

Jaana Kinnunen

Vuonna 2012 aloittanut Varjo-hanke on tuonut esiin viranomaisten kyvyttömyyden auttaa vainoamistilanteissa. Hankkeen alku viisi vuotta sitten paljasti karmean totuuden. Viranomaiset eivät tienneet, että entisistä puolisoista toinen voisi edes vainota toista.

– Viranomainen sanoi naiselle, että rakkaudesta se hevonenkin potkii, muistelee Varjo-hankkeen hankevastaava Jaana Kinnunen.

Vainoamisen syy ei ole lapsessa. Yleensä vainoamisen motiivi on kosto tai halu saada puoliso takaisin.

Vainoamisesta on tullut laitonta

Varjo-hankkeen tarkoitus on ollut selvityksin ja tutkimuksin (siirryt toiseen palveluun) kartoittaa miehen tai naisen ex-puolisoonsa kohdistamaa vainon yleisyyttä ja syitä. Tavoitteena on ollut etsiä myös keinoja vainoamisen ennaltaehkäisemiseksi.

Vielä viisi vuotta sitten entisen puolison vainoamista ei tunnettu laissa. Eduskunta hyväksyi vainoamisen kieltävän lain vuonna 2013. Lakialoitteen asiasta teki SDP:n silloinen kansanedustaja Pauliina Viitamies Mikkelistä. Laki tuli (siirryt toiseen palveluun)voimaan vuonna 2014.

Vainoamista on tutkittu viiden vuoden aikana paljon. Viranomaisilla on nyt aiempaa parempi kyky huomioida ja tunnistaa vainoamiseen liittyviä asioita. Kinnunen ei silti osaa sanoa, onko vainoaminen toimenpiteiden vuoksi vähentynyt.

Vainoaminen ei ole kiusantekoa

Vainoa ei pidä sekoittaa aviokriisiin eikä kiusantekoon.

– Vainoaminen on aina toistuvaa, muistuttaa Varjo-hankkeen Kinnunen.

Vainoamista on esimerkiksi (siirryt toiseen palveluun)toistuvat, ei-toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, uhkailu ja väkivalta, seuraaminen, tarkkailu sekä tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö.

Viranomaisten väliintulo ja lähestymiskielto auttavat osassa tapauksista. Kaikissa tapauksissa lähestymiskielto ei auta (siirryt toiseen palveluun).

Vainoaminen voi alkaa uudestaan esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kumppani saa uuden puolison.

Jaana Kinnunen

Mikkelissä osana Varjo-hanketta vakavimpien vainoamistapausten uhrit ovat voineet saada apua myös vartiointiliikkeeltä.

– Vakavimmat tapaukset ovat sellaisia, että kyseessä on ollut viittä vaille henkirikos eli melkein kuristettu, mutta jollakin tavalla uhri on päässyt karkuun tilanteesta. Sen jälkeen hän on hakenut apua ammatti-ihmisiltä, Moilanen sanoo.

Vartiointiliikkeen lisäksi uhrin tukena ovat ainakin sosiaalitoimi, poliisi sekä Varjo-hankkeen työntekijät.

Ikkunat mikkeläisessä omakotitalossa Mikkelissä. Kuvitusta vainoamisjuttuun.
Vainoamista on esimerkiksi toistuva seuraaminen, tarkkailu ja pelottelu.Teemu Saintula / Yle

Moilasen mukaan hän on ollut viimeisen kahden vuoden aikana mukana vajaan kymmenen tapauksen selvittelyssä.

Tutkimusten mukaan noin 13–24 prosenttia eron kokevista naisista ja 4–7 prosenttia eron kokevista miehistä joutuu entisen puolisonsa vainoamisen kohteeksi.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan vainoaminen kestää keskimäärin kaksi vuotta.

– Vainoaminen voi loppua ja alkaa uudestaan, ja on voinut kestää vuosia. Vainoaminen voi alkaa uudestaan esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kumppani saa uuden puolison, Kinnunen toteaa.

Osa uhreista alistuu vainoajan painostukseen

Kun väkivallan uhka on eron jälkeen ilmeinen, Vartiointikeskuksen Moilanen haastattelee uhria. Sen jälkeen Moilanen ja uhri miettivät yhdessä turvajärjestelmää.

Sellaisia voivat olla vaikkapa hälytysjärjestelmä, oven taakse laitettava metallilevy tai ikkunoiden suojaaminen. Moilasen mukaan kerrostalon viides kerros on helpompi suojattava kuin rivitalo tai omakotitalo.

Mitä järjestelmiä pystytään rakentamaan, on kyse resursseista ja rahasta.

Veijo Moilanen

Kinnunen huomauttaa, että köyhällä ei ole varaa hälytysjärjestelmiin. Maksajaa ei välttämättä löydy, koska palvelujärjestelmässä ei ole selkeää linjausta kustannusten maksajasta.

– Jokainen tapaus on omansa. Mitä järjestelmiä pystytään rakentamaan, on kyse resursseista ja rahasta, Moilanen toteaa.

Turvattomin hetki turvakodin jälkeen

Turvattomin hetki perheväkivallan jälkeen on paluu turvakodista kotiin. Turvakotijärjestelmä suojaa puolisonsa väkivaltaa paennutta miestä tai naista, mutta turvakodista paluun jälkeinen aika voi olla jälleen turvatonta. Kinnusen mukaan tätä asiaa pitäisi miettiä ja käytäntöjä parantaa.

Lisäksi uhrin kanssa mietitään yhdessä esimerkiksi liikkumista ja sosiaalisen median käyttöä. Uhrin pitäisi sitoutua tiukasti laadittuun suunnitelmaan.

Kun kerran väkivaltaan tarttuu, yleensä se myöskin jatkuu.

Veijo Moilanen

Osa uhreista ei siihen pysty. Jos kerran vastaa vainoajan yhteydenottoon, vainoaja vainoaa kovemmin. Vainoajia Moilanen ei ole yrittänyt tavata. Hänen mielestään siitä ei ole hyötyä.

Ennen turva-alan firman toimitusjohtajan paikkaa Moilanen toimi aikoinaan kymmenen vuotta poliisina ja sen jälkeen 20 vuotta tutkijana vakuutusyhtiössä.

Ystävät ja sukulaisetkin kohteina

Vainoaminen voi tapahtua missä vain. Sekä miehet että naiset häiritsevät ex-kumppaniaan digitaalisin viestintävälinein ja sosiaalisessa mediassa. Vainoajat voivat olla väkivaltaisia ja jopa surmata entisen kumppaninsa ja yhteiset lapset. Naiset ovat miehiä harvemmin fyysisesti väkivaltaisia entistä puolisoaan kohtaan.

Vartiointiliikkeen toimitusjohtajan Veijo Moilasen mukaan väkivalta uhria kohtaan tapahtuu yleensä tämän kotona. Lapset sen sijaan siepataan yleensä vaikkapa koulusta tai kotimatkalla koulusta kotiin.

Mikkelin vartiointikeskuksen toimitusjohtaja Veijo Moilanen. Kuvitusta vainoamisjuttuun.
Mikkelin vartiointikeskuksen toimitusjohtaja Veijo Moilanen sanoo, että hän pääsisi tähän asuntoon sisään ikkunan rikkomalla noin 15 sekunnissa. Sälekaihtimet onneksi hieman hidastaisivat tunkeutujaa.Teemu Saintula / Yle

Vainoaminen voi ulottua entisen puolison ystäviin ja sukulaisiin. Heiltä voidaan urkkia myös tietoja ex-puolisosta. Tuttuus auttaa vainoajaa, koska ex-puolisot yleensä tuntevat hyvin toistensa sosiaaliset suhteet.

Keskimääräistä vainoamistapausta ei Varjo-hankkeen Kinnusen mukaan voi kuitenkaan määritellä.

Hankkeen pääpaikat Mikkelissä ja Oulussa

Varjo-hankkeen takana on kaksi yhdistystä, Mikkelissä ja Oulussa.

Varjo-hankkeen vetäjän Jaana Kinnusen mukaan Mikkelissä aiheeseen kiinnitti alun perin paljon huomiota Sirkku Mehtola, joka toimii mikkeliläisen Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnanjohtajana. Oulussa toimintaa on vetänyt Ensi- ja turvakoti ry.

Varjo-hankkeen rahoitus loppuu vuonna 2017. Hankkeelle haetaan jatkoa. Jatkohanke keskittyisi Mikkelin ja Oulun seuduille.

Vainoaminen päättyy monesti yhteen palaamiseen

Monessa tapauksessa vainoaminen päättyy viranomaisten väliintulon jälkeen ja osapuolet jatkavat elämää tahoillaan, mutta huonompiakin loppuja on.

Veijo Moilasen kohdalle osuneissa tapauksissa vainoaminen päättyy usein, kun uhkaaja löytää uuden tyttöystävän tai entiset puolisot palaavat yhteen.

Moilasen mielestä väkivaltaiseen suhteeseen ei pitäisi palata.

– Kun kerran väkivaltaan tarttuu, yleensä se myöskin jatkuu.

Moilanen keskustelee aina uhrin kanssa siitä, onko yhteen palaaminen vainoajansa kanssa järkevää.

– On hyvin, hyvin pieni mahdollisuus, että pari elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Määrä mitataan mieluummin promilleissa kuin prosenteissa.

Moilanen uskoo, että moni yhteen palanneiden puolisoiden tapaus tulee hänelle uudestaan vastaan.

– Olen aika varma siitä. Valitettavasti.