1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Libanon

Toimittajalta: Pelastakaa sotamies Saad – ja koko Libanon

Libanon on väestöltään kirjava maa, joka on altis ulkovaltojen puuttumiselle. Nyt se on joutunut Saudi-Arabian ja Iranin valtakamppailun panttivangiksi, kirjoittaa Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtaja Aishi Zidan.

Libanon
Pääministeri Saad al-Hariria tukevia julisteita näkee Beirutin katukuvassa paljon.
Pääministeri Saad al-Hariria tukevia julisteita näkee Beirutin katukuvassa paljon. Aishi Zidan / Yle

Libanonin pääkaupungin Beirutin kaupunginosasta toiseen ajaessa on helppoa ymmärtää, miksi pieni arabimaa on jälleen Lähi-idän valtataistelun polttopisteessä.

Beirutin kadut ovat kuin Lähi-idän kirjava ihmisten mosaiikki pienoiskoossa.

Yhdessä hetkessä on kristityssä naapurustossa, jossa kaduilla on pieniä pyhimyspatsaita ja baareja. Toisaalla Etelä-Beirutin shiiamuslimien betoninaapurustossa valtaa eivät pidä enää Libanonin viranomaiset, vaan aseellisen shiiajärjestön edustajat.

Maassa elää jopa 18 eri tunnustettua uskontokuntaa. Karkeasti jaoteltuna pääryhmät ovat sunni- ja shiiamuslimit sekä kristityt. Libanon on yksi Lähi-idän vapaamielisimmistä ja avoimimmista valtioista juuri kirjavuutensa vuoksi.

Tällä viikolla libanonilaiset ovat olleet kansainvälisen kriisin polttopisteessä, mutta jatkavat elämäänsä tavallisesti – istuvat Beirutin ravintoloissa ja kahviloissa polttamassa vesipiippua.

Toisaalta Libanon on hauras valtio, joka on aina ollut altis ulkopuolisten valtioiden vaikutuksille omien ratkaisemattomien jännitteidensä vuoksi. Ulkovallat käyttävät aina uudelleen hyväkseen Libanonin herkkiä jakolinjoja.

Tällä kertaa Libanon on joutunut Saudi-Arabian ja Iranin kovenevan valtakamppailun keskelle.

Pääministeri Saad al-Haririn eroilmoitus hermostutti aukkaita sunnienemmistöisessä Tarik al-Jdeeden kaupunginosassa Beirutissa.
Pääministeri Saad al-Haririn eroilmoitus hermostutti aukkaita sunnienemmistöisessä Tarik al-Jdeeden kaupunginosassa Beirutissa.Aishi Zidan / Yle

Sunnien asuttamassa Tarik al-Jdeeden kaupunginosassa löytyy lähes jokaisesta kadunkulmasta pääministeri Saad al-Hariria tukevia kylttejä.

Libanonia kaksi viikkoa kestänyt kriisi on hämmentänyt paljon etenkin sunneja. Haastatteluja kyseltäessä moni asukas kieltäytyy. Pääministeri al-Hariri on nimittäin johtanut pitkään Libanonin sunniblokkia Saudi-Arabian tuella.

Saudi-Arabian uskotaan ensin painostaneen al-Hariria eroamaan, ja sitten pitäneen häntä väkisin Saudi-Arabiassa. Syynä on todennäköisesti se, että Saudi-Arabian mielestä al-Hariri on ollut liian pehmeä Iranin ja sen libanonilaisen shiiajärjestö Hizbollahin suhteen. Se näyttää haluavan kovemman linjan sunnin Libanonin pääministeriksi.

Vaikka Saudi-Arabian toimien pääkohteena on shiialainen Hizbollah, monet ovat kokeneet al-Haririn kohtelun Saudi-Arabiassa nöyryyttäväksi.

– Meille on tärkeää, että al-Hariri palaa takaisin. Se on kaikkein tärkeintä, insinööri Muhammed Farshuk sanoo.

Muhammed Farshouk on kyllästynyt Libanonia raastaviin jakoihin. Hän toivoisi, että eri uskonnolliset ryhmät esimerkiksi asuisivat samoissa naapurustoissa.
Muhammed Farshouk on kyllästynyt Libanonia raastaviin jakoihin. Hän toivoisi, että eri uskonnolliset ryhmät esimerkiksi asuisivat samoissa naapurustoissa. Aishi Zidan / Yle

Vähäisten tiedonmurujen perusteella al-Haririn kohtalosta käydään kulisseissa kovaa poliittista vääntöä. Nyt al-Hariri on matkustamassa viikonloppuna perheineen Ranskaan. Hänen paluupäivänsä Libanoniin on vielä epäselvä.

Saad al-Hariria pidetään Libanonissa yhä pääministerinä. Libanonin presidentti Michel Aoun vaatii al-Hariria jättämään eronpyyntönsä henkilökohtaisesti, eikä ole hyväksynyt pääministerin ilmoitusta.

Toisaalta Libanon on hauras valtio, joka on aina ollut altis ulkopuolisten valtioiden vaikutuksille omien ratkaisemattomien jännitteidensä vuoksi.

*Beirut on rosoisen kaunis kaupunki. *Ajamme tietä, joka jakoi Libanonin sisällissodan aikaan Itä- ja Länsi-Beirutiin. Vuonna 1991 päättyneestä sodasta on vierähtänyt vuosikymmeniä, mutta vanhalta rintamalinjalta löytyy yhä muutamia luotien rei’ittämiä taloja.

Samalla tapaa sisällissota on jättänyt arvet myös ihmisiin. Libanonin kirjavuuden kääntöpuoli ovat libanonilaisten keskinäiset jännitteet – maa on yhä monella tapaa hauras uskonnollispoliittisten jakojen vanki. Vaikka seka-avioliittoja, ystävyyssuhteita ja arkista tavallista yhteiselämää on, myös epäluulot elävät yhä.

– Kun ihminen kysyy nimeäni ja vastaan Muhammed, hän alkaa silloin ajatella kaikkia muslimien ongelmia. Jos sanon että nimeni on George, hän alkaa ajatella kaikkia kristittyjen ongelmia. Meidän pitäisi pyyhkiä tällaiset asiat pois, sanoo Muhammed Farshouk.

Yksi jäänne sodasta ovat myös shiiajärjestö Hizbollahin aseet. Se on ainoa ryhmä, joka ei luopunut sodan jälkeen aseistaan. Se on perustellut aseellista vastarintaansa ensin Israelin vuoteen 2000 jatkuneella miehityksellä Etelä-Libanonissa, sitten Israelin uhkalla.

Saavumme kristittyyn Ashrafien kaupunginosaan. Täällä myydään sianlihaa ja monen auton tuulilasissa roikkuu risti.

Monia tapaamiamme libanonilaisia sisäiset jännitteet harmittavat, ja he toivoisivat yhtenäistä toimivaa valtiota. Mutta jaoista on vaikeaa päästä eroon.

Ashrafiyen kaupunginosassa enemmistö väestöstä on kristittyjä.
Ashrafiyen kaupunginosassa enemmistö väestöstä on kristittyjä.Aishi Zidan / Yle

¨

– Minulla on paljon kavereita muista uskonryhmistä, mutta parhaat kaverini ovat samasta uskonnosta. Uskon, että niin on monen kohdalla, sanoo kristitty Joe Badr.

Libanonin omalaatuisessa poliittisessa järjestelmässä valta on jaettu niin, että pääministeri on aina sunni, presidentti kristitty ja parlamentin puhemies shiia. Kun myös poliittiset puolueet noudattavat usein uskonnollisia jakoja, politiikka ei ole koskaan vain politiikkaa. Siitä tulee nopeasti väestöryhmien välistä kamppailua.

– Täällä on monta vähemmistöä, eikä todellista enemmistöä ole. Siksi jokainen vähemmistö pelkää tulevaisuutensa puolesta, Badr selittää.

Kristitty Joe Badr kertoi monien Libanonin ryhmien pelkäävän oman tulevaisuutensa puolesta.
Kristitty Joe Badr kertoi monien Libanonin ryhmien pelkäävän oman tulevaisuutensa puolesta.Aishi Zidan / Yle

Juuri siksi nykyinenkin kriisi on vaarallinen.

Libanonin vaikeassa tasapainossa on hyvin vaikeaa muodostaa toimivaa hallitusta tai jonkinlaista tasapainoa. Nyt edessä on todennäköisesti pitkä poliittinen kriisi. Mitä pidempään kriisi jatkuu, sitä suuremmaksi epävakauden mahdollisuus käy.

Mutta toisaalta sodan muisto myös suojaa Libanonia. Libanonilaiset jos ketkä tietävät, kuinka karmivat seuraukset aseellisilla konflikteilla on. Siihen tuskin kenelläkään on todellisia haluja.

Libanonin poliittisen kriisin kärjistymistä väkivaltaiseksi pidetään tällä hetkellä epätodennäköisenä.

Kun myös poliittiset puolueet noudattavat usein uskonnollisia jakoja, politiikka ei ole koskaan vain politiikkaa.

*Libanonilaisten ryhmien lisäksi *myös Iran ja Saudi-Arabia käyvät kovaa vääntöä siitä, miten valtasuhteet Libanonissa asettuvat. Libanon on vain yksi Lähi-idän kahden suurvallan kamppailun kentistä. Samaa vääntöä käydään myös esimerkiksi Jemenissä, Syyriassa ja Irakissa.

Arabikevään myllerryksestä näyttää hyötyneen juuri Iran. Iranin ja libanonilaisen Hizbollahin tukeman presidentti Bashar al-Assadin hallinto on voitolla Syyrian sodassa. Saudi-Arabian taistelu Jemenissä huthikapinallisia vastaan ei ole sujunut sunnikuningaskunnan kannalta toivotusti.

Myös Libanonissa Hizbollah on vahvistanut asemaansa. Syyriassa sotiminen on antanut sille tärkeää taistelukokemusta. Se on istunut vuoden samassa hallituksessa al-Haririn johtaman sunnipuolue Mustaqbalin kanssa, vaikka liitto ei ole ollut helppo.

Kartta Lähi-idän alueesta
Yle Uutisgrafiikka

Nyt Saudi-Arabia haluaa murentaa Iranin ja Hizbollahin vaikutusvaltaa. Libanon on tässä kamppailussa vain yksi etappi. Iran ja Saudi-Arabia eivät halua kohdata toisiaan suoraan taistelukentällä, mutta niiden repivä kamppailu luo epävakautta ja myrkyttää Lähi-itää laajasti.

Saudi-Arabia näyttää myös rohkaistuneen Donald Trumpin noustua Yhdysvaltain presidentiksi. Trump suhtautuu Iraniin yhtä epäluuloisesti kuin Saudi-Arabia, joten kuningaskunta saa nyt tukea kovenevalle politiikalleen Valkoisesta talosta.

Tilanne on huolestuttava. Saudi-Arabian suureksi vallankäyttäjäksi on noussut impulsiivinen kruununprinssi Muhammed bin Salman, joka saa tukea yhtä impulsiiviselta vaikuttavalta Trumpilta.

Samassa rintamassa Irania vastaan on myös Israel.

Iranin ja Saudi-Arabian kamppailu luo epävakautta ja myrkyttää Lähi-itää laajasti.

*Libanonissa eräänlaiseksi alueellisten valtojen pelikentäksi *joutuminen suututtaa. Bilal Ballud polttaa vesipiippua kahvilassa shiiakorttelissa Barbourin naapurustossa. Hänen mielestään syylliset Libanonin kriisiin löytyvät ulkomailta.

– Libanonia ei voi hallita vain yksi ryhmä. Kun yksi ryhmä joutuu alakynteen, Libanon joutuu epävakauteen, Ballud sanoo.

Samaa mieltä on oluella kristityssä naapurustossa istuva nainen. Hän ei halua esiintyä nimellään, sillä asuu yhdessä Persianlahden maista.

– Raukkamaiset maat eivät uskalla kohdata toisiaan suoraan. Joten ne taistelevat muiden kautta, hän sanoo.

Barbourin kaupunginosassa ystävien kanssa istuskelleen Bilal Balludin mielestä libanonilaisten sisäisiä uskonnollisia jakoja liiotellaan.
Barbourin kaupunginosassa ystävien kanssa istuskelleen Bilal Balludin mielestä libanonilaisten sisäisiä uskonnollisia jakoja liiotellaan.Aishi Zidan / Yle

*Libanonilaisille kuluneet kaksi viikkoa *ovat olleet tunteiden vuoristorataa. Heti kriisin alkaessa moni säikähti. Paikallinen perheenäiti kertoo hamstranneensa kaupasta ruokaa huolissaan, jos tilanne menisi pahaksi.

Kriisin ensimmäisinä päivinä spekuloitiin muun muassa Israelin mahdollisella sekaantumisella. Saudi-Arabian tavoin myös Israel pitää Irania ja Hizbollahia suurena uhkana.

Israelin ja Hizbollahin välillä käytiin lyhyt kesäsota vuonna 2006. Uuden sodan mahdollisuudesta on spekuloitu jo tovi.

Pelko on Libanonissa läsnä. Kun kuvaamme katukuvaa yhdessä kaupunginosista, ohikulkija tulee estämään.

– Tämä rakennus tuhotaan sitten jossain ilmaiskussa, hän sanoo vihaisesti.

Nyt Israelissa ei kuitenkaan ole näkynyt mitään merkkejä sotahalukkuudesta. Jos se aloittaa hyökkäyksen Hizbollahia vastaan, Israel tekee sen todennäköisesti omilla ehdoillaan, ei saudien.

Sodan sijaan paljon todennäköisempi uhka Libanonin kannalta ovat tällä hetkellä talousvaikeudet. Jo pelkkä pitkään jatkuva poliittinen kriisi voi heijastua Libanonin heikkoon talouteen.

Suuri kysymys on, miten kovat painostustoimet Saudi-Arabia aikoo ottaa käyttöönsä. Hariri varoitti sunnuntaina antamassaan haastattelussa, että Saudi-Arabia voisi määrätä Libanonille pakotteita muiden arabimaiden tuella. Saudi-Arabia voisi myös esimerkiksi karkottaa libanonilaiset vierastyöläiset maasta.

Talouspakotteiden seuraukset olisivat Libanonin taloudelle tuhoisat. Ja taloudellinen epävarmuus ruokkisi entisestään myös poliittista epävakautta.

Silti libanonilaisilla on ainutlaatuinen kyky jatkaa elämäänsä, vaikka tilanne olisi kuinka absurdi. Kun valtio on kriisissä, ihmiset jatkavat elämäänsä.

Saad al-Hariri
Saad al-Hariri antoi sunnuntaina haastattelun Saudi-Arabiassa.FUTURE TV / Lehtikuva

Libanonilaiset ovat asettaneet uusinta kriisiä mittakaavaan ainakin nauramalla. Paikallinen some on täynnä toinen toistaan nokkelampia sutkautuksia.

Kun Saudi-Arabia käski kansalaisiaan lähtemään Libanonista, ihmiset jakoivat kuvaa, jossa kamelit juoksevat. Toisaalla Pelastakaa sotamies Ryan -elokuvan juliste on muokattu muotoon Pelastakaa sotamies Saad.

Naurun takana moni kokee, että Libanon on joutunut alueellisten valtojen panttivangiksi. Pelastamista ei taida tarvita vain pääministeri, vaan koko maa.

Lisää aiheesta:

Pääministerin mysteeriero hämmentää libanonilaisia – "Hän on sentään pääministeri, ei lapsi"

Professori: Saudi-Arabia käyttäytyy oudosti – "Pahimman luokan farssi jopa Lähi-idän mittapuulla"

Pakotetaanko Libanonin pääministerin veli maan johtoon ja juoniiko Saudi-Arabia sodan Israelin ja Hizbollahin välille? – Lähi-idässä kuohuu jälleen

Lue seuraavaksi