yle.fi-etusivu

Tunnetta, tarinaa, ristiriitaa – nettivaikuttamisessakin pätee hitin kaava

Verkko pullistelee kannanottoja. Joku taistelee ydinvoimaa vastaan. Toinen vaatii vanhaa mehumakua kauppaan takaisin. Molemmat keräävät kannatusta, eikä se ole huono juttu, sanoo tutkija.

kansalaistoiminta
Someriippuvuus
Ronnie Holmberg / Yle

Internet on kätevä vaikuttamisen työkalu. Pelkkä yksinäisten vetoomusten kirjoitteleminen ei välttämättä johda mihinkään. Tarvitaan sopiva yhteisö ja hitin kaava, joka erottaa massasta ja saa vyöryn liikkeelle.

– Yleensä se lähtee niin, että sinulla on yksilöstä kertova nyyhkytarina, joka leviää laajalle. Sitten rakennat siihen yhteyteen vaikka Facebook-ryhmän, jossa ruvetaan tekemään asian eteen jotakin. Se on jo hyvä alku, sanoo tutkija, sosiologi Veikko Eranti.

Nyyhkytarina-heitosta ei nyt kannata vetäistä hernettä nenään. Eranti muistuttaa, että ihmisiin vain yksinkertaisesti vetoaa tunne ja tarina. Myös verkossa.

– Menestyneimmät kampanjat ovat syntyneet juuri niin, että henkilökohtaiseen menevä vahva viesti on tuotu tarinan kautta lähelle ihmistä. Kun siihen on vielä yhdistetty havainto isommasta yhteiskunnallisesta ristiriidasta, on ihmiset saatu yhteen, Eranti sanoo.

Allekirjoitusta mietitään, hyötyä ei

Nettivaikuttaminen on vaivatonta. Siinä yksi syy, miksi ihmiset allekirjoittavat tai aloittavat esimerkiksi verkkoadresseja.

Tuli sellainen olo, että toivo elää. Sellainen yhteisöllinen fiilis, että me toisillemme tuntemattomat ihmiset teimme tämän yhdessä.

Moona Ruuttunen

Nettiadresseihin osallistuminen on yleensä maksutonta, mukana voi olla myös anonyymisti, eikä tarvitse tunnistautua edes pankkitunnuksilla kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamisessa.

Koska kynnys on matala, on aihepiirien kirjo valtava. Adressit.com-sivustolla yli 35 000 ihmistä on allekirjoituksellaan sitä mieltä, että Muumilimu pitäisi saada 1,5 litran pulloihin. Suurin piirtein yhtä moni on vaatinut polttoaineen hinnan alennusta.

Veikko Eranti
Veikko ErantiAnnika Laaksonen / Yle

Tutkija, sosiologi Veikko Eranti uskoo, että ihmiset kyllä miettivät mihin laittavat nimensä, mutta eivät välttämättä ollenkaan sitä, onko allekirjoituksella mitään vaikutusta.

– Verkossa otetaan kantaa monenlaisiin asioihin, eikä se ole huono juttu. On hienoa, että osallistutaan. Osa tehdään tosissaan, osa läpällä, kuten netissä moneen asiaan reagoidaan, Eranti sanoo.

Finlandia ei innosta, mutta nuorisotyöntekijä sai pitää työnsä

Finlandia-hymni kansallishymniksi viimeistään 6.12.2017. Kemiläisen Seppo Suopajärven pari vuotta sitten rustaama verkkoadressi ei ole sytyttänyt nettikansaa. Allekirjoituksia on vajaa 20.

– Oli ensimmäinen ja näillä näkymin viimeinen adressi, jonka avaan, Suopajärvi toteaa.

Hän kertoo, ettei alun perinkään kuvitellut, että vetoomus paisuisi kansanliikkeeksi. Silti hän halusi sen tehdä, koska uskoo asiaansa ja on edelleen sitä mieltä, että Finlandia-hymni pesee mennen tullen nykyisen kansallislaulumme.

Suopajärven täkyyn ei tartuttu, mutta keskipohjalaiskunnassa Toholammilla verkkoadressi keräsi nopeasti lähes 800 allekirjoitusta ja paperiversio kaupassa parisataa nimeä seurakunnan nuorisotyönohjaajan työpaikan säilymisen puolesta.

Muumilimsan kymmeniin tuhansiin allekirjoituksiin verrattuna määrä tuntuu vähäiseltä, mutta reilun 3000 asukkaan kunnassa uskotaan, että verkkoadressillakin oli merkitystä, kun seurakunta päättikin säilyttää työpaikan.

”Me teimme tämän yhdessä"

Todelliseen vaikutusmahdollisuuteen uskoi myös tamperelainen Moona Ruuttunen, kun hän allekirjoitti Toholammin verkkoadressin.

– Olen sieltä kotoisin, ja asia ärsytti niin paljon, että pistin nimeni. Mulla myös oli sellainen olo, että pienellä paikkakunnalla nettiadressi voi toimiakin.

Seurakunnan nuorisotyöntekijän työpaikan säilyminen toi hyvän mielen.

–Tuli sellainen olo, että toivo elää. Sellainen yhteisöllinen fiilis, että me toisillemme tuntemattomat ihmiset teimme tämän yhdessä.

Ruuttunen kertoo osallistuvansa adresseihin silloin, kun asia kuohuu itsellä yli tai jos tulee tunne, että miten näin yksinkertaista asiaa ei muka saada toimimaan. Hän osallistuu, vaikka tietää, ettei nimen kirjoittaminen välttämättä johda mihinkään.

– Totta kai ymmärrän, ettei pelkällä adressilla pelasteta kaikkia maailman nälkäisiä lapsia. Mutta jollakin tavalla takaraivossa on tunne, että jos allekirjoituksella jotenkin kuitenkin voisi auttaa. Ehkä se on laiskuuttakin. On niin helppo laittaa nimi ja tulee osallistumisen tunne, vaikka sillä ei mitään saisikaan aikaan, Ruuttunen pohtii.

Nettiadresseissa Moona Ruuttusen mielestä hyvää on helppous ja se, että ujommatkin uskaltavat vaikuttaa sellaisten kautta.

– Toisaalta jos joka asiasta alkaa olla adressi, niitä ei enää oteta vakavasti.

Suomessa oma Trump-ilmiö

Verkkovaikuttamisen ja sosiaalisen median voima näkyi lokakuussa 2017 Me too -kampanjassa. Naiset eri puolella maailmaa halusivat kiinnittää huomion seksuaaliseen häirintään.

Myös suuret uutistapahtumat puhuttavat massoja. Muuten tutkijan mukaan on vaikea tietää, mikä nousee yhteiseksi puheenaiheeksi, koska nykypolitiikkaa ja elämää määrittää pirstaloituminen.

– Viime aikoina Suomessa ovat puhuttaneet myös sukupuolieroihin ja lasten kasvatukseen liittyvät asiat, Eranti miettii.

Ovathan ne tykkäämiset viestejä jostakin, mutta jokaisen kissavideon tykkääminen ja jakaminen ei ole poliittinen kannanotto. Somessa suurin osa on aika pellossa elämistä, niin kuin kuulukin olla.

Tutkija, sosiologi Veikko Eranti

Vaikka äänestysprosentti on laskenut, ihmisiä kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat varsinkin, jos niihin liittyy käynnissä oleva ajankohtainen keskustelu.

Lähelle tulevat asiat herättävät mielenkiinnon. Esimerkiksi Kokkolassa nettiadressi paikallisen kulttuurikahvila Sahan puolesta keräsi vuorokaudessa parituhatta nimeä.

Internetvaikuttaminen ja sosiaalinen media mahdollistavat myös kansainvälisen asioiden nopean ja ajankohtaisen käsittelyn.

Trump
Trump on mittausten mukaan epäsuosituin presidentti vuosikymmeniin.

Veikko Eranti kertoo, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on luonut uuden ilmiön Suomeen.

– On selvästi havaittavissa, että nuorempi porukka on alkanut seurata USA:n politiikkaa tarkalla silmällä. Trump herättää vahvoja tunteita ja keskusteluja.

Kaveri jakaa – sosiaalinen paine ja vahvistus

Moni harrastaa verkkovaikuttamista myös huomaamattaan. Tykkäämiset ja jakamiset ovat yksi tapa näyttää, minkä asian tai teeman takana on.

– Ovathan ne tykkäämiset viestejä jostakin, mutta jokaisen kissavideon tykkääminen ja jakaminen ei ole poliittinen kannanotto. Somessa suurin osa on aika pellossa elämistä, niin kuin kuuluukin olla, Eranti nauraa.

Kaveripiirin merkitys näkyy verkkovaikuttamisessa. Esimerkiksi verkkoadressit leviävät usein sosiaalisen median kautta.

– Kun kaveri jakaa seinälleni kannanoton, tulee sosiaalinen paine ja myös vahvistus, että jos kaverit pitävät tätä asiaa tärkeänä, niin tämä on tärkeä myös minulle. Miksen minäkin allekirjoittaisi? Eranti miettii.

Facebookin peukalo pyörii mammuttimaisessa hyrrässä.
Yle Uutisgrafiikka

Kavereiden jakaman asian tukemisesta voi tulla hyvä mieli, ja jos adressi vielä jopa johtaa johonkin, on samalla tehnyt jotakin vaikuttavaa.

– Iso osa netin poliittisesta vaikuttamisesta ei välttämättä näy missään ja jää sometulvassa inflaation syömäksi. Parhaimman tuloksen saa, jos yhdistää verkon ja perinteisen kansalaisvaikuttamisen keinot. Kannattaa myös muistaa, että verkko on sekä nopean että hitaan, pitkäaikaisen vaikuttamisen väline, sanoo Veikko Eranti.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Niinistö panttaa yhä Nato-kantaansa – ”Jäsenyys on täysin riippuvainen olosuhteista”

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Kittilä

Terttu Utriainen Kittilän tilanteesta: "Jos vuosikausia toimitaan tällä tavalla, ulkomaailmalle sokeudutaan"

Mielenterveys

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa