EU yrittää muuttua talouskurin airueesta työntekijän ystäväksi – "Ei vain uusliberalismin ajamista"

Sosiaaliset oikeudet kuuluvat kaikille, julistavat jäsenmaat tänään Göteborgissa. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja oikeuksien toteutumisessa.

työntekijät
Pyöräilijä ihmetteli tiesulkua, joka oli pystytetty kongressikeskuksen eteen, jossa EU:n huippukokous järjestetään Göteborgissa 15. marraskuuta.
Pyöräilijä ihmetteli tiesulkua, joka oli pystytetty kongressikeskuksen eteen, jossa EU:n huippukokous järjestetään Göteborgissa 15. marraskuuta.Björn larsson Rosvall / AFP

GÖTEBORG Euroopan talous on hyvää vauhtia toipumassa finanssikriisin aiheuttamista vaikeuksista, mutta kasvun hedelmät eivät jakaudu tasan.

Miesten työllisyysaste on unionissa 76,9 prosenttia, kun naisten on vain 65,3 prosenttia. Miesten ja naisten välinen palkkaero on yli 16 prosenttia.

Nuorisotyöttömyys on yhä yli kaksinkertainen yleiseen työttömyysprosenttiin verrattuna. EU:n naisista 31 prosentilla on osa-aikatyö.

Työntekijöiden asemassa on parantamisen varaa. Työtön tai pätkätyöläinen voi hyvällä syyllä kysyä, onko EU:lla mitään annettavaa?

Vastauksia kysymykseen yritetään tuoda julki Göteborgissa tänään järjestettävässä huippukokouksessa. Kokouksen konkreettisinta antia tulee olemaan 20-kohtainen julistus, jossa kerrotaan mihin kansalaiset on oikeutettu.

"Ei vain uusliberalismia"

Julistuksen nimi on EU-kapulakielen kukkanen: sosiaalisten oikeuksien pilari.

– Selvästi nyt näille sosiaalisille asioille ollaan antamassa suurempi arvo, ja tämä pilari on osa sitä, sanoo ammattijärjestö SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä.

SAK:ssa ollaan tyytyväisiä siihen, että EU kiinnittää huomiota työntekijöiden oikeuksiin. Ristelän mukaan tämä voi johtaa konkreettisiin parannuksiin myös suomalaisten työntekijöiden kohdalla.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä vieraili ay-kokouksessa Göteborgissa.
SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä vieraili ay-kokouksessa Göteborgissa.Petri Raivio / Yle

Komissio esimerkiksi suunnittelee lainsäädäntöä, joka rajoittaisi niin sanottuja nollatuntisopimuksia eli työsopimuksia, joissa työtuntien minimi on nolla.

Talouskriisin aikaan EU sai etenkin kriisin koettelemissa eteläisen Euroopan maissa maineen talouskurin pitoon keskittyvänä liittona.

Huippukokouksen valmisteluihin osallistuvan korkea-arvoisen EU-lähteen mukaan tarkoitus on nyt sanoa, että unionissa ei ole kyse vain taloudesta.

– Sosiaalinen ulottuvuus on kiinteä osa eurooppalaista projektia. Tämä ei ole pelkästään uusliberaalin ajattelun ajamista, hän sanoo.

Julistuksellinen pilari ei ole lainsäädäntöä, vaan siihen on koottu yhteen ne oikeudet, jotka kansalaisilla ja työntekijöillä jo on, sekä kansallisen lainsäädännön että EU-tason sääntelyn seurauksena.

Esimerkiksi naisten ja miesten on saatava samasta työstä samaa palkkaa. Työstä maksettavan palkan on oltava "reilu", ja sen pitää riittää säälliseen elintasoon.

"Suomi ollut hiljaa"

Komissio järjesti pilarista viime talvena laajan kuulemisen, johon Suomi ei vastannut lainkaan. Suomi on Ristelän mukaan pitänyt muutenkin matalaa profiilia sosiaaliasioissa.

– Suomi on ollut sosiaalisen pilarin hankkeessa lähinnä hiljaa. Ehkä vähän vähättelevääkin asennetta on ollut, Ristelä sanoo.

Sosiaalisen huippukokouksen järjestää Ruotsi yhdessä EU-komission kanssa. Ruotsi on sosiaalidemokraattisen pääministerin Stefan Löfvenin johdolla halunnut nostaa profiiliaan sosiaaliasioissa.

– Ruotsin hallitukselle tämä on prioriteetti ja Suomen hallitukselle ei ole. Kyllähän tässä näkyy hallituksessa olevien puolueiden linjaukset ehkä enemmän kuin mitkään kansalliset kysymykset, Ristelä sanoo.

Macron äänekäs puolestapuhuja

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei osallistu Göteborgin kokoukseen lähiomaisen hautajaisten takia. Suomen ohella vain Kyproksen ja Saksan johtajat jättäytyvät pois kokouksesta.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin poissaolo johtuu siitä, että maan hallitusneuvottelut ovat ratkaisevassa vaiheessa. Neuvottelut jatkuivat myöhään perjantain vastaiseen yöhön.

Paikalla olijoista sosiaalisten oikeuksien äänekkäin puolustaja on Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän kampanjoi kevään vaaleissa ajatuksella, että EU:n tehtävä on suojella kansalaisiaan myös sosiaalisessa mielessä.

Sosiaalisten oikeuksien ajaminen törmää EU:ssa kuitenkin toimivallan rajoihin. Unioni ei voi määrätä minimipalkkaa. Esimerkiksi köyhyyden vähentämiseksi EU voi antaa jäsenmaille lähinnä suosituksia.