Jo lähes puolet suomalaisten ulosteista päätyy pelloille lannoitteeksi, vaikka leipomot välttävät viemärilietteellä lannoitettua viljaa

Ihmisistä peräisin olevan kakkalietteen käyttö lannoitteena on lisääntynyt nopeasti, mutta elintarvikeala ei halua sen käyttäjäksi.

jäteveden käsittely
Leipiä pellillä Pohjanmaan Leipomossa.
Kalle Niskala / Yle

Viemäreistä kertyvä jäteliete – eli ihmisten uloste – päätyy Suomessa yhä useammin pelloille. Alan yrittäjille tehdyn kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan nyt noin 40 prosenttia lietteestä kiertää takaisin ravintoketjuun. Vesilaitosyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan osuus lähenee kovaa vauhtia lietteen käyttöä puutarhoissa.

Vielä muutama vuosi sitten jätevedestä talteen otetusta lietteestä käytettiin uudestaan ruokaketjussa vain pieni osa.

Puutarhoissa lietettä käytetään yleisesti multana ja ravinteena. Tällä korvataan muun muassa uusiutumattoman ja niukkenevan fosforin käyttöä.

Vesilaitosyhdistyksen tietojen mukaan vielä muutama vuosi sitten koko maassa lietteestä käytettiin pelloilla noin kymmenkunta prosenttia. Nopeaan muutokseen on johtanut osittain se, että lietettä ei ole saanut reiluun vuoteen kuljettaa enää kaatopaikoille.

Lietteen jatkokäytöstä on kertonut jo Maaseudun Tulevaisuus (siirryt toiseen palveluun).

Raja-arvot ehkä lisäisivät luottamusta, ja nyt kun niitä ei ole siitä herää erilaisia kysymyksiä

Saijariina Toivikko

Lietteen uudelleenkäyttöä ravintoketjussa ovat estäneet siihen liittyvät pelot saastaisuudesta.

Asenteiden lisäksi siihen on liitetty terveysriskejä. Ihmisten uloste on tulosta siitä miten ja missä eletään, joten ulosteessa on ollut takavuosina esimerkiksi raskasmetalleja. Niiden määrät ovat pienentyneet merkittävästi.

Myös esimerkiksi salmonellariski on pienentynyt lietteen jatkokäsittelyssä.

Luotto lietteeseen vielä hakusessa

– Lietteen turvallisuudessa ei ole ilmennyt ongelmia. Sen sijaan uudemmat aineet ovat hankalia, myöskään tutkijoilla ei ole niistä yksimielistä kantaa, kertoo osastopäälikkö Olli Venelampi elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Venelampi viittaa mahdollisilla ongelmilla muun muassa lukuisiin orgaanisiin yhdisteisiin ja viime aikoina paljon esillä olleisiin mikromuoviin ja lääkeaineisiin. Hänen mukaansa sen sijaan taudinaiheuttajat, kuten salmonella tai kolibakteeri, sekä raskasmetallit on saatu hallintaan lietteessä. Niiden pitoisuuksista säädellään myös lailla.

Jätevesilaitoksia edustavassa Vesilaitosyhdistyksessä seurataan lietteiden koostumusta. Lääkeaineille ja orgaanisille yhdisteille ei ainakaan vielä ole asetettu raja-arvoja Suomessa.

Itävalta, Tanska, Ranska ja Saksa ovat jo asettaneet raja-arvoja orgaanisille aineille, kuten palonestoaineille ja muovien pehmentimille. Saksassa isoilta puhdistamoilta edellytetään jatkossa fosforin talteenottoa.

Kuvassa lietekone pellolla
Lietelannan levitystä tankkiautosta pellolle.Heikki Kujala

– Raja-arvot ehkä lisäisivät luottamusta, ja nyt kun niitä ei ole, siitä herää erilaisia kysymyksiä, harmittelee vesiasioista vastaava Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä.

Orgaanisten aineiden (siirryt toiseen palveluun) ja lääkeaineiden (siirryt toiseen palveluun) esiintymistä on tutkittu Suomessa jonkin verran. Sen sijaan mikromuovin esiintymistä on tutkittu vähän. Vesilaitosyhdistyksen mukaan tutkimusta tarvitaan vielä lisää mahdollisia raja-arvoja varten.

Saijariina Toivikko ottaa esimerkin osin ristiriitaisista tuloksista Tanskasta. Siellä mikromuovia löydettiin myös pelloilta, joissa ei oltu käytetty puhdistamolietettä, ja vielä enemmän kuin pellolla, jonne lietettä oli levitetty.

Norjalais-ruotsalaistutkimuksessa arvioitiin eurooppalaisilta ja yhdysvaltalaisilta puhdistuslaitoksilta siirtyvän mahdollisesti yhtä paljon mikromuovia peltoon kuin nyt on havaittu merissä.

Olemme kielltämässä lietteen käytön, ja mahdollisesti mikromuovin takia kieltämässä kokonaan lietteet

Pekka Mäki-Reinikka

Muun muassa Uppsalan maatalousyliopiston tutkija ja norjalaiset vesitutkijat ovat huolissaan (siirryt toiseen palveluun) mikromuovin suuresta määrästä.

Tutkimustietoa muun muassa vaatteiden pesussa irtoavan mikromuovin vaikutuksesta maatalouteen ja sitä kautta elintarviketurvallisuuteen on vähän.

Leipomot eivät halua ostaa ulosteella lannoitettua viljaa

Muutaman vuoden aikana yleistynyt kompostoidun ja nestemäisen lietteen levitys pelloille saattaa kuitenkin lähteä toiseen suuntaan.

Lietelataa levitetään pellolle.
Yle

Moni elintarviketeollisuuden tarpeisiin esimerkiksi kauraa viljelevä maatalousyrittäjä ei saa lietteellä lannoitettua viljaa myytyä eteenpäin. Useat isot viljan ostajat ovat ilmoittaneet viime ja tämän vuoden aikana uusista ehdoista viljelijöille.

Viljelijälle kyse on hyvästä lannoitteesta, mutta esimerkiksi Fazer Mylly on muuttanut ostojaan varmistaakseen tuotteidensa turvallisuuden. Yhtiö ei ole vielä täysin kieltänyt lietteen käyttöä, mutta leipomo- ja konditoriatuotteissa ei saa käyttää saman kasvukauden aikana lietteitä.

– Tuoteturvallisuus ajaa aina kaiken edelle. Olemme kieltämässä lietteen käytön saman kauden aikana, ja mahdollisesti mikromuovin takia kieltämässä kokonaan lietteet, johtaja Pekka Mäki-Reinikka Fazer Myllystä linjaa.

Fosfori pitää saada eroteltua lietteestä turvallisesti

Pekka Mäki-Reinikka

Fazerin lisäksi muun muassa Raisio ja Hankkija-ketju ajattelevat samalla tavoin. Raisiosta kerrotaan, että heidän leipomoasiakkaat ovat vaatineet linjausta. Muun muassa Elovena-patukkaan ei haluta jätevesilietteen lannoittamaan kauraa.

Vesilaitosyhdistyksessä tilannetta kuvataan hämmentävänä.

– En osaa oikein olla iloinen kehityksestä, kun vaikuttaa siltä, että hyvä kehitys ei ole jatkumassa, Saijariina Toivikko sanoo.

Yhtiöiden linjaukset eivät kuitenkaan koske eläinlannalla viljeltyjä kasveja.

Lantaa syntyy maatiloilta ja kodeista
Lantaa syntyy maatiloilta ja kodeista, muiden biojätteiden joukossa.Luonnonvarakeskus, Luke

– Fosfori pitää saada eroteltua lietteestä turvallisesti, Mäki-Reinikka toivoo.

Fazerilla paine tulee myös ulkomailta, jonne kauraa menee yhtiön kautta.

Nestemäistä jätevesilietettä ei lain mukaan saa levittää suoraan ruoan tuotannossa käytettäville pelloille, kuten perunan tai vihannesten tuotantoon.

Ihmisulostetta kertyy vajaa kymmenesosa verrattuna eläinten lantaan. Molempien jatkokäytössä on ollut jo pitkään ongelmia. Eläinlannassa ongelmana on sen määrä.

Korjattu 20.11.2017 kello 11.23. Hankkija-ketju ei ole SOK:n omistuksssa, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.