Koe uusi yle.fi

Eikö painosi laske, vaikka treenaat hiki hatussa? Se voi johtua molekyyleistä, ei laiskuudesta

Suomalaisprofessori Tuomo Rankinen selvittää laajassa amerikkalaistutkimuksessa, mitä ihmiskehossa tapahtuu treenin aikana. Hän myös arvostelee netissä kaupattavia liikunnan dna-testejä.

liikunta
Käsipaino ja mittanauha.
Ismo Pekkarinen / AOP

Liikuntalääketieteen tohtori Tuomo Rankinen, 50, elää kuten opettaa. Hän kävelee päivittäin tunnin lenkin ja juoksee noin 25 kilometriä viikossa.

Rankinen asuu Baton Rougessa, Yhdysvaltojen Louisianassa, jossa juoksukelit ovat marraskuussa parhaimmillaan.

Tähän aikaan vuodesta on tarpeeksi viileää hikitreenille, kun sää alkaa muistuttaa Suomen kesää.

Loppuvuoden aikana Louisianassa järjestetäänkin kymmeniä hyväntekeväisyysjuoksutapahtumia. Rankinen on jo juossut St. Jude -lastensairaalan hyväksi.

Myös kiitospäivän kalkkunajuoksu on muodostunut perinteeksi. Silloin kerätään varoja keskosvauvoja auttavalle March of Dimes -järjestölle.

Lahjoitukset saa vähentää omassa verotuksessa. Tämä on täysin laillista verosuunnittelua.

Liikuntalääketieteen tohtori Tuomo Rankinen

Juoksutapahtumiin osallistuminen maksaa vain muutaman kympin, mutta tapahtumat ovat tärkeitä tulonlähteitä hyväntekeväisyysjärjestöille.

– Monia ihmisiä motivoi osallistumaan se, että maksut ja lahjoitukset saa vähentää omassa verotuksessa. Tämä on täysin laillista verosuunnittelua, Rankinen toteaa nauraen.

Tuomo Rankinen Doc´s Dash -hyväntekeväisyysjuoksutapahtumassa, jossa kerätään varoja Pennington tutkimuskeskuksen säätiölle.
Tuomo Rankinen Doc´s Dash -hyväntekeväisyysjuoksutapahtumassa, jossa kerätään varoja Penningtonin biolääketieteen tutkimuskeskuksen säätiölle.Doc´s Dash.

Kun hyväntekeväisyyden, verosuunnittelun ja liikunnan yhdistää, saa kolme kärpästä yhdellä iskulla. Tai itse asiassa vielä useammankin, kun ottaa huomioon, miten monia terveyshyötyjä liikunta saa aikaan.

Duodecim terveyskirjaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan säännöllinen liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, lievittää stressiä, alentaa verenpainetta ja kolesterolia, ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, aikuisiän diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

Onko molekyyli kaiken takana?

Liikunnan terveyshyödyistä on lukuisia tutkimuksia kymmenien vuosien ajalta, mutta vieläkään ei tiedetä ihan tarkalleen, mitä ihmisen kehossa tapahtuu molekyylitasolla, kun harrastaa liikuntaa.

Tähän kysymykseen haetaan vastausta laajassa amerikkalaistutkimuksessa, jossa Tuomo Rankinen on mukana. Se on nimeltään Fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat molekyylimuutokset ihmisessä (Molecular Transducers of Physical Activity in Humans). (siirryt toiseen palveluun)

– Projektin aikana luodaan tietopankki, johon dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti, mitä yksittäisten molekyylien tasolla tapahtuu lihaksissa, verenkierrossa ja rasvakudoksessa, kun me liikumme.

Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää nämä molekyylivasteet terveyshyötyihin ja sitä kautta selvittää, miksi liikunta saa niitä aikaan.

Rankisen mukaan tutkimus on laajin, mitä liikunnan alalla on koskaan tehty. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti (National Institutes of Health, NIH) (siirryt toiseen palveluun) on varannut tutkimusprojektiin 170 miljoonaa dollaria. Siihen osallistuu 21 yliopistoa eri puolilta maata.

Iän, sukupuolen ja liikuntataustan vaikutus selvitetään

Tänä vuonna tutkimuksen valmistelutyöt ovat pitäneet Rankisen kiireisenä. Varsinaiset liikuntatestit koehenkilöillä alkavat ensi vuonna.

Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan kolme ja puoli tuhatta ihmistä, joista osa on harrastanut liikuntaa jo entuudestaan, mutta toiset eivät ole lainkaan fyysisesti aktiivisia. Kokeessa on mukana lapsia ja aikuisia, sekä miehiä että naisia.

Tuomo Rankinen luennoi Helsingissä Liikuntalääketieteen päivillä marraskuussa 2017.
Tuomo Rankinen luennoi Helsingissä Liikuntalääketieteen päivillä marraskuussa 2017.Ulla Malminen / Yle

Tutkittavat jaetaan kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä tekee kestävyysharjoittelua eli kävelee juoksumatolla ja polkee kuntopyörää.

Toinen ryhmä puolestaan tekee voimaharjoittelua painoilla. Näin selvitetään, vaikuttavatko aerobinen treeni ja voimaharjoittelu eri tavalla molekyylitoimintaan.

Kolmas ryhmä ei liiku lainkaan, mutta heille tarjotaan mahdollisuutta aloittaa ohjattu liikuntaharjoittelu tutkimuksen jälkeen.

12 harjoitteluviikon aikana koehenkilöiltä kerätään veri- ja kudosnäytteitä. Tutkimusta täydennetään eläinkokeilla ja solumallinnuksilla, koska kaikkia näytteitä ei pystytä ottamaan ihmisistä.

Tuloksista nähdään, miten liikunta vaikuttaa eri sukupuoliin ja eri kehitysvaiheessa oleviin ihmisiin. Myös ihmisen aiemman liikuntataustan vaikutus selvitetään.

Kaikki eivät hyödy liikunnasta samalla tavalla

Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä viime vuosina on käynyt ilmi, että kaikki ihmiset eivät suinkaan saa liikunnasta samanlaisia terveyshyötyjä.

Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen professori Urho Kujala suosittelee liikuntaa kaikille, mutta hänen mukaansa liikunnan huikeista terveysvaikutuksista on syntynyt liian valoisa kuva.

Jos kaverukset menevät punttisalille ja tekevät täysin samanlaista treeniohjelmaa, voi käydä niin, että toisen lihakset kasvavat nopeammin kuin toisen.

Kahvakuulia kuntosalilla.
Matti Myller / Yle

Samoin yhden lenkkeilijän aerobinen kunto eli hapenottokyky voi kehittyä helpommin kuin toisen. Ihmisen kehon kykyä reagoida fyysiseen rasitukseen kutsutaan liikuntavasteeksi, ja se vaihtelee yksilöiden välillä.

Geeniperimällä on sormensa pelissä tässäkin asiassa, joten laihat tulokset liikunnasta eivät välttämättä johdu laiskuudesta tai heikosta tahdonvoimasta.

– Väestötason arviossa keskimäärin puolet liikuntavasteesta selittyy geeniperimän vaikutuksesta, mutta tätä arviota ei voi siirtää suoraan yksittäiseen ihmiseen, jonka kohdalla geeniperimän vaikutus voi olla nollasta sataan prosenttia, Rankinen sanoo.

Liikunta kannattaa aina

Vaikka kortteja ei ole jaettu tasan, Rankinen muistuttaa, että liikkuminen kannattaa silti aina. Jokainen hyötyy siitä tavalla tai toisella.

Kaikilla kilot eivät karise, vaikka kuinka ravaisi lenkillä, ja painonpudotukseen vaikuttaa toki pitkälti myös ruokavalio.

Professorin mukaan liikunnan vaikutuksia arvioidaan liian usein painon perusteella, vaikka liikunnasta seuraa monia muitakin terveysvaikutuksia.

– Saattaa olla, että verenpaineesi ei laske, eikä aerobinen suorituskykysi parane, mutta sokeriaineenvaihduntasi paranee huomattavasti. Tai voi olla, että painosi ei muutu, mutta aerobinen suorituskykysi paranee tai rasva-aineenvaihduntasi tehostuu.

Mies ja nainen hölkkäävät kadulla.
Tiina Jutila / Yle

Liikuntalääketieteen pitkän linjan tutkijana tunnettu, Yhdysvaltain Etelä-Carolinan yliopiston professori Steven Blair on todennut, että liikkumattomuus on 2000-luvun suurin terveysongelma länsimaissa. (siirryt toiseen palveluun)

Rankinen uskoo, että kun NIH:n rahoittama uusi tutkimus antaa entistä täsmällisempää lisätietoa liikunnan terveyshyödyistä, ihmisille pystytään perustelemaan paremmin, miksi heidän kannattaa liikkua, ja se motivoi heitä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin.

20 vuotta liikunnan geenitutkimusta – tieto on vieläkin vähäistä

Rankinen on tutkinut perimän vaikutusta ihmisen liikuntavasteeseen siitä saakka, kun hän muutti Kanadaan 90-luvun lopulla. Lavalin yliopistossa hän liittyi The Heritage Family -tutkimusryhmään. (siirryt toiseen palveluun)

Liikuntatutkimukseen osallistui 742 koehenkilöä. Rankisen mukaan tämä on alan suurin kerätty tutkimusaineisto tähän mennessä. Tutkimusdatasta tehdään edelleen julkaisuja (siirryt toiseen palveluun) eri yliopistoissa.

Siitä huolimatta ihmisgenetiikan professori on sitä mieltä, että tutkittu tieto hänen omalla alallaan on edelleen hyvin vähäistä.

– Onhan se turhauttavaa, kun olen uhrannut kaksikymmentä vuotta elämästäni tälle tutkimustyölle, ja lopputulos on se, että aineisto ei olekaan riittävän iso ennustamaan, miten geeniperimä vaikuttaa liikuntavasteeseen, Rankinen huokaa.

Professori ei suosittele liikunnan dna-testejä: "On epäeettistä markkinoida sellaisia"

Rankinen kritisoi netissä kaupattavia dna-testejä, jotka lupaavat selvittää, miten ihmisten kannattaa syödä ja treenata saadakseen toivomiaan tuloksia aikaan.

Hänen mielestään tällaisilla testeillä ei ole tieteellistä perustaa, eikä hän itse käyttäisi rahaa niihin.

– Meillä ei yksinkertaisesti ole semmoisia dna-testejä, joita pystytään luotettavasti käyttämään liikuntavasteen ennustamiseen. On epäeettistä markkinoida sellaisia, mutta testejä ei kontrolloida yhtä tiukasti kuin esimerkiksi lääkkeitä.

Etniset geenitestit kasvattavat suosiotaan – "Kolme prosenttia perimästäni on neandertal-peräistä"

Etnisen geenitaustan testaaminen kuitenkin onnistuu Rankisen mukaan paremmin kuin liikuntavasteen. Oman taustan selvittäminen on suosittua Yhdysvaltojen kaltaisessa monikulttuurisessa maassa. Rankinen on kokeillut sitä itsekin.

– Omalta osaltani testi arvioi, että 95 prosenttia perimästäni on suomalaista. Tiesin sen muutenkin, mutta testi varmistaa sen. Ja noin kolme prosenttia perimästäni on neandertal-peräistä.

Rankinen toivoo, että NIH:n rahoittama uusi Molecular Transducers of Physical Activity in Humans -tutkimus antaa lisätietoa myös ihmisen geeniperimästä suuren tutkimusjoukkonsa ansiosta.

Monivuotisen tutkimuksen tuloksia on odotettavissa vuosina 2023–2024. Silloin tuloksista julkaistava molekyylikartta ihmiskehon liikuntavasteesta tulee julkisesti tutkijoiden käytettäväksi.

Juttua muokattu 22.11.2017 kello 11:00, molekyylistä kertovaa faktalaatikkoa täydennetty, ja tutkintonimikettä on täsmennetty kello 12.00.

Lue myös:

Video: Nostalginen aerobic ei olekaan kuollut – "Tässä tulee huvi ja hyöty samassa paketissa"

Isoksi treenattu peppu ei hoida tehtäväänsä, jos harjoittelu on yksipuolista – näin pakaralihaksia kannattaa haastaa

Laihduta läskiä, älä lihaksia – näin onnistut

Tavoitteena litteä vatsa? Katso asiantuntijoiden treenivinkit

Älä treenaa kahvakuulilla yksin, jos et hallitse tekniikkaa