Goodbye, kuukkelimetsä: Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi

Tappelu metsienkäytöstä on käynyt kiihkeänä jo kaksi vuotta. Kiistoihin on vain yksi ratkaisu, joka auttaa myös ilmastoa.

Tehtävänä tulevaisuus
Tukkipino
Yle Uutisgrafiikka / AOP

Suomen metsissä kuohuu.

Akuutein esimerkki löytyy Puolangalta Kainuusta, aivan Paljakan luonnonpuiston liepeiltä. Metsähallitus hakkaa vanhaa kuusikkoa, ja tilanne on leimahtanut täydeksi riidaksi (siirryt toiseen palveluun).

– Eivät eurooppalaiset turistit tule tälle seudulle laskettelemaan, vaan katsomaan vanhaa hienoa metsää, hakkuita vastustava luontomatkailuyrittäjä Mikko Pirttijärvi puuskahtaa.

Metsätalouden nousu on tuonut hakkuut taas otsikoihin. Kainuussakin on parina viime vuotena ollut 12–15 isoa kiistakohdetta ja useita kymmeniä pienempiä, laskee Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun-piirin metsävastaava Vesa Hyyryläinen.

Taistelu Paljakan kuusikosta on niistä tuorein. Pirttijärvi on tarponut kymmenkunnan muun aktiivin kanssa metsään vastustamaan hakkuita. Hän pelkää toimeentulonsa puolesta.

– Ei me kettinkien kanssa koneisiin kiinni mennä, mutta mieltä osoitetaan. Metsähallituksen hakkuut ovat Kainuun matkailun kehityksen suurin ongelma, Pirttijärvi sanoo.

Mielenosoittajia Paljakan metsähakkuualueella Puolangalla Kainuussa.
Paljakan hakkuualue tämän viikon alussa.Suomen luonnonsuojeluliitto / Jukka Eskelinen

Riittääkö Suomessa puuta?

Pelkästään marraskuussa hakkuukiistoja on ollut ympäri Suomea useita.

Ruokolahdella hakattiin kuukkelimetsä, joka esiintyi Metsän tarina -elokuvassa. Oulujärven saarten hakkuut (siirryt toiseen palveluun) ovat vastustuksen takia jäissä. Mikkelissä kaupunki teki tutkintapyynnön UPM:n avohakkuusta järvenrantatontille.

Tämä johtuu siiitä, että metsiä hakataan aiempaa enemmän.

Valtio ilmoitti kaksi vuotta sitten, että se haluaa lisätä hakkuita 15 miljoonalla kuutiolla vuoteen 2025 mennessä. Suomen keihäänkärjeksi nostettu biotalous eli uusiutuvia luonnonvaroja käyttävä talous tarvitsee raaka-ainetta. Lisäys on yli kaksi kertaa niin paljon puuta kuin Äänekosken uusi jättisellutehdas syö vuodessa.

Päällimmäinen polemiikki on noussut siitä, riittävätkö Suomen metsävarat – ja kun tilastoja katsotaan, niin kyllähän ne riittävät.

Puuta hakataan ja kuolee runsaat 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta puusto kasvaa enemmän ja nopeammin, yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa._

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Metsämassa siis kasvaa koko ajan, eli metsä kestää 10–15 miljoonan kuution lisähakkuut kepeästi. Näinkö yksinkertaista se on, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Antti Asikainen?

– Kyllä perusajatus on juuri näin yksinkertainen. Metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, ja puuston kasvu on metsänhoidon tehostamisen ja ilmaston lämpenemisen vuoksi jo 1970-luvulta lähtien vain kiihtynyt.

Tappelua pienestä asiasta

Luonnonvarakeskuksen Asikainen on eturivin metsäntutkijoita ja puolustaa lisähakkuita.

Koko hakkuukysymys on hänen mielestään tappelua pienestä asiasta.

Suomessa on metsien kokoa arvioivan Luonnonvarakeskuksen tuoreimman metsäinventoinnin mukaan (siirryt toiseen palveluun) jo 2,5 miljardia kuutiometriä puuta – ja puuston määrä siis kasvaa. Valtion hamuamat lisähakkuut olisivat noin puoli prosenttia koko puustosta.

– Se puumäärä, mistä nyt ollaan eri mieltä, on muutama promille Suomen metsävaroista. Minusta se ei ole kovin iso kysymys, Asikainen sanoo.

Mäntyjä ja kuusia ilmakuvassa.
Metsävarat ovat kasvussa.Niko Mannonen / Yle

Asikainen keskittyisi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen, jottei ilmaan pääsisi hiiltä jonka sitomisesta metsiin nyt keskustellaan. Tässä biopolttoaineet ovat kätevä välivaiheen ratkaisu: niillä päästöjä saadaan alas, kunnes käyttöön otetaan vieläkin puhtaampia energiamuotoja.

– Jos ilmastoa ajatellaan, niin metsät eivät ole ensisijainen ratkaisu ollenkaan, Asikainen sanoo.

"Etelä-Suomen metsien tilanne on tosi huono"

Puumassan kasvua ei kiistä kukaan.

Metsäinventoinnit aloitettiin juuri itsenäistyneessä Suomessa vuonna 1921, kun metsätalous ja polttopuuhakkuut olivat koetelleet luontoa kovalla kädellä. Vuonna 1921 puuston määräksi laskettiin 1,4 miljardia kuutiota, eli vain runsas puolet nykyisestä.

– On tosiasia, että puumassaa meillä on. Mutta väite jonka välillä kuulee, että puuta olisi enemmän kuin koskaan, ei pidä paikkaansa. Kun inventoinnit aloitettiin, Suomen metsät olivat erittäin huonossa kunnossa, sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

Kotiaho on Suomen tunnetuimpia ekologeja ja yksi YK:n tekeillä olevan monimuotoisuusraportin pääkirjoittajista.

Kotiaho kritisoi lisähakkuita voimakkaasti, sillä metsät ovat hänen mukaansa kaikkea muuta kuin hyvässä kunnossa.

– Pohjois-Suomessa tilanne on parempi, vaikka sielläkin vanhoja metsiä hakataan aika radikaalisti. Mutta Etelä-Suomen metsien tilanne on tosi huono.

Luonnonmetsä ja talousmetsä: kuin yö ja päivä

Pelkkä puumäärä ei ole ratkaiseva.

Suomen metsät voidaan jakaa kahteen luokkaan: luonnonmetsiin ja talousmetsiin. Luonnonmetsää ei ole hakattu, vaan se on kasvanut luonnontilaisena. Talousmetsä on hakattu kertaalleen tai useammin, ja sitten uudelleenkasvatettu.

Ne eroavat toisistaan ulkonäön ja puumassan määrän puolesta kuin yö ja päivä._

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Etelä-Suomi on lähes pelkästään jälkimmäistä eli talousmetsää.

Pohjois-Suomessa metsäalasta on suojeltu lähes 20 prosenttia, mutta Etelä-Suomessa vain noin 3 prosenttia. Ja etelässä metsäalaa on rutkasti enemmän kuin pohjoisessa.

Vanhojen metsien määrä vähenee hälyttävästi, Kotiaho sanoo.

– Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana metsätalousmailla yli 160-vuotiaista metsistä on hakattu pois peräti 40 prosenttia.

Lahopuun puute uhkaa satoja lajeja

Vanhat metsät ja lahopuu ovat ihmiselle ehkä vain metsämaisemaa, mutta eläimille ne ovat elintärkeitä. Noin 4 000–5 000 lajia on suoraan riippuvaisia lahopuusta.

Lajeista jopa 800 on uhanalaisia – ja niistä noin 600 juuri vanhojen metsien hakkuiden vuoksi, Kotiaho sanoo. Ainakin 70–250 metsälajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Professori Kotiahon mukaan on täysin ratkaisevaa, onko lahopuuta hehtaarilla sata kuutiota vai viisi kuutiota.

– Voidaan ajatella, miten ihmisen kävisi, jos meiltä otettaisiin elinympäristön resursseista 95 prosenttia pois, Kotiaho vertaa.

Entä sitten? Valtaosa metsälajeista jää eloon, vaikka parisataa katoaisikin.

– Vain näillä lajeilla ei ehkä olekaan suurta merkitystä. Mutta joka paikassa on menossa sama kehitys. Ellei tällä ympäristön tuhoamisella ole mitään väliä, ei ole seuraavallakaan. Ja ihminen on vain yksi laji muiden joukossa eli täysin riippuvainen muista lajeista.

Mutta metsät tuovat Suomelle rahaa

Oikeastihan kyse on rahasta.

Lisähakkuiden puolustajat vetoavat siihen, että metsätalous on Suomelle elintärkeä.

Joten miksi jarruttaa nyt, kun kauppa käy ja metsäyhtiöt tarjoavat työtä ja verotuloja? Metsänomistajat voivat tienata lisähakkuilla rahaa ja ilmastonmuutoksen kohtalo ratkeaa joka tapauksessa Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka
Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Metsätalous tuo työtä maakuntiin. Etenkin idässä ja pohjoisessa sen merkitys on tuntuva.

Erityisen tärkeä metsäasia on vallassa olevalle keskustapuolueelle. Puolueen ministerit, etunenässä pääministeri Juha Sipilä ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, ovat vakuuttaneet metsätalouden olevan kestävällä pohjalla.

Kun EU-parlamentissa päätettiin syyskuussa (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten metsähakkuut otetaan huomioon päästölaskuissa, pääministeri Sipilä tviittasi (siirryt toiseen palveluun) suomalaismepeille että näillä on "näytön paikka tukea kansallisesti tärkeää kestävää metsänhoitoa".

Hallitus ja metsäteollisuus julistavat, että Suomessa pystytään lisäämään hakkuita ja samalla turvaamaan luontoarvot. Tästä puhutaan nimenomaan kestävänä metsätaloutena.

Tutkijat: Kestävyys on haihattelua

Tutkijoiden selvä enemmistö tyrmää poliitikkojen puheet kestävyydestä.

Maaliskuussa 68 eturivin tutkijaa allekirjoitti Bios-tutkijaryhmän koordinoiman julkilausuman (siirryt toiseen palveluun). Siinä todettiin suorasanaisesti, että metsienkäytön lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Toukokuussa Suomen Ilmastopaneeli julkisti raportin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan keskeiset ilmastotutkijat ovat yhtä mieltä useasta asiasta, kuten siitä etteivät hakkuu- ja suojelutavoitteet täydennä toisiaan vaan kilpailevat keskenään. Se, että hakkuita puolustava professori Asikainenkin on paneelin jäsenenä allekirjoittajien joukossa, osoittaa että ristiriidat itse faktoista eivät ole suuria.

Tutkijoiden enemmistön mukaan biotalous on nykyisellään vain uusiosanalla kuorrutettua tehometsätaloutta.

Vuonna 2016 kuollut akatemiaprofessori Ilkka Hanski oli maailman arvostetuimpia ekologeja, ja hän kommentoi huhtikuussa 2016 näin: "Luontoarvot ovat jääneet taka-alalle. Metsistä revitään talouskasvua, ja sivulauseissa todetaan, että kaikki on hyvin ja toimet riittävät turvaamaan lajiston. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa."

Hakkuri metsässä.
Puupinot metsäautoteiden varrella ovat entistä tutumpi näky.Tenho Tornberg / Yle

Teollisuus mainostaa uusia tuotteita, kuten puukerrostaloja ja monikäyttöistä nanosellua, mutta Pellervon taloustutkimuksen (PTT) raportti biotalouden vaikutuksista (siirryt toiseen palveluun) ei anna uudistumisesta ruusuista kuvaa. Raportin mukaan puutuotteiden jalostusaste ei ole nousemassa, vaan tuotteet ovat painottumassa alemman jalostusarvon tuotteisiin.

Suomi vie ulkomaille lähinnä matala-arvoista sellua paperin ja kartongin raaka-aineeksi. Pehmopaperin ja pakkausmateriaalien kysyntä maailmalla kasvaa, ja yhtiöt takovat sellulla erinomaisia tuottoja.

Shakki, matti vai patti?

Pattitilanteesta pitäisi päästä eteenpäin.

Suomi ei suojele ilmastoa hakkaamalla lisää metsiä. Eikä kansantalous kasva, jos hakkuita vähennetään.

Hakkuita puolustava professori Asikainen sanoo, että ilmaston hyväksi pitää toimia, mutta pohtien mitä milläkin toimella saavutetaan.

– Ekologinen näkökulma on ilman muuta relevantti. Mutta jos laitamme omille metsillemme lisää hakkuurajoituksia, hakkuut siirtyvät muualle maailmaan.

Samankaltaista vertausta käytetään esimerkiksi turkistarhauksessa: ellei minkkejä tarhata Suomessa niin sitten Kiinassa. Ellemme me tee, niin joku muu tekee, ja oletettavasti huonommin.

Hakkuita Huuskonsaaressa.
Huuskonsaaren hakkuista syntyi alkuvuonna taistelu Kuhmossa.Greenpeace

Hakkuita vastustava professori Kotiaho on päinvastaisella linjalla.

– Jos me sivistysvaltiona ajattelemme, ettei meidän toimillamme ole mitään vaikutusta, miten voimme vaatia muita toimimaan?

Iso ero on siinä, että Asikainen tunnustaa olevansa pessimisti. Hän pitää todennäköisenä overshooting-skenaariota, eli sitä että maapallon lämpötilan nousua ei pystytä rajaamaan alle kahden asteen.

– Pelkään, että näin tulee käymään. Eletään talouskasvun vaihetta, väestönkasvu on valtaisaa ja fossiilisten käyttö vain kasvaa ennusteiden mukaan, Asikainen sanoo.

Ratkaisu

On kuitenkin yksi ratkaisu, josta kaikki paitsi valtion kirstunvartijat ovat yhtä mieltä: etelän metsiä pitää suojella rutkasti lisää hakkuiden vastapainoksi.

Kotiaho on tehnyt laskelmia. Hän vaatii metsiensuojeluun 200 miljoonaa euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Tällä summalla saataisiin kymmenen prosenttia etelän metsistä suojeluun – kun nyt luku on kolme prosenttia.

– Jos halutaan puhua aidosta ekologisesta kestävyydestä, kymmenen prosenttia on aivan minimitaso, Kotiaho sanoo.

Kirittävää on, sillä nyt Metso-suojeluohjelman määrärahat heiluvat 10–20 miljoonan euron vuositasolla. Hallitus leikkasi kaikkien kannattaman ohjelman rahoitusta kaksi vuotta sitten raskaalla kädellä, mikä johti poikkeuksellisen kolmikon eli metsäteollisuuden, MTK:n ja luontojärjestöjen yhteiseen hätähuutoon (siirryt toiseen palveluun). Kotiahon mukaan leikkaus oli iso virhe.

Korjattua energiapuuta.
Harvennushakkuu eteläsuomalaisessa metsässä.Timo Nykyri / Yle

Suojelulle löytyy kannatusta myös hallituspuolueiden poliitikoista. Intohimoisena metsien puolustajana tunnettu kokoomuksen konkarikansanedustaja Pertti Salolainen suomii nykymenoa suorin sanoin.

– Kun lyödään sana bio mihin tahansa asiaan, niin kuvitellaan että se on sitten hyvä asia, Salolainen sanoo.

Salolainen huokaa Ruokolahden kuukkelimetsän hakkaamista.

– Hakatuista alueista ei tule enää koskaan oikeita metsiä, vaan puupeltoja. Tieteilijöiden kannanotot ovat vahvoja, ja suojeluun tarvitaan merkittävästi lisää määrärahoja.

Mitä tekevät metsänomistajat?

Näkemykset 2020-luvun suomalaisesta metsäpolitiikasta eivät lopulta ole kovin kaukana toisistaan.

– Jos suojelun minimitaso eli kymmenen prosenttia toteutuu, puunkäyttöä voidaan mielestäni myös maltillisesti nostaa kunhan ei mennä kasvurajojen yli, Kotiaho sanoo.

Asikaisen mukaan erimielisetkin tutkijat ymmärtävät toisiaan nyt paremmin.

– On lähestytty toisiamme siinä, mitä pitäisi tehdä, ja asioista puhutaan nyt oikeilla nimillä.

Koska vain osa hakkuista tehdään valtion mailla, suojelubudjetin lisäksi ratkaisevaa on metsänomistajien tahto. Onko suomalaisten metsäsuhde muutoksessa, kun lähestytään ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa 2020-lukua?

Kyllä ja ei, sanoo Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen. Talousnäkökulma on ehdottoman tärkeä ja isot päästösäästöt ovat muualla kuin metsissä, mutta metsienkäyttö monipuolistuu.

– Yli puolet metsänomistajista on kaupunkilaisia, joista monille taloudellisen tuoton maksimointi ei välttämättä ole tärkein tavoite. He saattavat korostaa muita käyttömuotoja, kuten virkistyskäyttöä, Kanninen sanoo.

Mielenosoittajia Paljakan metsähakkuualueella Puolangalla Kainuussa.
Mielenosoittajat Paljakan hakkuupaikalla.Suomen luonnonsuojeluliitto / Jukka Eskelinen

Sillä välin Kainuussa

Paljakan metsissä on tällä välin vietetty kolme päivää. On aika ottaa uusi puhelu luontomatkailuyrittäjä Mikko Pirttijärvelle. Miten menee?

– Kävi kuten aina käy. Kun hakkuut alkavat, ne tehdään äkkiä, koska kaadettuja puita ei saa takaisin pystyyn. Täällä on nyt neljäntoista hehtaarin avohakkuuaukot, ja ne on kyllä tosi ruman näköiset, Pirttijärvi sanoo.

Talven turistisesonki on aluillaan.

– Sitä kun joutuu viemään turistit avohakkuualueen läpi, niin pitää aina selittää miksi noin on tehty. Sitä kysymystä tulee koko ajan. Elämystä ne sieltä metsästä hakevat, ainutlaatuisuutta. Ei tämä ole semmoista.

Monet tutkijat puhuvat säästeliäämmän puunkorjuun puolesta. Että otetaan yhdestä paikasta vähemmän ja jätetään enemmän. Se kelpaisi Pirttijärvellekin.

– Kun olisi tehty järkevä harvennus, niin asiassa ei olisi ollut mitään ongelmaa.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Lue lisää:

Vedet imevä puisto pelastaa kaupunginosan rankkasateilta – homeallergikko etsii alueelta ilmastonmuutoksen kestävää kotia

Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille

Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla – yhä useampi meistä asuu kohta puukodissa eikä betonikodissa

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?

Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin

Shellin ja Nesteen pomot ajavat jo sähköllä – Milloin Suomessa suljetaan viimeinen bensa-asema?

Ruoan kasvattamisesta tulee uudestaan tärkeä taito, uskoo filosofi – Tulevaisuudessa Espanjasta ei ehkä tule tomaatteja

Toimittajalta: Tällainen ilmastonmuutoksesta selvinnyt Suomi voisi olla