Koe uusi yle.fi

Merja Liuska tutustui tuhatvuotiseen perinteeseen ja valoi rekihevoselle vaskisen aisakellon

Harva voi sanoa valaneensa kelloja, mutta pyhäjärvinen Merja Liuska teki hevoselleen aisakellon omin käsin. Kävimme katsomassa, kuinka valaminen tapahtuu.

kellot
Muotti leimataan ennen kuin se valetaan.
Muotin viime silauksiin kuuluu myös leimaus. Muotin kylkeen varovasti painettava kuvio siirtyy sitten valamisessa valmiiseen kelloonRisto Degerman / Yle

Pyhäjärvi

Merja Liuska istui isänpäivälounaalla tuhansien kellojen ympäröimänä Pyhäsalmen Vaskikellossa. Silloin hän sanoi ääneen haaveensa: olisipa hienoa päästä itse valamaan vaskinen kello rekihevosen aisaan.

Aika oli ajatukselle otollinen. Vaskikelloa vaimonsa Kaisa Rönkön kanssa pitävän Lassi Rönkön kalenterissa oli seuraavalle viikolla merkitty kellojen valamispäivä.

– Onhan se hienoa, kun on sitten omatekoinen kello. Niitä ei ole monella, Merja Liuska kertoo.

Oppia ikä kaikki. Merja Liuska opiskelemassa, miten kellontekemisessa tarvittava hiekkamuotti tehdään.
Merja Liuska opiskelemassa, miten kellontekemisessa tarvittava hiekkamuotti tehdään.Risto Degerman / Yle

Oli aika käydä tuumasta toimeen. Kellon valanta alkaa muotin teolla. Ensimmäiseksi Lassi Rönkkö perehdyttääkin valimoksi muutetussa vanhassa makasiinissa uutta kellontekijää vuosituhantisen valutekniikan salaisuuksiin.

Rönkkö asettaa Liuskan kellon muottia varten tarvittavat tarvikkeet ja tilpehöörit paikallaan työpöydälle. Oppitunti alkaa muotin kokoamisella.

Tuttua puuhaa miehelle, joka on valanut kelloja ja muitakin metalliesineitä jo neljännesvuosisadan ajan sivutöinään kahvilan pidon ohessa.

Kellon muotti tehdään hiekasta valukehykseen.
Vähän niin kuin tavallista vaativampi hiekkakakku. Valumuotti tehdään erikoishiekasta metallisen kehyksen sisään.Risto Degerman / Yle

Rönkkö on nostanut työpöydälle metallisen lieriön, jonka sisään varsinainen valumalli rakennetaan hiekasta. Lieriön keskelle tulee kellomalli, josta valettava kello saa muotonsa.

Mallia käytetään vain valumuotin tekoon ja se poistetaan myöhemmin. Malli peitetään kostealla hiekalla, joka tampataan tiiviiksi paketiksi kehykseen.

Valusenkka ja kauha.
Valamisessa käytettävä senkka eli valuastia pitää kuumentää niin tuliseksi, että metalli muuttuu juoksevaksi.Risto Degerman / Yle

Rönkön ja Liuskan takana makasiinin perällä puhisee kaasuliekki, joka kuumentaa valamiseen käytettävää senkkaa eli valuastiaa. Vaikka senkan keraaminen sisus hehkuu jo punaisena, ei sen lämpötila ole vielä kivunnut pronssin sulattamiseen vaadittuihin lukemiin.

Pari kertaa uusiksi

Kun muotin toinen puolikas on valmis, tehdään vielä toinen muotti. Se määrittelee kellon sisäpinnan muodot. Lopuksi puolikkaat yhdistetään ja niiden väliin jää valettavan kellon muotoa jäljittelevä tyhjä tila.

Loppusilauksessa painetaan vielä ohuella puikolla reunoille pieniä reikiä, joista ilma pääsee pois sulavan metallin alta. Keskellä tulee vielä suppilon muotoinen reikä, josta sula pronssiseos valutetaan hiekkamuotin sisään.

Kellonvalamisessa muotti tehdään kahdesta osasta.
Kun muotin molemmat puolet ovat valmiina, ne yhdistetään varovasti ja tarkasti lopulliseksi muotiksi.Risto Degerman / Yle

Vaikka muotin valmistus on periaatteessa, vähän niin kuin hiekkakakun tekoa, käytännössä se on yksi valamisen kriittisistä vaiheista. Tarkkaa puuhaa, joka vaatii oikeanlaista tekniikkaa. Liuskallakin muotin teko meni pari kertaa uusiksi.

– En osannut taputella sitä hiekkaa tarpeeksi tiukkaan. Sinne tuli joku pikku kolo, ja se hajosi sitten koko muotti.

Välineiden ja oikeanlaisen ja oikealla tavalla kostutetun valuhiekan lisäksi kellonvalaminen vaatiikin myös sopivaa näppituntumaa, Lassi Rönkkö muistuttaa.

Lassi Rönkkö ja Merja Liuska mietteliäinä kellojen valuhommien lomassa.
Vähän pitää välillä aina fundeeratakin.Risto Degerman / Yle

– Mutta kyllä tämä jännää hommaa on, Merja Liuska sanoo tyytyväisenä, kun kolmas kerta toden sanoi ja muotti pysyi kasassa.

Vanhaa käsityöperinnettä

Suomessa toimii puolenkymmentä kellovalimoa. Pyhäjärven Vaskikello on niistä yksi. Se sijaitsee Pyhäsalmella suunnilleen Oulun ja Jyväskylän puolessa välissä, Haapajärven ja Iisalmen välisen tien risteyksessä.

Lassi Rönkkö perusti valimon sen jälkeen, kun hän oli ottanut vaimonsa kanssa hoidettavakseen kahvila-ravintola Vaskikellon vanhemmiltaan. Ensimmäisiä kokeiluja valamisesta hän teki jo poikasena, kun tarvittiin sukelluspainoja. Sen jälkeen hän on opiskellut alaa omatoimisesti.

Kello hirsirakennuksen katolla.
Pronssista valettuja kelloja on perinteisesti käytetty kertomaan esimerkiksi ruoka-ajoista, töitten alkamisesta ja päättymisesta tai vaikkapa kouluissa välituntien merkkinä.Risto Degerman / Yle

Ajatus omasta kellovalimosta syntyi, kun mieleen tuli, että voisihan sitä kelloistaan tunnetussa kahvilaravintolassa myydä myös oikeasti paikan päällä tehtyjä kellojakin.

Rönkön vanhemmat olivat jo siihen mennessä ehtineet koota pääosan Vaskikellossa nykyisin esillä olevasta tuhansien kellojen kokoelmasta. Kokoelma onkin Suomessa ainutlaatuinen. Siihen kuuluu tavallisten kellojen lisäksi myös erikoisuuksia, kuten vanha Meissenin posliinista valmistettu soiva kellopeli, toisen maailmansodan aikainen Lontoon palovahtien käsikello, vanhoja laivakelloja ja muun muassa kahdeksantonninen Suomen suurin kello.

Tienvarressa komeilee kullattu alumiinikello. Se on teetetty Vaskikelloa varten Unkarissa.

Taloudellisesti kellojen valaminen ei juuri leiville lyö, sillä halpojen ulkomailla tehtyjen kellojen kanssa käsityönä tehdyt suomalaiskellot eivät hinnallaan pysty kilpailemaan.

Kysymys onkin Lassi Rönkön mukaan enemmänkin käsityöperinteen ylläpitämisestä ja vanhojen työtapojen vaalimisesta kuin bisneksestä.

– Välillä käsityöperinne näytti jo hiipuvan, mutta onneksi nykyään käsityön arvostus on noussut. Uskon kyllä, että Suomessa tehdään vielä tulevaisuudessakin aitoja kelloja, Lassi Rönkkö sanoo.

Tuhansien kellojen syntysija

Vanhassa hirsimakasiinissa on valettu tuhansia kelloja.

– Mutta pieniähän ne pääasiassa ovat olleet. Suurin osa on tuommoisia neljä senttiä halkaisijaltaan, Lassi Rönkkö sanoo vaatimattomasti eikä 25 vuoden kokemuksen jälkeenkään suostu kutsumaan itseään mestariksi.

Pieni valettu vaskikello sorvin ääressä.
Valettu kello siistitään hiomalla pinta puhtaaksi. Viimeistelyyn kuuluu myös koristeraitojen sorvaaminen.Risto Degerman / Yle

Pienten kilikellojen lisäksi omasta valimosta on lähtenyt maailmalle myös jokunen sata isompaa, halkaisijaltaan parikymmensenttistä kelloa. Niitä valetaan pääasiassa tilauksesta esimerkiksi laiva- tai pihakelloiksi.

Kahvallisia käsikelloja ja pieniä halkaisijaltaan muutaman sentin kokoisia "karhun karkotuskelloja" myydään pääasiassa omassa myymälässä, josta niitä ostetaan lähinnä matkamuistoiksi ja lahjoiksi. Tällaisten kellojen sanotaan olleen tärkeitä Alaskassa, jossa metsässä liikkujat ovat pikkukellojen kilinällä varoitelleet karhuja tulemasta lähelle.

Kelloja talvisodan ja Euroviisujen muistoksi

Yksi upeimmista Rönkön tilaustöistä on Talvisodan muistoksi Raatteentielle vuonna 2003 valmistunut suomussalmelaisen Erkki Pullisen suunnittelema kelloteos. Siinä olevat 105 kelloa soivat tuulessa talvisodan jokaisen päivän muistoksi.

Seppo Rönnkö ja Suomen Euroviisuissa käytetty joulupukin soittokello.
Yksi Vaskikellon erikoisuuksista on käsikello, jota Joulupukki käytti Suomen Euroviisuissa ilmoitellessaan esiintymisvuoroista.Risto Degerman / Yle

Toinen Rönkölle itselleen mieleen painunut työ on kahvallinen käsikello, jota joulupukki käytti Suomen isännöimissä Euroviisuissa.

– Tein sen tilauksesta, mutta laitoin sitten perään viestin, että haluankin sen takaisin, kun kisat ovat ohi.

– Kumma kyllä ottivat pyynnön tosissaan ja kello palasi tänne takaisin, Rönkkö naurahtaa.

Nykyisin kelloa säilytetään puisessa laatikossa ja visusti tallessa osana Vaskikellon kokoelmaa.

Sula pronssi on yli tuhat asteista

Tarinoinnin aikana valusenkan hehku on hissukseen saanut uusia sävyjä. Se kertoo lämpötilan nousseen lähelle sulatuslämpöä. Pian päästään varsinaiseen valamiseen.

Pronssin sulatuslömpötila on 1200 celsius astetta eli 2200 fahrenheitia.
Kuparin ja tinan seoksena syntyvä pronssi vaatii sulaakseen vähintään 1200 asteen lämpötilan.Paulus Markkula / Yle

Merja Liuska pukee suojatamineet päälleen samalla, kun Rönkkö alkaa varovasti pudotella valuastiaan vasken teossa tarvittavia metalleja, kuparia ja tinaa. Perinteen mukaan sekaan voisi heittää vielä hitusen hopeaakin, sillä vanhan sanonnan mukaan "jos pikkuisen hopeaa tuonette, kas se vasta heläjävän äänen antaisi". Mutta soi se kello ilman hopeaakin.

Lassi Rönkkö on jo parin päivän ajan tehnyt valmiiksi muotteja puolensadan kellon tarpeisiin sekä erilliset muotit kellonkieliä varten. Muotit odottelevat sulaa metallimassaa sisuksiinsa valupaikan lattialla.

Sula pronssi valutetaan muotteihin Vaskikellossa 2017. Valajina Merja Liuska ja Lassi Rönkkö.
Varsinainen valaminen on valuprosessissa vain muutaman minuutin työ. Hyvä lopputulos vaatii sulavasti juoksevaa metallia.Risto Degerman / Yle

– Vähän tässä rupeaa jo jännittämään, Merja Liuska sanoo, kun Rönkkö neuvoo, miten kaatovarsien päässä olevan senkan 1200-asteinen sula metallimassa kaadetaan muoteissa oleviin reikiin. Varoa pitää ja hissukseen toimia.

Eniten aikaa kuluu valmisteluissa ja jäähdyttelyssä

Itse valaminen ei kestä pitkään. Juokseva metalli valutetaan muotteihin parissa minuutissa. Sen jälkeen kestää kuitenkin muutamia tunteja, kun massa jäähtyy ja päästään näkemään, millaisen aisakellon Merja Liuskan rekihevonen saa.

Kun aika on kypsä, alkaa muottien purku. Isojen kellojen muotit ovat vielä sen verran kuumia, että niiden purkaminen saa jäädä myöhemmäksi. Pikkukellojen muoteissa massaa on kuitenkin sen verran vähemmän, että niitä päästään purkamaan jo parin tunnin odottelun jälkeen.

Pronssiukko ja vaskikelloja.
Vuosien varrella kellopajassa on syntynyt myös muunlaisia valettuja esineitä, autojen osista pienoispatsaisiin, nimikilpiin ja hautaristeihin.Risto Degerman / Yle

– Vähän kuumia nämä vieläkin ovat, mutta katsotaanpa, Rönkkö sanoo. Hän nostaa ensimmäiseksi Merja Liuskan aisakellon muotin pöydälle. Kehysten sisältä paljastuu kuuma hiekkakakku. Lassi Rönkkö naputtelee sen varovasti pois. Katseet seuraavat työtä tarkkana, mutta kun kakun keskeltä paljastuu rosoinen, mutta täysin ehjä aisakello, ilmeet kirkastuvat.

– Voi vitsi! Vähänkö on hieno, Liuska ihastelee itse tehtyä kelloaan.

– Vau!

– Tämä pitää vielä harjata ja hioa, mutta kyllä sieltä ihan oikea kello tuli, Rönkkö kehuu.

Kun kello on viimeistelty, saanut kylkeensä pari sorvattua raitaa ja sisälleen kielen, kokeillaan sointia.

Dinngggggg, soi uunilämmin kello, ja valajat hymyilevät tyytyväisinä.

Merja Liuska, itse valettu aisakello ja Lassi Rönkkö.
Merja Liuska ja Lassi Rönkkö ja uunituore aisakello.Risto Degerman / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lumityöt

Lumitöitä tehdään Suomessa edelleen ottamalla kuuppa liian täyteen

Äkkikuoleman riski kasvaa kylmässä – Suomalaismiehillä vieläkin liian iso lumikola

Jalkapallo

Koreat ottivat mittaa toisistaan jalkapallokentällä – "Erityinen peli"

Facebook

Tuhoaa yhteiskuntaa – Facebookin entinen johtaja arvostelee sosiaalista mediaa kovin sanoin

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueesta harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"