Terveysteknologia on vientihitti – Suomalaisfirmoilla kotikutoinen ongelma

Suomalaiset terveysteknologian yritykset tahkoavat miljoonittain vientituloja, mutta uusien sovellusten testaaminen kotimaassa on vaikeaa. Yrityksiä pakenee ulkomaille, missä pilotoinnista maksetaan.

Digitaalinen terveydenhoito
Mies tutkii aivoja virtuaalilasien avulla.
Kirurgien avuksi kehitetyn virtuaalikuvan avulla voidaan tutkia aivokasvaimen rakennetta ennen vaativaa leikkausta. Yle

Suurin osa suomalaisesta terveysteknologian tuotannosta menee vientiin. Kun alan liikevaihto viime vuonna oli 2,5 miljardia euroa, niin vientiin meni 2,1 miljardia.

Esimerkiksi hammashoitolaitteiden valmistaja Planmeca on yksi maailman johtavista alan yrityksistä, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan ympäri maailmaa.

Terveysteknologia-ala kasvaa vuosittain jopa kymmenen prosentin vauhdilla ja suunta on ollut sama jo vuosia.

Leijonanosa alan viennistä tulee suurten yritysten kautta, vaikka pieniä yhtiöitä syntyy koko ajan.

Alan yrityksillä on kuitenkin ongelma. Uuden teknologian testaaminen on Suomessa vaikeaa.

Terveysteknologian liiton toimitusjohtaja Saara Hassinen kertoo, että erityisesti startup-yrityksillä on hankalaa, koska sairaaloille pitää maksaa siitä, että niihin pääsee testaamaan teknologiaa. Koska hinta on kova, alan yritykset siirtyvät Ruotsiin ja Tanskaan.

Näissä maissa sairaalat maksavat yrityksille saadessaan uutta teknologiaa käyttöön.

Saara Hassisen mukaan Suomen käytäntöä pitäisi muuttaa, jotta yritykset pysyisivät kotimaassa ja suomalaisetkin hyötyisivät uusista terveysteknologian ratkaisuista.

Uusien yritysten maailmanvalloitus tyssää usein siihen, että näyttö kehitettyjen ratkaisujen toimivuudesta puuttuu.

HUSin laboratorio haluaa maailman kärkeen

HUSin virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta tutkivassa laboratoriossa testataan uutta terveysteknologiaa. Syyskuussa avatussa Helsingin Biomedicumissa sijaitsevassa laboratoriossa alan ammattilaiset ja yleisö ovat päässeet kokeilemaan uusia sovelluksia, jotka on räätälöity potilaiden kuntoutukseen, leikkauksiin ja kuvantamiseen.

Mukaan laboratorioon on otettu niin terveysteknologian startup- kuin kasvuyrityksiä.

– Tämä lienee ensimmäinen tämän kaltainen sairaalakampukselle tuotu virtuaalitodellisuuden laboratorio Euroopassa, toteaa tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta.

Yhteistyö yritysten ja HUSin henkilökunnan kanssa synnyttää uusia ajatuksia, joiden tuloksena voi löytyä ratkaisuja nykyisiin tarpeisiin.

– HUS on tässä aivan kehityksen kärjessä, erityisesti niin sanotusta terveyshyötyä tuottavasta näkökulmasta, kehuu kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Virtuaalitekniikka muuttaa lääkärien työtä

Kirurgien avuksi on kehitetty virtuaalitodellisuustekniikkaa, joka hyödyntää tietokonetomografia- ja magneettikuvia. Turkulainen Adesante on tänä vuonna perustettu yhtiö, jonka osaamistausta on rakennusten 3D-mallintamisessa.

Yrityksen luomalla ohjelmistolla pystytään tutkimaan esimerkiksi aivokasvaimen rakennetta ja tekemään leikkaussuunnitelma aivan uudella tavalla vanhoihin kuvantamismenetelmiin verrattuna. Ohjelmiston avulla useampi kirurgi voi samanaikaisesti suunnitella tulevaa leikkausta.

– Tällä hetkellä se on vielä esisuunnittelumalli, mutta tulevaisuudessa leikkaustilanteessakin pystytään näkemään virtuaalimalli potilaan yläpuolella esimerkiksi leikatessa tai jopa potilaan päällä, yrityksen asiantuntijalääkäri Joel Holmén kertoo.

Itse tekniikka ei ole kovin kallista. Riittävän tehokkaan tietokoneen ja virtuaalitekniikan hankkii parilla tuhannella eurolla. Virtuaalimallinnus tuo sitten lisähintaa käyttöön.

Tulevaisuudessa leikkaustilanteessakin pystytään näkemään virtuaalimalli potilaan yläpuolella esimerkiksi leikatessa tai jopa potilaan päällä.

Joel Holmén, asiantuntijalääkäri, Adesante

Adesanten toimitusjohtaja Pasi Porramo kertoo mielellään yhtiön optimistisista tulevaisuuden suunnitelmista. Koska virtuaalimallinnusta on alusta alkaen kehitetty yhdessä kirurgien kanssa, sitä on jo testikäytetty eri sairaaloissa.

– Leikkaussuunnittelu on äärimmäisen hankalaa, että saadaan kuva mikä riittää kirurgeille. Meillä on globaalisti kolme neljä kilpailijaa, mutta meillä on teknisesti hieman etumatkaa. Koetaan olevamme johtaja tällä alalla, Pasi Porramo selvittää.

Ensimmäisenä toimintavuonna liikevaihtoa kertyy nyt muutamia satojatuhansia ja ensi vuonna ehkä jo viitisen miljoonaa euroa. Yhtiön tavoite on vakiinnuttaa myyntiorganisaationsa ja asemansa Pohjoismaissa, suunnata vientiä Lähi-itään ja myöhemmin Amerikkaan.

Älylaastari voi nopeuttaa haavan parantumista

Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ollaan kehitetään uudenlaista älylaastaria yhdessä Tampereen yliopiston professori Vesa Hytösen kanssa. Työ on vasta laboratoriovaiheessa.

Ohuenohuelle, hengittävälle ja joustavalle nanoselluloosapohjaiselle on painettu hopeajohtimia ja 3D-tulostettua hydrogeeliä. Ideana on vähentää haavan altistaminen infektioille. Älylaastaria ei tarvitse irrottaa jatkuvasti haavasta, kun tarkkaillaan miten paraneminen edistyy.

VTT:n tutkija Colm Mc Caffrey näyttää, kuinka laastari pannaan paikoilleen. Ensin ohut liuska käsivarrelle, sideharsoa päälle ja sitten laastarin lukemisen mahdollistava piirilevy seuraavan kerroksen sisään.

VTT:ssä kehitettävä älylaastari
VTT kehittää älylaastaria. Nanoselluloosakalvolle on painettu hopeajohtimet ja hydrogeeliä.Markku Sandell / Yle

Haavan tilaa voi seurata matkapuhelimeen ladatulla sovelluksella, joka on kehitetty VTT:llä.

Nyt on tiimipäällikkö Pekka Pursulan mukaan keskitytty vielä materiaalien toimivuuteen ja mittaustekniikkaan.

Tutkimusprojektissa on yhdistetty kolme haavan paranemiseen vaikuttavaa eri tekijää.

– Laastarissa on sähköinen haavan paranemisen mittaus, 3D-tulostettava hydrogeelimateriaali ja kolmantena tulostettavaan materiaaliin lisätään lääkeainetta, joka edistää haavan paranemista, Pekka Pursula kertoo.

Tällä hetkellä ollaan laboratoriotestaus vaiheessa, missä testaan ominaisuuksia. Matka lääkäreiden käyttämään tuotteeseen on vielä pitkä, mutta älylaastaria jo esitellään alan messuilla Euroopassa.

Haavojen uudenlaista hoitoa tutkitaan monessa maassa, sillä väestön ikääntyminen, diabetes ja muuta sairaudet altistavat ihmiset vaikeasti paraneville haavoille.

Lue myös:

Terveysteknologian professori: "Tuhlaamme paljon energiaa ja fiksujen ihmisten työtä lyhytjännitteisiin hankkeisiin"