Koe uusi yle.fi

Kymmenien miljoonien tuet valuvat ulkomaille – Suomen tuulivoimamarkkinoille rynnivät varsinkin saksalaiset

Suomi kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia, koska valtio tukee tuulivoimaa avokätisesti. Moni suomalaisyhtiö on huomannut, että on kannattavampaa toimia ulkomaisen sijoittajan apulaisena kuin tuottaa itse sähköä.

Tuulivoimatuki
Ikean tuulivoimapuistot.
Suomalainen tuulivoimayhtiö Innopower kertoi viime vuonna lopettavansa toimintansa kannattamattomana. Yhtiö myi Kemin Ajoksen tuulivoima-alueen ruotsalaiselle tuuliyhtiölle OX2:lle, joka luovutti voimalat pitkäaikaiselle yhteistyökumppanilleen, huonekalujätti Ikealle.Ikea

Kuusi tuulivoimalaa jauhaa sähköä keski-suomalaisessa maisemassa Luhangassa. Tuulipuiston omistaa suomalainen Ilmatar Luhanka, jonka emoyhtiö on suomalainen Ilmatar Windpower.

Suomalaista tuulivoimaa siis? Kansalliseepos Kalevalasta napatusta Ilmatar-nimestä huolimatta ei sittenkään.

Yritysrekisteristä selviää, että tosiasiassa voimalat omistaa sveitsiläinen SUSI Renewable Energy Fund II -rahasto. Se puolestaan on osa sveitsiläistä rahoitusyhtiötä Susi Partnersia.

Tällaiset omistusjärjestelyt ovat varsin yleisiä Suomen tuulivoimamarkkinoilla. Lähes joka kolmannen suomalaisyhtiön omistusketju johtaa ulkomaille. Omistajina on sekä energiayhtiöitä että sijoitusrahastoja.

Suomalainen tuuliyhtiö antaa usein kasvot ulkomaiselle kumppaniyhtiölle. Suomalainen toimija laittaa projektit vireille ja hoitaa lupa-asioita ja viestintää tuulivoimapaikkakunnalla.

Osa suomalaisyhtiöistä kehittää voimalaprojekteja suoraan ulkomaisille yhtiöille ja saa siitä palkkion. Osa saattaa myydä hankkeen jossain kohtaa ulkomaiselle yhtiölle tai sijoittajalle, koska omat rahat eivät riitä viemään hanketta maaliin.

Itsenäisestä sähköntuottajasta ulkomaisen yhtiön apuriksi

Ilmatar Windpowerin toimitusjohtajan Erkka Saarion mukaan Ilmattaren oli alun perin tarkoitus tuottaa tuulisähköä itse, mutta se on sittemmin valinnut välittäjän roolin.

Ilmatar rakentaa ja toimittaa voimaloita kansainvälisille sijoittajille. Yhtiö on myynyt jo kolme tuulivoimaprojektia Susi Partnersille. Alajärvelle rakennettavan tuulipuiston yhtiö on puolestaan myynyt Ranskan valtion omistaman energiajätin EDF:n tytäryhtiölle.

– Suomi on perinteisesti pääomaköyhä alue. Suomalaiset instituutiot eivät tunne syvällisesti uusiutuvan energian alaa niin, että olisivat halukkaita sitoutumaan, Saario pohtii.

Saarion mukaan tuulivoimamarkkinoilla näkyy yhä selkeämpi roolijako. Tuuliyhtiöt ovat mukana joko sijoittajina ja sijoittajien apureina tai sitten itse sähkön tuottajina.

Myös suomalaisen Smartwindin tarkoitus oli alun perin tuottaa itse sähköä, mutta siitäkin on tullut ulkomaisten toimijoiden kumppaniyhtiö. Se on ollut yhtiölle taloudellisesti kannattavampaa.

Kesällä Smartwind myi yhden tuulivoimahankkeensa saksalaiselle energiayhtiölle Energiequellelle, mutta jatkoi projektin edistämistä paikkakunnalla. Smartwind virittelee myös toista tuulivoima-aluetta yhteistyössä yhdysvaltalaisen monialayrityksen General Electricin kanssa.

Yle kertoi Smartwindin ja Energiequellen käyttämistä lobbauskeinoista viime viikolla.

Pienillä tuuliyhtiöillä loppuvat rahat kesken

Voimalaprojektiin uppoaa iso summa rahaa jo ennen kuin voimala on pystyssä ja tuottaa sähköä. Rakentaminen voi esimerkiksi viivästyä vuosia, jos tarvittavat luvat seisovat eri valitusprosesseissa.

Rahoituspaineet ovat kovat erityisesti hankkeen alkuvaiheessa. Alalla yleisesti käytetyn kaavan mukaan pienen, yhden megawatin voimalan rakentamiseen menee yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.

Suomessa monet pienet kotimaiset tuuliyhtiöt ovatkin joutuneet rahavaikeuksiin ja ajautuneet jopa konkurssiin (siirryt toiseen palveluun).

Sähköntuotanto energialähteittäin
Yle Uutisgrafiikka

Smartwindin tuotantojohtaja Raimo Kivioja sanoo, että Suomen tuulivoimamarkkinat olisi voitu pitää kotimaisissa hyppysissä, jos tuuliyhtiöiden rahoitus olisi pystytty varmistamaan nykyistä paremmin.

– Kotimaisten hankkeiden konkursseissa rahoituksen saaminen on ollut keskeinen asia. Tämä on pääomavaltaista hommaa, Kivioja toteaa.

Suomessa ei ole tarpeeksi pääomaa, Saksassa rahaa riittää

Suomessa ei ole tarpeeksi tuulivoimasta kiinnostuneita sijoittajia. Siksi tarvitaan myös ulkomaista rahaa.

Harvoja suomalaisia poikkeuksia on finanssiryhmä Taaleri, jolla on useampi tuulivoimarahasto. Taaleri omistaa Suomessa toiseksi eniten tuulivoimaa suomalaisen Tuuliwatin jälkeen.

Esimerkiksi Saksassa on tarjolla rahastoja, jotka sijoittavat nimenomaan Suomen tuulivoimamarkkinoille.

Energiequellen Suomen maajohtajan Nils Borstelmannin mielestä Saksassa suhtaudutaan tuulivoimaan paljon myönteisemmin kuin Suomessa. Hän sanoo, että Suomessa tuulivoiman hyödyistä ei tiedetä tarpeeksi eikä osin siksi uskalleta myöskään sijoittaa.

Vuoosittainen tuulivoimatuotanto 1997-2016
Yle Uutisgrafiikka

Ulkomailla sen sijaan ilmastoasioihin havahtuneet sijoittajat etsivät kuumeisesti uusia sijoituskohteita uusiutuvista energiamuodoista fossiilisten tilalle.

Rahaa olisi nyt jaossa kelpo summa myös suomalaisille hankkeille, sillä hyviä vaihtoehtoisia sijoituskohteita on tällä hetkellä hankala löytää. Tätä mieltä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Olli Pyrhönen.

– Jos alalle pitää saada miljardi euroa investointirahaa, löytyykö sellaista summaa Suomesta, kysyy Pyrhönen.

Uusista projekteista 40 prosenttia ulkomaisia

Suomeen on suunnitteilla lähemmäs 300 uutta tuulivoimalaprojektia. Ylen laskelmien mukaan näistä noin 40 prosentissa omistajana on ulkomaalainen yritys tai rahasto.

Yksin saksalaisten nimissä on lähes kolmasosa vireillä olevista hankkeista. Myös monet ruotsalaisyritykset pyrkivät rakentamaan tuulivoimaa Suomeen.

Saksalaisten projektien määrää selittää se, että maa on Euroopan suurin tuulivoiman tuottaja. Maalla on tuulivoiman rakentamisesta pitkä kokemus ja osaaminen.

Nils Borstelmannin mielestä Suomi on luonteva maa rakentaa tuulivoimaa. Hänestä täällä on hyvät tuuliolosuhteet, infra kunnossa ja poliitikot puhuvat uusiutuvien energiamuotojen puolesta.

Tuulivoimatuki houkuttelee investoijan Suomeen

Suomi kiinnostaa ulkomaisia tuulivoimasijoittajia erityisesti yhdestä syystä: valtio tukee tuulivoimaa avokätisesti.

Suomessa oli maksettu lokakuun puoliväliin mennessä yli 480 miljoonaa euroa tuulivoiman syöttötariffitukea. Ylen selvityksen mukaan lähes 140 miljoonaa, eli liki 30 prosenttia tukirahoista, on maksettu ulkomaalaisomisteisille yhtiöille.

– Tariffijärjestelmä luotiinkin aikoinaan houkuttimeksi, jotta Suomeen syntyisi tuulivoimamarkkinat, Ilmattaren Erkka Saario sanoo.

Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen korostaa, että suurin osa tuista menee edelleen suomalaisille toimijoille. Syöttötariffi on houkutellut ulkomaista pääomaa ja osaamista Suomeen, mikä on myös hyvä asia.

– EU:ssa kun ollaan, niin tämän suhteen ei pitäisi olla protektionismia, Mikkonen sanoo.

Tuulimylly Ykspihlajan tuulivoimapuistossa.
Ruotsalaisen tuuliyhtiön OX2:n voimala Ykspihlajan tuulivoimala-alueella Kokkolassa. Aluelle nousee kaikkiaan neljä voimalaa.Kalle Niskala / Yle

Syöttötariffi on ollut monille tuulivoimayhtiöille rahasampo, koska ne ovat saaneet tuulisähköstään markkinahinnasta riippumatonta takuuhintaa. Järjestelmästä tuli antelias, koska sähkön hinnan kehitys arvioitiin aikoinaan pieleen.

Tuulisähkölle takuuhinta on 84 euroa megawattitunnilta, kun sähkön markkinahinta on vain noin 30 euroa megawattitunnilta.

Järjestelmän kalleudesta on huomauttanut myös Valtiontalouden tarkastusvirasto (siirryt toiseen palveluun). VTV:n mukaan tuulivoiman tukipotti saattaa kasvaa jopa yli 3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Syöttötariffia on saanut vuodesta 2011 lähtien, kunnes Sipilän hallitus päätti lopettaa nykyisen tuulivoimatukijärjestelmän vuonna 2015. Tieto järjestelmän sulkeutumisesta sai aikaan yhtiöiden välisen kilpajuoksun ja hakemuspiikin.

Järjestelmä meni kiinni uusilta hankkeilta viime kuussa. Mukaan ehtineet voimalat voivat saada valtion kassasta rahaa 12 vuoden ajan. Tämä voi tarkoittaa vielä satojen miljoonien lisätukia.

Uusi tuki, vähemmän tuulivoimaa?

Nyt ilmassa on epävarmuutta. Hallitus kaavailee uutta tukijärjestelmää vuosille 2018–2020. Siinä kaikki uusiutuvat energiamuodot kilpailevat keskenään tuotantotuista.

Hallitus suunnittelee tuesta siirtymäkauden ratkaisua matkalla kohti tuulivoiman markkinaehtoista tuotantoa.

Tähän mennessä tuulivoima on haukannut leijonanosan uusiutuvien energiamuotojen tuista Suomessa. Viime vuonna syöttötariffia maksettiin runsaat 170 miljoonaa euroa. Tuulivoima sai melkein 140 ja metsähakevoimalat reilut 30 miljoonaa. Pari miljoonaa meni puupolttoaine- ja biokaasuvoimaloille.

Tuulivoimayhdistys pitää tukijärjestelmän uudistusta hyvänä asiana. Syöttötariffilla saatiin luotua tuulivoima-ala Suomeen, ja nyt on uusi vaihe. Toiminnanjohtaja Anni Mikkonen arvioi, että tuulivoima saa uudessa tukisysteemissä noin puolet kakusta.

– Kilpailu tulee olemaan tosi kovaa. Hinnat painuvat niin alas kuin mahdollista, Mikkonen sanoo.

Uuden ja vanhan tukijärjestelmän välissä on nyt noin vuoden välitila, ja uudet tuulivoimahankkeet ovat odottavalla kannalla. Välitilan on pelätty lopahduttavan rakentamisinnokkuuden ja ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen.

Professori Olli Pyrhönen uskoo, että uusi tukijärjestelmä houkuttelee edelleen ulkomaisia sijoittajia, kunhan se saadaan nopeasti pystyyn ja vakaaksi. Suomessa on edelleen paljon kiinnostavia sijoituskohteita, joita ensimmäisen tariffin huumassa ehdittiin kehittää puolitiehen.

Nils Borstelmann toivoo Suomen hallitukselta pitkäaikaista sitoutumista tuulivoiman tukemiseen, koska tuuliyhtiöiden pitää tehdä sijoitussuunnitelmia vuosiksi eteenpäin.

– Olisi vahva viesti, jos hallitus sanoisi, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi, rakentakaa voimalanne. Silloin tulisi investointeja, Borstelmann sanoo.

LUE LISÄÄ

Pulinat pois ja myllyt pystyyn – Näin tuulivoimayhtiöt torjuvat valituskierteitä tarjoamalla kyläläisille rahaa

Asiantuntijaprofessori: Tuulivoimalla käsillä kriittiset hetket – tuulivoimayhtiöiden kiinnostus Suomeen voi notkahtaa

VTV: Tuulivoiman tuki käy kalliiksi – veronmaksajille jopa kolmen miljardin lasku

Kustannusvertailu: Maalla sijaitseva tuulivoima edullisin tapa tuottaa sähköä

Ylitornion tuulivoimahanke myytiin ulkomaille – osa valtuutetuista haluaa kumota kaavan