Uusi apuväline aiheuttaa pahoja iho-ongelmia osalle diabeetikoista – "Näytti vähän rupisammakon iholta”

Uudenlainen verensokerin mittauslaite on helpottanut tuhansien diabeetikkojen elämää. Siksi monet käyttävät laitetta allergisista reaktioista huolimatta.

diabetes
Nainen mittaa verensokeriaan Libre-laitteella
Heikki Kiseleff / Yle

Mia Blumenthalin diabetesta sairastava 10-vuotias poika sai uuden Freestyle Libre -glukoosisensorin käyttöönsä maaliskuussa. Poika sai välittömästi pahoja allergisia oireita. Ihoa kuumotti ja kutitti. Kun sensori otettiin pois, sen alla odotti ikävä näky.

– Koko sensorin alusta oli ihan punainen ja kupliva. Se näytti vähän rupisammakon iholta, sellaista pienenpientä vesikelloa.

Blumenthal ei ole kokemuksineen yksin. Muun muassa Facebookiin perustetussa Freestyle Libren käyttäjien vertaistukiryhmässä parisenkymmentä ihmistä kertoo saaneensa oireita. Osa on joutunut lopettamaan sensorin käytön kokonaan.

Anne Tapiovaaran oireet alkoivat viisi kuukautta sitten. Iho kutisee ja sensorin paikalle jää aina punainen läikkä.

– Ne paranevat valitettavan kauan. Välillä pitää käyttää mielikuvitusta, että mihin sen seuraavan sensorin iskee. Mutta siedän oireet toistaiseksi, koska siitä on niin armottoman paljon hyötyä diabeteksen hoidossa.

Helppokäyttöisyys menee monilla oireiden edelle

Freestyle Libre on uudenlainen verensokerin seurantajärjestelmä, joka mittaa glukoositason ilman verinäytettä. Glukoositasoa seurataan iholle liimattavan sensorin ja lukulaitteen avulla.

Sekä Diabetesliitto että käyttäjät kehuvat tuotteen olevan käänteentekevä ja mullistava uudistus insuliinihoitoisessa diabeteksessa.

– Nyt mä saan mun verensokerin kätevästi sekunnissa ja sensori näyttää myös onko sokeri menossa ylös- vai alaspäin. Ei ole enää sormenpäät täynnä reikiä, Tapiovaara kiittelee.

Helppokäyttöisyyden vuoksi Blumenthal on kaikin keinoin yrittänyt varmistaa, että hänen poikansa voisi käyttää sensoria pahoista allergisista iho-oireista huolimatta. Blumenthal on kokeillut laittaa muun muassa erilaisia ihoa suojaavia tuotteita sensorin alle, mutta niistä ei ole ollut juurikaan apua.

Nyt hän kertoo löytäneensä haavojen hoidossa käytetyn keinoihon kaltaisen tuotteen, joka yhdessä ihoa suojaavan sprayn kanssa on mahdollistanut sensorin käytön niin, että sen aiheuttamien oireiden kanssa pystyy toistaiseksi elämään.

Silti Blumenthal arvelee, että he joutuvat pian lopettamaan sensorin käytön.

– Kyllähän se tietysti pelottaa, että mikä ihmeen myrkky siinä on, mikä sen allergian aiheuttaa ja onko siitä lisäseuraamuksia myöhemmin. Että tuhotaanko tässä pojan terveyttä, sehän meitä vanhempia huolettaa.

Ei aiheuta toimenpiteitä toistaiseksi

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on saanut allergisista iho-oireista yksittäisiä terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä vaaratilanneilmoituksia. Niiden lisäksi on tullut muutamia ilmoituksia suoraan käyttäjiltä.

Valviran ylitarkasta Nelli Karhu toivoo, että ilmoitukset tehdään nimenomaan oman diabeteshoitajan tai lääkärin kautta.

– Yksittäinen potilas ei välttämättä osaa ikään kuin pisteyttää omia oireitaan suhteessa muihin, mutta ammattilaisilta saadaan objektiivisempi arvio siitä, kuinka vakava se tilanne on.

Valvira tyytyy toistaiseksi seuraamaan tilannetta ja lähettämään ilmoitukset eteenpäin laitteen valmistajalle.

Laitteen valmistaja, Abbott Diabetes Care on tietoinen laitteen aiheuttamista sivuvaikutuksista. Abbottin mukaan pieni määrä käyttäjistä on saanut oireita sen jälkeen, kun he lanseerasivat tuotteen kolmisen vuotta sitten. Tuotetta käyttää nyt noin 400 000 ihmistä yli 40:ssä eri maassa.

Abbott pyrkii omien sanojensa mukaan jatkuvasti löytämään keinoja tuotteen kehittämiseen.

Epätasainen saatavuus aiheuttaa närää

Sensoria on Suomessa saanut huhtikuusta 2016 alkaen. Diabetesliiton arvion mukaan sitä käyttää tällä hetkellä noin 20 000–30 000 diabeetikkoa. Tuotetta ei voi ostaa, vaan sen voi saada vain terveydenhuollon kautta. Abbottin mukaan näin tulee jatkumaan myös lähitulevaisuudessa.

Hoitoyksiköiden taloudelliset resurssit kuitenkin rajoittavat sensorin saantia. Laitteita ei välttämättä ole varaa hankkia kaikille halukkaille ja laitetta voi joutua jonottamaan. Lisäksi laitteen käytön opastaminen vaatii asiantuntevaa henkilökuntaa.

Siksi monissa paikoissa laitetta jaetaan ensisijaisesti lapsille ja tietyt kriteerit täyttäville asiakkaille, kertoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

– Kun siinä joudutaan valitettavasti priorisoimaan, niin on aika selkeätä, että priorisoidaan lapsiin, koska lasten hoitaminen on niin vaikeata. Sitten priorisoidaan henkilöihin, jotka selvästi eniten hyötyvät tästä eli ne, joilla on ongelmia nykyisissä hoidoissa.

Ilanne-Parikka kuitenkin kertoo, että laitteen voi joistakin hoitopaikoista saada lainaan kahdeksi viikoksi. Kahden viikon sensoroinnin perusteella diabeteksen hoitoa voidaan tarvittaessa muuttaa ja voi olla, ettei sensoroinnille ole jatkossa enää edes tarvetta.

Ilanne-Parikka uskoo myös, että muutaman vuoden kuluttua sensoria tai muuta samankaltaista palvelua on tarjolla kaikille, jotka sitä tarvitsevat, sillä se on hoidon kokonaiskustannuksiin nähden edullinen investointi.

– Kustannuksethan eivät tule sieltä seurannasta, vaan ne tulevat sieltä, jos hoito ei ole kunnossa. Silloin täytyy käydä useammin, täytyy enemmän puuttua asioihin ja siitä voi viiveellä seurata ikäviä lisäsairauksia, joiden hoitaminen onkin sitten tosi kallista.