yle.fi-etusivu

Lohen poikastuotanto on ollut historiallisen runsasta Tornion- ja Simojoessa

Luonnonvarakeskuksen mukaan Tornionjoella kuoriutui viime keväänä lohenpoikasia kolmanneksi eniten ja Simojoella eniten koko seurantahistoriassa.

lohi
Lohi.
Minna Aula / Yle

Lohenpoikaset viettävät joessa 2–4 vuotta, jonka jälkeen ne vaeltavat merelle syömään kalaravintoa ja kasvamaan aikuisiksi. Merelle vaeltaneet poikasmäärät ovat runsastuneet Tornionjoella varsin yhdenmukaisesti joen poikastiheyksien kasvun kanssa ja nykyisin merelle vaeltaa reilut puolitoista miljoonaa poikasta vuodessa.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa kerrotaan, että Simojoelta on lähtenyt merivaellukselle viime vuosina 30 000–40 000 lohenpoikasta. Simojoella lohen kudun onnistuminen on vaihdellut vuosittain enemmän kuin Tornionjoella, mikä näkyy siellä poikastiheyksien Tornionjokea voimakkaampana vuosittaisena vaihteluna.

– Poikasmäärät ovat kasvaneet kahdessa vuosikymmenessä jopa monikymmenkertaisiksi, mikä kertoo erinomaisesti onnistuneesta lohikantojen elvyttämisestä, sanoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Nousulohimäärät romahtivat

Viimeaikaiset runsaat poikasmäärät ovat seurausta siitä, että kudulle nousevat emolohimäärät ovat kasvaneet. Vuosina 2012–2016 nousulohimäärät olivat molemmilla joilla seurantahistorian suurimpia.

Luonnonvarakeskuksen mukaan kuluneena vuonna emolohimäärät vähenivät noin puoleen edellisvuosien keskimääräisestä tasosta. Kutuvaellus oli kuitenkin runsaampaa kuin ennen vuotta 2012.

Menneen kesän nousulohimäärien vähenemisen syitä tutkitaan parhaillaan. Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella väheneminen ei näytä johtuvan kutuvaelluksella olevien lohien voimistuneesta kalastuksesta. Myöskään luontainen kannanvaihtelu ei yksinään selitä ilmiötä.

Kevääseen mennessä päivitetään lohikantojen nykytila

Lohen pienpoikasia tappava M74-kuolleisuus on jälleen kasvussa Pohjanlahden lohikannoilla. Lisäksi Tornionjoella, kuten muutamilla muillakin Itämeren lohijoilla, on viime vuosina havaittu kudulle nousevien lohien normaalista poikkeavaa kuolleisuutta.

Tornion- ja Simojoen runsaat poikasmäärät osoittavat, että kasvaneet kuolleisuudet eivät toistaiseksi ole ainakaan merkittävästi heikentäneet lohikantoja, Romakkaniemi sanoo.

Kaikki Itämeren maiden seurantatiedot kootaan yhteen ja analysoidaan kevääseen mennessä. Silloin lohikantojen nykytilasta saadaan päivitetty kokonaiskäsitys.

– Mikäli emolohimäärien väheneminen on vain väliaikaista, se ei vaaranna lohikantojen suotuisaa tilaa, tutkija Tapani Pakarinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Korjattu 17.11.2017 klo 6.31: Jutun ensimmäinen kappale. Lohenpoikaset viettävät joessa 24 vuotta, ei 24 vuotta, kuten siinä luki.