Koe uusi yle.fi

Länsimetron tie vitsistä kulkuvälineeksi – olemmeko matkalla yhteen suureen Helsinkiin?

Espoon rooli metropolialueella vankistui tänä aamuna, kun länsimetro alkoi vihdoin kulkea. Tutkija povaa metroasemien seuduista uutta "sivukeskustaa" Helsingin kylkeen.

Länsimetro
Metro saapuu asemalle.
Avajaislauantain ensimmäinen metrojuna.Marja Väänänen / Yle

Tänä aamuna siitä tuli viimein totta.

Pitkään odotettu länsimetro avautui matkustajille, ja näin ollen ikuisuushankkeeksikin parjatulle saagalle saatiin päätös. Tai ainakin sen ensimmäiselle osalle eli osuudelle Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään.

Länsimetron valmistumista on jännitetty julkisuudessa jo vuosia. Julkiseksi hankkeeksi se on tarjonnut uskomatonta draamaa – milloin sen määräaikaa on lykätty entisestään; milloin vaunut on ehditty töhriä, vaikka metro ei ole kulkenut vielä päivääkään; milloin jopa luonnonvoimat ovat tuntuneet olevan länsimetroa vastaan.

Mediassa länsimetro on saattanut näyttäytyä tähän asti lähinnä liikennehankkeelta. Sitä se ei kuitenkaan yksin ole. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, mikä metropolialueella muuttuu, nyt, kun metro Espooseen ja Espoosta alkaa vihdoin kulkea.

Heräsikö koko yli miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu tänään uuteen aikakauteen?

Kyllä ja ei.

Matkustajia ja turvamiehiä metron ovella.
Länsimetron ensimmäisiä matkustajia lauantaiaamuna.Marja Väänänen / Yle

Professori: Toivotaan, että metro muuttaa kaiken, mutta tuskin muuttaa

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professoria Mari Vaattovaaraa huvittaa. Länsimetron merkitystä on hänen mielestään juhlapuheissa suorastaan ylikorostettu.

Vaattovaara palauttaa kuulijan maanpinnalle:

– Kaikki toivovat, että tämä on uusi kestävä ratkaisu ja koko Uusimaa lähtee uuteen nousuun. Kysymys on sittenkin hyvin kalliista, maan alle kaivetusta raideliikenteen pätkästä, joka parhaimmillaan tekee kaiken sen. Mutta kyllä se ponnisteluja vaatii.

Historiallisesta päivästä on kuitenkin kyse. Sen Vaattovaarakin myöntää.

Mutta hän huomauttaa, että olennaista ei ole välttämättä itse metro, olennaista on se kehitystyö, jota uusien metroasemien ympäristössä on jo tehty ja tullaan tekemään tulevina vuosikymmeninäkin.

Reittikartta.
Länsimetro jatkaa metroliikennettä Espoon Matinkylään asti.Marja Väänänen / Yle

– Metron rakentaminen on ollut poliittinen päätös. Sillä on pyritty ohjaamaan kaupunkirakenteen kehitystä haluttuun suuntaan. Toivotaan, että se muuttaa kaiken, mutta tuskin muuttaa.

Länsimetrolla on professorin mukaan sekä positiivisia, neutraaleja että kielteisiä vaikutuksia. Jotkut niistä tapahtuvat heti mutta jotkut vasta vuosikymmenten kuluttua.

Selvää on, että Espoon osalta muutos on kokonaisuudessaan myönteinen.

– Espoon painopiste [metropolialueella] muuttuu ihan varmasti ja se muuttuu positiiviseen suuntaan. Espoon saavutettavuus tulee kasvamaan.

– Samanaikaisesti – metron myötä mutta myös siitä riippumatta – esimerkiksi Otaniemestä ollaan kehittämässä isoa kaupunkia, ei vain kampusaluetta. Oletettavasti sinne tulee useita kymmeniä, uusia ja aidosti isoja yrityksiä. Sinne tulee lisää asumista, nuoria ihmisiä sekä elämää.

Tulevaisuuden tutkija: Metropolialueelle uusi sivukeskusta?

Metro-Espoossa voittaja-alueisiin kuuluvat Otaniemen lisäksi Keilaniemi ja Tapiola. Tämän kolmikon mainitsee myös tulevaisuuden tutkija, ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja Aleksi Neuvonen.

Matkustajia liukuportaissa.
Länsimetron odotetaan houkuttelevan uusia kävijöitä Espooseen.Marja Väänänen / Yle

Niistä voi kehkeytyä metropolialueelle uusi sivukeskusta, Helsingin ydinkeskustan rinnalle.

– Se voi tapahtua sitä kautta, että Keilaniemi, Otaniemi ja Tapiola, joilla kaikilla on erilaisia vetovoimatekijöitä – yhdessä on pääkonttoreita, toisessa maailmanluokan yliopistokampus ja kolmas on perinteinen keskus kulttuuripalveluineen –, muuttuisivat pikkuhiljaa yhdeksi yhtenäiseksi keskusta-alueeksi, Neuvonen avaa.

Muuttuuko Espoo nyt aiempaa itsenäisemmäksi kaupungiksi, sellaiseksi, joka ei ole riippuvainen pääkaupunki Helsingistä?

Kyllä, ainakin kymmenen–viidentoista vuoden säteellä, Neuvonen sanoo.

– Mutta on selvää, että pitkällä aikavälillä olemme matkalla sellaiseen tilanteeseen, jossa koko Helsingin seutu nähdään yhtenä alueena. Jopa niin että koko Etelä-Suomi Tamperetta ja Turkua myöten on yksi suomalainen metropolialue.

Poliitikko: Meidän on oltava tarkkana

Espoossa metrosta toivotaan suuria. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muistutti viikko sitten tiedotustilaisuudessa, että Helsinki ja Espoo ovat Suomen talouden vetureita ja metrohankkeella pystytään vastaamaan kestävällä tavalla kaupunkien kasvun haasteisiin.

Espoo itsessään on tähän asti ollut muiden seudun asukkaiden silmissä ehkä jopa epäkiinnostava paikka, arvioi Espoon konsernijaoston puheenjohtaja, SDP:n Maria Guzenina.

"Myös espoolaisittain katsoen Helsingin vetovoima on ollut ilmeinen niin kulttuurielämän, urheilutapahtumien, ostosmahdollisuuksien kuin ravintolaelämän suhteen. Liike on ollut Helsinkiä kohti, josta on palattu kotiin Espooseen", Guzenina kirjoittaa Ylelle sähköpostitse.

Maria Guzenina ja Jari Sarasvuo matkalla metroon.
Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) ja Jari Sarasvuo matkalla länsimetroon.Marja Väänänen / Yle

Nyt asetelma voi muuttua.

"Länsimetron myötä Espoon ja Helsingin välinen raja voi muuttua henkisesti helpommin ylitettäväksi Helsingin suunnasta tuleville", Guzenina sanoo.

"Espooseen rakennetaan uutta ja kiinnostavaa. Länsimetro ei ole vain kulkuväline, vaan sen myötä Espooseen luodaan myös aivan uutta kaupunkikulttuuria."

Myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Markku Markkula kuvaa länsimetroa valtavaksi piristysruiskeeksi.

– Metro on houkutellut valtavasti rakentamista ja investointiaktiviteettia koko Suomenkin mittakaavassa. Tämä oli pitkään suurin suomalainen työmaa. Investoinnit metroasemien ympäristöön ovat jopa kymmenkertaiset itse metroon verrattuna. Niistä vasta pieni osa on tehty.

Jyrki Kasvi Lauttasaaren asemalla.
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi (vihr.) tänään lauantaina.Marja Väänänen / Yle

Länsimetron vaikutukset eivät ole automaattisesti vain myönteisiä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, vihreiden Jyrki Kasvi sanoo sähköpostitse, että Espoossa jako etelän ja pohjoisen välillä syvenee, kun Etelä-Espoon kaupunkirakenne tiivistyy ja merkitys kasvaa.

"Meidän on oltava Espoossa tarkkana, että kuilu ei repeä liikaa ja ettei synny esimerkiksi sosiaalista eriarvoisuutta."

"Espoolla on nyt avaimet kädessään"

Sadan vuoden säteellä metron vaikutukset tulevat olemaan suuremmat kuin nyt ehkä osataan arvata. Näin uskoo Helsingin yliopiston Mari Vaattovaara.

– Metro tulee ohjaamaan muita toimijoita ja muiden toimijoiden käyttäytymistä aiemmasta poikkeavalla tavalla.

Urheilupuiston metroasema.
Urheilupuiston asema.Marja Väänänen / Yle

Espoo on hänen mukaansa haasteen edessä.

– Espoolla on avaimet kädessään rakentaa aidosti ihmisläheistä, viihtyisää, vetovoimaista kaupunkia.

– Meillä on radan varressa esimerkkejä, jotka eivät ole onnistuneet tämäntyyppisessä toiminnassa. Rata ja asemat voivat imeä ympärilleen myös ei-haluttua ympäristöä tai rakentua kolkoksi, kylmäksi sekä turvattomaksi.

Uskoa Espoossa tarvitaan siis tulevaisuudessakin.

Lue lisää aiheesta:

Tässä kaikki länsimetrosta – meren alta löytyy muun muassa "haamuasema"

Tältä näyttivät länsimetron ensimetrit – katso kuvagalleria

Länsimetron neitsytmatkasta muodostui kansanjuhla – Katso video riehakkaista ensihetkistä