Koe uusi yle.fi

Pitkään jatkunut vääntö Lapin sairaaloiden kesken johti lopulta yksityistämiseen – "Ei tämä minusta ole mikään kapina"

Sote-yhteisyrityksen saama huomio ja arvostelu ihmetyttää paikallisia. Mallia on esitelty myös kansanedustajille ja ministerille. Kiinnostus heräsi vasta kun päätös meni läpi.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.
Minna Aula / Yle

Koko Suomen katse kääntyi tällä viikolla Perämeren pohjukkaan. Suurten teollisuuslaitosten ja Lapin kahden sataman kunnat tekivät jotain, mikä suututti valtakunnan tasolla poliitikkoja, ministeri Saarikkoa ja pääministeriä myöten.

Alueen kuntien valtuutetut äänestivät maanataina sote-yhteisyrityksen perustamisen puolesta. Yhteisyritysmallissa Meri-Lapin kunnat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio perustavat yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Yhteisyritysratkaisulla Meri-Lapin kunnat haluavat turvata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut, jotka uhkasivat siirtyä monilta osin yli 100 kilometrin päähän Rovaniemelle sote- ja maakuntauudistuksessa. Maakuntamallissa Kemin sairaalaa olisi riisuttu ankaralla kädellä.

Alueella on pelko, että maakuntamallissa Kemiin ja lähikuntiin jäisi vain terveyskeskustasoiset palvelut. Maakuntamallissa laajan päivystyksen sairaala olisi vain Rovaniemellä. Neuvottelut sairaaloiden työnjaosta eivät ole edenneet.

Viimeinenkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunta Tervola (siirryt toiseen palveluun) antoi suostumuksensa yhteisyrityksen peustamiselle torstaina. Sairaanhoitopiirin kuudesta jäsenkunnasta Ylitornio antoi suostumuksensa maanantaina.

Meri-Lapin päätöksestä on puhuttu Meri-Lapin tautina ja kapinana. Pääministeri Juha Sipilä kuvaili, että Kemi-Tornion seudun yksityistämissopimuksen tekijät ovat käyttäneet laissa olevaa porsaanreikää.

Paikalliset sote-valmistelijat eivät odottaneet päätöksestä näin isoa ryöpytystä. Maakunnassa sote-valmisteluita on tehty jo pitkään ja myös Länsi-Pohjassa jo useita vuosia.

– Ei tämä minusta ole mikään kapina. Jos pystyy kiihkottomasti keskustelemaan siitä, mikä tämä malli on ja miten sitä voisi soveltaa muuallakin, niin päästäisiin eteenpäin koko Lapissa. On tullut palautetta ja myös kannustusta eri puolilta Suomea tästä tilanteessa, missä olemme, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag.

Sonntag sanoo, että päätös ei ole ollut helppo. Päättäjänä hän on halunnut ajatella alueen ihmisiä, ei niinkään hallintoa tai valtaa. Hän myös ihmettelee sitä, että keskustelu on kääntynyt ihmisten sijasta rahaan.

– Ihmisten työpaikat ja palvelut ja se, ettei meidän alueen elinvoimaa horjuteta, on ykkösasia, Sonntag sanoo.

Mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään.

Tommi Lepojärvi

Lapin maakunnan tilanne ei ole ollut helppo tähänkään asti. Meri-Lapin kuntapäättäjien maanantainen päätös perustaa sote-yhteisyritys 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa sai aikaan melkoisesti reaktioita. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoi aiemmin Ylelle, että Meri-Lapin päätös on vahva tahdonilmaus Meri-Lapilta eriytymisestä.

Yllättyneisyyden määrä ihmetyttää

Suunnitelma on kuitenkin ollut tiedossa maakunnan sote-valmistelussa jo hyvän tovin. Asiaa on Länsi-Pohjan soten ohjausryhmän toimesta esitelty aktiivisesti ja se on huomioitu yhtenä vaihtoehtona.

Lapin liiton Sote-Savotan entinen projektinjohtaja ja Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi tuo esille Facebook päivityksessään (siirryt toiseen palveluun) kansanedustajien välinpitämättömyyttä tilaisuuksissa, missä Lapin tilanteesta on avattu keskustelua.

– Muut asiantuntijat olivat erittäin kiinnostuneita vaihtamaan ajatuksia, mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään, Lepojärvi kirjoittaa.

Lepojärvi ihmettelee yllättyneisyyden määrää yhteisyrityspäätöksessä. Sote-kentässä on hänen mukaansa Länsi-Pohjan kehittämän mallin kaltaisia sopimuksia nähty ennenkin. Kantaa ovat ottaneet kansanedustajat (siirryt toiseen palveluun) ja esittäneet huolensa, että osa veronmaksajien verorahoista menee sijoittajille.

Meri-Lapin yhteisyrityksen kotipaikaksi on merkitty Kemi ja se verotetaan Suomeen.

Länsi-Pohjan keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaalaa ollaan siirtämässä Mehiläisen ja kuntien perustamalle yhteisyritykselle.Minna Aula / Yle

Maakunnan rahat valuisivat Ouluun ilman Kemin sairaalaa

Maakunnan rajoille tulee uusi merkitys maakunnan soten myötä. Naapurimaakunnista tulee kilpailijoita ja tämä näkyy varmasti varsinkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan välillä. Oulu on Meri-Lapista katsoen yhtä lähellä tai kaukana kuin Rovaniemi, reilun sadan kilometrin päässä Kemi-Tornion alueelta. Sote-valmistelujen konsulttiyritys KPMG Oy:n laskemissa on arvioitu, että Länsi-Pohjan tulppausvaikutus Oulun suuntaan on suuri. Eli asiakkaat menisivät palveluiden puutteesta Ouluun huomattavasti todennäköisemmin kuin Rovaniemelle.

– Vaikutus on isompi kuin säästöt yhteen sairaalaan keskittämisestä Lapissa, sanoo Länsi-Pohjan sote-projektin johtaja Seija Parviainen.

Lepojärven mukaan yhteisyrityksestä voi olla maakunnalle taloudellista hyötyä.

– Ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksessä Kemissä olevan sairaalan tulppausvaikutuksen Oulun suuntaan on laskettu olevan 2–2,5 kertaa suuremmat kuin kaiken keskeisimmän erikoissairaanhoidon keskittämisen Rovaniemelle. Kemin sairaalan tulppausvaikutus on Lapin syrjäisten ja vähäväkisten seutujen etu, vaikka toisin väitetään. Maakunta ampuu omaan jalkaansa, kun ei tätä tosiasiaa halua tunnustaa, Lepojärvi kirjoittaa.

Länsi-Pohjan keskussairaala.
Minna Aula / Yle

Lappi ei mahtunut sote-muottiin

Ylen politiikan toimittaja nostaa analyysissään esille Lapin maakunnan sisäisen eripuran. Esimerkiksi perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko yritti avata keskustelua Lappiin viime hetkillä, ennen valtuustojen päätöksiä. Se ei kuitenkaan onnistunut.

Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Kaikista pienin. Länsi-Pohjan sote-neuvottelijat moittivat Rovaniemen roolittomuutta viimeisimmissä keskusteluissa. On tulkittu, että neuvotteluhalua Länsi-Pohjan kanssa ei ole ollut, vaan keskittäminen Rovaniemelle on koettu itsestäänselväksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi.

– Lapin sairaanhoitopiiri on vahvoilla. Sille on suotu se asema, että se on laajan päivystyksen yksikkö ja heidän ei tavallaan tarvitse tehdä mitään työnjaon edistämiseksi. Eivätkä he ole tehneetkään enää pitkiin aikoihin. He ovat ykskantaan ilmoittaneet, että mitään päällekkäisiä toimintoja ei saisi olla Kemissä, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja kemiläinen Ritva Sonntag.

Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista.

Ritva Sonntag

Sonntag harmittelee sitä, että tilanne nähdään vastakkainasetteluna Lapissa.

– Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista, Sonntag jatkaa.

Sote-yhteisyrityksen osakkaaksi siirtyy aikanaan maakunta. Paljon on puhuttu Mehiläisen kanssa 15 vuodeksi solmittavan sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen sanktiosta, joka on varsin suuri.

Sanktiolla halutaan estää sopimuksen purkaminen ja varmistaa palveluiden pysyminen Länsi-Pohjassa. Parviainen näkee sote-yhteisyrityksessä paljon mahdollisuuksia. Uhkakuvien sijaan voisi miettiä, miten palvelua voisi hyödyntää muuallakin.

– Uskomme vahvasti tämän toimintakonseptin mahdollisuuksiin. Voisimme olla alueella pilottina ja kehittää mallia, siitä voisi olla oppimista muillekin, Parviainen toteaa.

Perjantaina sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa tehtiin perjantaina hankintapäätös. Kokous kesti useita tunteja. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta äänin 3–2.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lumityöt

Lumitöitä tehdään Suomessa edelleen ottamalla kuuppa liian täyteen

Äkkikuoleman riski kasvaa kylmässä – Suomalaismiehillä vieläkin liian iso lumikola

Jalkapallo

Koreat ottivat mittaa toisistaan jalkapallokentällä – "Erityinen peli"

Facebook

Tuhoaa yhteiskuntaa – Facebookin entinen johtaja arvostelee sosiaalista mediaa kovin sanoin

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueesta harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"