Instagram-seuraajan kommentti sai Lotta Saahkon muuttamaan Lontooseen: päätti toteuttaa 16-vuotiaana kirjoittamansa listan kohta kohdalta

Lotta Saahko kirjoitti teini-ikäisenä listan haaveistaan, jota hän nyt toteuttaa opiskelemalla Lontoossa ja harrastamalla balettia. Saahko kirjoittaa blogia, jolla hän haluaa kannustaa erityisesti nuoria naisia.

bloggaajat
Lotta Saahko
Lotta Saahko bloggaa, vloggaa ja somettaa.Susanna Pekkarinen / Yle

Lotta Saahko väläyttää hymynsä esiin ja antaa englannin soljua kameralle. Suomessa, Kiinassa ja Saksassa asuneen Saahkon viimeisimmän Youtube-videon alle kerääntyy kommentteja englanniksi, italiaksi ja saksaksi. Se, että 24-vuotias bloggaa (siirryt toiseen palveluun) ja vloggaa (siirryt toiseen palveluun)unelmien toteuttamisesta juuri nyt Lontoossa, johtuu hänen saamastaan pysäyttävästä Instagram-palautteesta.

– Eräs tyttö kertoi, että muutin hänen elämänsä suunnan, että hän on paljon positiivisempi ihminen, kun hän on lukenut mun juttuja. Olin ajatellut, että lääkärinä tai poliitikkona voisin vaikuttaa ihmisten elämään, mutta vaikutinkin jo Instagramin kautta, kertoo Saahko.

Saahkon She lives her dream -tilillä (siirryt toiseen palveluun) on Instagramissa lähes 40 000 seuraajaa. Samannimisellä, noin vuosi sitten alkunsa saaneella Youtube-kanavalla on reilut 1200 tilaajaa. Suosituimmilla suomalaistubettajilla on vlogit.fi-sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan jo yli miljoona tilaajaa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa sydämiä valloittaneella laulaja Saara Aallolla on Instagramissa noin 135 000 seuraajaa ja jääkiekkoilija Sebastian Aholla noin 103 000 seuraajaa.

Lotta Saahko
Lotta Saahko on tottunut esiintymään kameralle.Susanna Pekkarinen / Yle

Saahko on ehtinyt opiskella valtiotieteitä ja lääketiedettä, mutta kumpikaan ala ei tuntunut omalta. Hän koki toteuttavansa muiden unelmia, ei omiaan. Saahko oli sujahtanut elämään, jossa toteutettiin poikaystävän, vanhempien ja opettajan näkemyksen mukaisia haaveita.

Instagram-seuraajan kommentti palautti yhtäkkiä mieleen listan, jonka hän oli kirjoittanut 16-vuotiaana. Saahko tajusi, ettei ollut toteuttanut listaan kirjaamistaan unelmista yhtäkään.

"Haluan tanssia kärkitossuilla"

Nuori nainen pyyhkäisee hiuksia ohimoiltaan ja miettii, mihin katseensa suuntaisi, kun kysyn, saako listan nähdä.

– Tämä on aika henkilökohtainen. Listalla on isoja ja pieniä juttuja, Saahko sanoo.

Listan tärkeydestä kertoo, että se kulkee bloggarin matkassa. Vihkon viivarivistöjen väliin on kirjoitettu siistillä käsialalla sivullinen nuoria unelmia. Saahko luettelee haaveitaan hitaasti sanojaan maistellen.

– Haluan auttaa ihmisiä ja inspiroida. Haluan tehdä maailmasta paremman paikan. Haluan asua Lontoossa. Haluan pitää taidenäyttelyn, kirjoittaa kirjan, esiintyä musikaalissa, tanssia kärkitossuilla. Näistä en vielä ole toteuttanut tuota kirjan kirjoittamista, mutta muita kohtia olen jo alkanut toteuttaa, Saahko kertoo.

Hän muutti syyskuussa Lontooseen ja pääsi balettitunneille. Silloin hän myös kirjoitti blogiinsa siitä, että unelmiaan kannattaa alkaa tehdä todeksi juuri listan avulla.

– Tätä oli loppujen lopuksi helppo alkaa toteuttaa. Nyt on kulunut kymmenen kuukautta siitä, kun päätin alkaa toteuttaa listaa, ja suurin osa listasta on toteutettu jo. Lapsen adoptoiminen ja kirjan kirjoittaminen on vielä tekemättä, Saahko hymyilee.

Tutkija: Somesta tullut arkinen tapa

Se, että nykyään tehdään elämää mullistavia päätöksiä sosiaalisen median kautta tulleen palautteen perusteella, ei hätkäytä digitaalisen kulttuurin tutkijaa Sari Östmania.

– Sosiaalisesta mediasta on tullut arkinen tapa rakentaa identiteettiä. Somessa tehtyä lupausta muuttaa elämää voi verrata uudenvuoden lupaukseen, joka toimii paremmin, jos sen tekee vaikka työpaikan kahvipöydässä, toteaa Turun yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Östman.

Östman käsitteli väitöksessään sitä, miten elämäjulkaiseminen eli somen käyttö muuttaa minuuttamme. Tutkimuksen mukaan elämäjulkaisijan rooli on Suomessa jo osa arkea ja kulttuuria. Östman sanookin, että kohtaaminen somessa poikkeaa enää lähinnä teknisesti siitä, että kohtaisimme vaikkapa ruokakaupassa ensimmäistä kertaa. Kaupassa näkee toisen eleet ja ilmeet ja toista voi koskettaa fyysisesti, mutta somekin on Östmanin mielestä nykyään niin audiovisuaalinen, että ero tosi elämän vuorovaikutukseen on pienentynyt.

– Se, miten itseämme rakennamme suhteessa muihin, on muutenkin yhtä aikaa tietoista ja tiedostamatonta, kuten se, miten toisiin vaikuttaa se, miten olemme pukeutuneet tai miten olemme kammanneet hiuksemme aamulla. Sehän on osa sitä, mitä haluamme itsestämme kertoa, tapahtui se sitten kaupassa tai sosiaalisessa mediassa.

Östmanin mielestä kehityksestä ei tarvitse olla huolissaan.

– Kyseenalaistaa kannattaa aina, mutta kaikista uusista medioista on aina herännyt huoli, näinhän oli romaanikirjallisuudenkin kohdalla. Tietysti sitä voi pohtia, mitä kaikkea tulee kertoneeksi ja missä medioissa, sillä kaikella on varjopuolensa, mutta ne ovat yleensä marginaalisia.

Östman sanoo, että vaikka media hehkuttaa some-myrskyjä ja julkisuuden henkilöiden saamaa kritiikkiä, yleisesti ottaen some-yleisö on hyväksyvää ja kannustavaa. Jos bloggaajalla on huono päivä tai hän kertoo kokeneensa epäonnistumisia, uskolliset lukijat ennemminkin lähettävät piristäviä kuin lyttääviä viestejä.

– Jos joku alkaa antamaan nega-palautetta, suuri fanikunta yleensä laittaa ärsyyntyjän kuriin. Lisäksi julkaisijoilla on usein terve asenne tekemiseensä ja saamaansa kritiikkiin, eihän sitä muuten jaksaisi.

Ohjaako elämä somea vai päinvastoin?

Eri asia on, miten vakavasti elämäänsä ryhtyy toteuttamaan sosiaalista mediaa varten. Jos sosiaalinen media on siellä julkaisevalle myös ammatti, on itsestään selvää, että se vaikuttaa kuvien ja aiheiden valintaan. Esimerkiksi leivontablogin pitäjä luultavasti miettii, miten asettelee leivonnaiset tai miltä koti näyttää kuvissa.

– Silti ei voi sanoa, että some ohjaa elämää, koska tähän sisältyy harkinta. Vaikka se vaikuttaa toimintaan, vaikutuksen tiedostaa. Some on kuitenkin alkanut vaikuttaa siihen, miten näemme maailman.

Tutkijatohtori Sari Östman Turun yliopistosta sanoo, että tavallinen somen käyttäjä ei enää puntaroi pitkään sitä, mitä voi julkaista, vaan nappaisee kadulla kulkiessaan kuvan ja julkaisee sen sitä ihmeemmin miettimättä.

– Se tulee jo lähes kaikilla ikäluokilla niin selkärangasta kuin kahvinkeittimen päälle laittaminen. Takaraivossa käy hetken, että onkohan tämä ihan ookoo, ja sitten on jo painettu julkaise-nappia. Vielä kymmenen vuotta sitten tähän sisältyi pidempi mietintä, kun jokainen valokuva piti erikseen ladata tietokoneen kautta. Nyt teknologian silloin tuoma kynnys on hävinnyt.

Aika näyttää, tuleeko somesta ammatti

Saahko opiskelee Lontoossa graafista suunnittelua ja tekee toiminimellä some-koulutuksia. Esimerkiksi Mikkelissä Saahko kävi ELY-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa puhumassa nuorille yrittäjyydestä.

Bloginsa otsikossa hän lupaa asiaa tyttöenergiasta, yksin reissaamisesta naisena sekä terveellisestä elämästä. Saahko on päättänyt jakaa myös epäonnistumisiaan ja vastoinkäymisiään, ja kertoo, millaisin keinoin on päässyt eteenpäin, kun jo sovitut bloggausyhteistyöt ovat kariutuneet. Monessa postauksessa toistuu oivallus listojen tekemisestä elämänhallinnan tueksi.

Bloggari vinkkaa, että some- ja nettimaailmassa menestyy parhaiten olemalla oma itsensä. Hän kehottaa miettimään, mikä on se, joka tekee itsestä erikoisen, mikä on se oma juttu, joka kiinnostaa seuraajia.

– Kun kohdistaa oman teeman, sillä saa kohdistetumman yleisön, joka on kiinnostuneempi kuin jos aihe on todella yleinen.