Jari Ehrnrooth: Nielaiseeko kommunistisen kapitalismin lohikäärme lännen?

Kiina ulottaa vaikutusvaltaansa suunnitelmallisesti länteen. Yksilönvapaus, perusoikeudet ja ihmisoikeudet ovat vaarassa jäädä siinä tohinassa jalkoihin, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

Kiina
Jari Ehrnrooth.
Derrick Frilund / Yle

Painolevy helähtää kuin kahle. Nousen kyykystä tempauksen loppuasentoon, tuijotan valkoista lakanaa ja luen Yksi maailma, yksi unelma!

Pekingin olympialaisten virallinen tunnus on koristanut voimailusalin tiiliseinää kohta kymmenen vuotta. Toistuvat tyhjyyden hetket rautojen alla ovat kaivertaneet mieleeni vastakysymyksen: Kenen maailma, mikä unelma?

Pahaenteisen vastauksen antoi taannoin (siirryt toiseen palveluun) elokuvanäyttelijä Richard Gere, joka on vastustanut Tiibetin miehitystä ja kertoo siksi jääneensä vaille rooleja Hollywood-tuotannoissa, joita Kiina rahoittaa.

Klassisen liberalismin mukaan elinkeinovapaus ei voi toimia kansojen parhaaksi ilman sananvapautta ja muita kansalaisoikeuksia. Nyt voittoisat eurooppalaiset yritysjohtajat kuitenkin sanovat, että Kiinassa taloutta voidaan kehittää esteettömästi, koska kaikki katsovat samaan suuntaan.

Helsingin yliopistoon on perustettu Konfutse-instituutti, pandat sulattavat sydämiä Ähtärissä ja Finnkino näyttää elokuvia kiinalaisomistuksessa.

Tästä ilmiselvästä ja tosiasiallisesta ristiriidasta voidaan päätellä maailmanhistorian kolmannen vuosituhannen tärkein kysymys. Johtaako markkinatalouden kehitys Kiinassa liberaaliin demokratiaan, vai johtaako kommunistisen Kiinan taloudellinen maailmanvalta myös lännessä vapaan ja avoimen yhteiskunnan taantumiseen?

Sivilisaatiohistorialliselta kannalta kommunistisen kapitalismin ihme (sen ei pitänyt olla mahdollista) perustuu konfutselaiseen traditioon, jossa yksilön tehtävänä on palvella järjestelmää. Ylempien kunnioitus, viralliset hyveet ja standardit antavat mallin jonka mukaan hyvää kiinalaista elämää rakennetaan.

Juutalais-kristillisessä lännessähän ihminen tulee ensin ja valtio on kehittynyt suojaamaan yksilöä, joka kaikkein pyhimmin omistaa itsensä, elämänsä ja vapautensa. Siksi kollektivistinen kommunismi ei voinut onnistua Euroopassa, Venäjälläkään. Marxin piti matkustaa Kiinaan ja syntyä Maoksi.

Kukapa ei muistaisi Kiplingin päätelmää "itä on itä ja länsi on länsi, eivätkä ne koskaan kohtaa". Mutta sääntö ei enää päde Pekingissä, joka vuosituhantisen itseriittoisuuden jälkeen on päättänyt vallata maailman.

Kommunistisen puolueen johdolla toteutettava talousohjelma kantaa nimeä Yksi vyö, yksi tie. Investointien, talousavun ja infrastruktuurihankkeiden keinoin suurvallan talous kytketään yhä tiiviimmin Euraasian ja Afrikan maiden talouksiin. Myös Suomi kuuluu hankkeen piiriin.

Xi Jinping on kansallisen turvallisuuden säädöksillä ja ohjeilla käynnistänyt hyökkäyksen vapaamielisiä tuontiaatteita vastaan.

Välimeren keskeinen satama Pireus Ateenan edustalla on jo siirtynyt kiinalaisomistukseen (siirryt toiseen palveluun). Jos Jäämerelle suunniteltu satamahanke ja Suomenlahden alikulkutunneli Tallinnaan toteutuvat, sylkee kaksipäinen lohikäärme ensi vuosikymmenellä kiinalaisia tavarakontteja etelästä ja pohjoisesta Euroopan markkinoille.

Näin Suomi saa rahtaajan paikan kommunistisen kapitalismin muurahaispesässä ja kulttuurityön silkkihansikkaat silottelevat vaikutelmaa viehkeäksi.

Helsingin yliopistoon on perustettu Konfutse-instituutti, pandat sulattavat sydämiä Ähtärissä ja Finnkino näyttää elokuvia kiinalaisomistuksessa.

Äskettäin kiinalainen ruutupersoona vietti kuukauden Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuoden Suomelle ja Kiinalle yhteistä kivaa medianäkyvyyttä. Ihanaa, eikö totta! Ei nyt pilata tunnelmaa kaiken maailman vapauksilla ja ihmisoikeuksilla - onhan luvassa Kiinan kommunistiselle puolueelle uskollisia matkailijoita Lappia myöten.

Viisaat imperialistit – kuten roomalaiset – ovat arvostaneet rauhaa ja antaneet alusmaiden säilyttää ihanteensa, uskonsa ja tapansa, samalla kun ovat ottaneet kansojen varallisuudesta ja osaamisesta kaiken hyödyn irti.

Mutta universalisminsa vuoksi länsimainen yksilönvapaus, perusoikeudet ja ihmisoikeudet, ovat vaikea arvojärjestelmä nieltäväksi jopa kiinalaiselle lohikäärmeelle.

Henkilöpalvonnan kohteeksi diktaattorin asemaan noussut Kiinan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Xi Jinping on kansallisen turvallisuuden säädöksillä ja ohjeilla käynnistänyt hyökkäyksen vapaamielisiä tuontiaatteita vastaan (siirryt toiseen palveluun).

Ainakin pitäisi olla suomettumatta tanssivan lohikäärmeen vyöttäessä maailmaa.

Uhkatekijöiksi nimetään länsimainen demokraattinen ajattelu, monipuoluejärjestelmä, sananvapaus, riippumaton oikeuslaitos, vapaat ammattiyhdistysliikkeet ja kansalaisjärjestöt.

Toisin kuin lännessä odotimme, kapitalismin hyökyaalto Kiinassa ei ole johtanut vapautumiseen, vaan päinvastoin kommunistisen hallinnon ote kansasta on tiukentunut. Internet on puolueen kontrollissa ja ilmiantojärjestelmät toimivat tehokkaasti sekä kotimaassa että ulkokiinalaisten parissa. Vähemmän kuin joka kymmenes kiinalainen omistaa passin ja ulkomaille päästetään lähinnä puolueelle uskollisia.

Suomessa tuli taannoin julkisuuteen turvallisuuskomitean kaikin puolin järkevä ja illuusioton uhkaluettelo venäläisestä vaaleihin vaikuttamisesta. Poliitikot kommentoivat sitä niin suomettuneesti, että se kävi farssista.

Turvallisuushan on nimenomaan sitä, että voimme säilyttää itsenäisen vapautemme, sanoa mitä ajattelemme ja kehittää yhteiskuntaa arvojemme mukaisesti. Tältä kannalta katsoen kehys laajenee sivilisaatioiden kamppailun tasolle.

Minusta länsimaisen arvojärjestelmän strategisten uhkien kärkeen tulisi – myös Suomessa – kirjata kommunistisen kapitalismin kasvava vaikutus ja Kiinan pehmeä valta. Ainakin pitäisi olla suomettumatta tanssivan lohikäärmeen vyöttäessä maailmaa.

Avuksi vapauden ystäville annan antikommunistisen muistisäännön: Kun sidot silkkiä kaulaasi, ajattele Kiinaa!

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja kirjailija ja filosofi, kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa.

Palautetta kolumneista voi lähettää Ehrnroothille suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com (siirryt toiseen palveluun)