Monille lapsille maksetaan palkkaa kotitöistä – lastenpsykiatri: "Äidin ja isän kannattaa miettiä, tekevätkö he oman osuutensa kotona reilusti"

Lastenpsykiatri Janna Rantala sanoo, että vanhemmat siirtävät usein lapsilleen omat negatiiviset asenteensa kotitöihin.

Kotitöiden jako
lapsi pyyhkii pöytää
AOP

8-vuotias Linnea Kosunen piirtää rastin paperiin, joka on kiinnitetty magneetilla keittiön jääkaapin oveen. Hän on juuri siivonnut oman huoneensa ja tienannut siten euron.

– Olen ostanut rahoilla yleensä Petsejä. Aina ei ehkä huvittaisi tehdä kotitöitä, mutta on kiva, kun on omaa rahaa ja voin ostaa mitä tarvitsen, kertoo Linnea.

Tällä hetkellä hän säästää rahaa uuteen nukkeen. Tienattavaa on vielä 6-8 euroa.

– Linnealla on yleensä jokin kohde, mihin hän haluaa rahaa käyttää. Hän osaa jo laskea, kuinka paljon hänen pitää kerätä rahaa kotitöitä tekemällä hankkiakseen esimerkiksi Littlest Pet Shop -hahmon. Hän on ahkera tyttö, kertoo Linnean äiti Eveliina Kosunen.

Jos tekee homman hyväntuulisesti ja innokkaasti, saa summan tuplana.

Eveliina Kosunen

Kosuset ovat hinnoitelleet Linnean kotityöt taulukkoon. Siihen merkataan myös tehdyistä töistä kertyneet summat. Astianpesukoneen tyhjennyksestä ja roskapussin viemisestä saa 20 senttiä, oman huoneen siivouksesta 50 senttiä tai euron. Äidin mukaan Linnean viikkotienestit vaihtelevat kahdesta eurosta kymmeneen euroon.

– Tavoite on, että taulukkoon tulee joka päivä yksi rasti. Meillä on käytössä myös bonussysteemi. Jos tekee homman hyväntuulisesti ja innokkaasti, saa summan tuplana. Linnea tajusi tämän juuri toissa iltana, ja sen jälkeen on kaikki työt tehty tuplapalkalla, Eveliina Kosunen sanoo.

Myönteinen asenne on tärkeä

Linnean äiti ja isä alkoivat maksaa tyttärelleen kotitöistä, kun tämä meni kouluun. Eveliina sai vinkin työkaveriltaan, jonka perheessä teini-ikäisten lasten tekemät kotityöt oli hinnoiteltu samaan tapaan.

– Meillä ei ole ollut tapana ostella leluja muulloin kuin syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Kun lapselle tuli halu hankkia niitä, aloin miettiä, toimisiko kotitöiden hinnoittelu myös meillä.

Palkkiojärjestelmän avulla Kosuset yrittävät myös opettaa tytärtään suhtautumaan kotitöihin positiivisesti. Samalla lapsi oppii, ettei saa kaikkea ilmaiseksi.

– Olen itse nurissut pienenä kotitöistä enkä oikein olisi viitsinyt tehdä niitä. Ajattelin, että tällä systeemillä nurina vähenee. Se onkin toiminut hyvin, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen. Haluan viestittää lapselleni, että kotona tehty työkin on yhtä tärkeää kuin mikä tahansa muu, Kosunen toteaa.

Linnea Kosunen piirtää rastia kotityölistaan
8-vuotias Linnea Kosunen kerää parhaillaan rahaa uuteen nukkeen kotitöitä tekemällä.Eveliina Kosunen

"Aikuisetkaan eivät saa palkkaa kotitöistä"

Perheillä on monenlaisia keinoja saada lapset tekemään kotitöitä. Jotkut vanhemmat ovat hinnoitelleet työt Kosusten tapaan, toisissa kiinteä viikko- tai kuukausiraha ansaitaan tekemällä sovitut kotityöt.

Meillä lapset keräävät kuukausirahat kotitöillä. Näin he oppivat, ettei raha tipu taivaasta. Kotityötkin sujuvat ilman mutinoita, kun on motivaattori tehdä hommia. Viikoittaiset karkkipäivän karkit ovat sitten erikseen ja ne ostetaan ruokaostosten yhteydessä. Meillä tämä on toimiva ratkaisu.

Lauantaisin on karkkipäivä ja namit saa, kun huoneet on imuroitu. Viikkoraha on viisi euroa, kun työt on tehty. Minä siivoan omassa kodissani ilman palkkaa kuten lapsetkin sitten omissa kodeissaan, kun muuttavat omilleen. Sitä ennen he opettelevat niitä juttuja, joita pitää tehdä isona ja kannustimena toimii tuo pieni palkka.

Toisissa perheissä kotitöiden katsotaan kuuluvan kaikille asukkaille, eikä niistä makseta rahaa. Monet perheet eivät esimerkiksi halua totuttaa lapsiaan siihen, että kotitöistä saa palkkaa, koska aikuisena niistä ei kukaan maksa.

Vanhemmat usein riitelevät keskenään kotitöistä ja alkavat simputtaa lasta, että lapsen on niitä tehtävä.

Janna Rantala

Myös perheen taloustilanteella on merkitystä.

Ei makseta palkkaa eikä saa viikkorahaa. Rahaa saa tarvittaessa. Eivät aikuisetkaan meillä saa palkkaa kotitöistä, ne kuuluvat elämään. Viime kesäksi tein hinnaston eri kotitöistä. Sanoin, että maksan töistä ja itse ostatte tienaamillanne rahoilla ulkovaatteet syksyksi. Systeemi ei toiminut, eivätkä tytöt ole sen jälkeen kyselleet palkkaa kotitöistä.

Meillä ei makseta mistään. Arkisin viedään roskat, annetaan kissoille ruokaa ja siivotaan niiden laatikko, kun pyydän. Perjantaisin on viikkosiivous. Minä hoidan alakerran ja lapsen (9- ja 7-vuotias) yläkerran. Kumpikin siivoaa oman huoneensa ja lisäksi joko vessan ja kylppärin tai aulan ja minun huoneeni. Palkkioksi mietitään yhdessä jotain kivaa: yleensä se on esim. itsetehtyä pizzaa iltaruoaksi ja yhteistä viihdettä (esim. Posse) katsellessa vaikka dippivihanneksia ja vähän sipsejä. Lapset saavat tarpeen mukaan rahaa esim. partioretkiin tai tarvitsemiinsa asioihin.

Meillä ei makseta kotitöistä eikä ole viikkorahajuttujakaan. Lapset siivoavat omat huoneensa ja aamuisin petaavat sänkynsä. Rahaa laitamme lasten säästöpossuihin silloin, kun jotain hiluja jää ylimääräiseksi.

Tapa tehdä kotitöitä kertoo perheen arvomaailmasta

Lastenpsykiatrian erikoislääkärin, perheterapeutti Janna Rantalan mukaan ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa lapselle kotitöitä ja innostaa häntä tekemään niitä. Rantala sanoo, että kotitöiden teettäminen ja niistä palkitseminen riippuu paljon perheen arvomaailmasta ja siitä, mitä vanhemmat haluavat opettaa lapselleen yhteiskunnasta ja vastuunkannosta.

– Osa vanhemmista ajattelee, että kotitöistä on hyvä maksaa, koska jos teet työtä, saat palkkaa. Joidenkin mielestä on hyvä opettaa, että elämässä pitää tehdä joitakin asioita ilman että niistä saa rahaa. Toiset ajattelevat, että koti on yhteinen ja sen työt hoidetaan yhteisesti talkoohommina. Osa ajattelee, että lasten kuuluu tehdä kotitöitä kiitollisuudesta, että saavat katon päänsä päälle, Rantala listaa.

Lista kotitöistä
Maiju Okkonen

Toisaalta joissakin perheissä ajatellaan, ettei lapsen tarvitse tehdä kotitöitä lainkaan.

– Sitä voidaan perustella niin, että lasta ei saa rasittaa kotitöillä vaan koulussa ja harrastuksissa on ihan tarpeeksi tekemistä lapsille. Ajatellaan, että lapsuus menee pilalle, jos joutuu raatamaan.

Rantalan mukaan vanhempien onkin hyvä pohtia, millaista arkea oma lapsi elää ja kuinka paljon siihen mahtuu kotitöitä.

– Jos lapsella on oikeasti paljon harrastuksia ja koulutöitä, levolle on oltava aikaa. Kannattaa miettiä, onko kohtuullista, että lapsi joutuu vielä imuroimaan kämpän.

Jos kotityöt näyttäytyvät lapselle marmatuksena ja riitelynä, miksi lapsi haluaisi niitä tehdä?

Janna Rantala

Mikä tahansa menetelmä onkin, nalkutus tai kiristys ei Rantalan mukaan ole kovin palkitseva keino.

– Vanhemmat usein riitelevät keskenään kotitöistä ja alkavat simputtaa lasta, että lapsen on niitä tehtävä. Monet haksahtavat siihen, että kotitöistä tulee valtataistelu tai kiitollisuudenosoituksen velka. Kannattaa muistaa, että vanhempien pitää itsekin osallistua kotitöihin ja miettiä, hoitavatko he oman osuutensa reilusti.

Rantala nostaa esiin Parintaju-kirjastaan esimerkin, jossa pariskunta ei saa millään ratkaistua sitä, kuka vie roskapussin.

– Sitten heille syntyy lapsi, jolle voi nalkuttaa roskapussin viennistä. Kotitöissä on mukana paljon sellaista, joka ei liity kotitöihin vaan perheen kykyyn selvittää ristiriitoja.

Pieni lapsi ei välttämättä ole laiska – hän ei ehkä osaa

Monille vanhemmille on tuttua, että lapsi ei ryhdy kotitöihin kovin mielellään. Kotitöistä kannattaisikin puhua kotona myönteiseen sävyyn. Rantala muistuttaa, että vanhemmat siirtävät helposti omat asenteensa lapsille.

– Jos kotityöt näyttäytyvät lapselle marmatuksena ja riitelynä, miksi lapsi haluaisi niitä tehdä? Ei tarvitse teeskennellä rakastavansa vessanpesua, mutta siihen pitää liittää ajatus, miksi se on mielekästä.

Jotkut vanhemmat eivät muista, että lapsi ei opi siivoamaan huonettaan, ellei kukaan näytä hänelle, miten se tehdään.

– Jos pieni lapsi ei siivoa huonettaan, hän ei välttämättä ole laiska, hän ei ehkä vain osaa.

Nainen tiskaa.
Mikko Kuusisalo / Yle

Eveliina Kosunen on ottanut Linnea-tyttärensä mukaan kotitöihin pienestä saakka lapsen ikätason mukaan. Pienempänä Linnea auttoi äitiään esimerkiksi pyykkien lajittelussa ja myöhemmin esimerkiksi ruuanlaitossa.

Oman huoneen siivouksen Kosunen opetti tyttärelleen siivoamalla aluksi yhdessä hänen kanssaan. Tavarat vietiin yhdessä omille paikoilleen. Nykyään huoneen siivoukseen kuuluu myös astioiden vieminen keittiöön ja likaisten vaatteiden toimittaminen pyykkikoriin.

– Meillä on sellainen metodi, että tavarat lakaistaan harjalla ensin yhteen kasaan. Siitä niitä aletaan laittaa oikeisiin paikkoihin. Näin lapsen on helppo hahmottaa, että kun kasa on poissa, homma on valmis.

Tarvittaessa huoneen siivoukseen kuuluu myös imurointi – tosin äiti joutuu aika usein imuroimaan huoneen toisen kerran.

Kotityötaulukossa olevia töitä lukuun ottamatta kodin siivouksesta huolehtivat Linnean vanhemmat. Esimerkiksi vessan siivous, pyykinpesu, lakanoiden vaihto ja astianpesukoneen täyttäminen ovat vanhempien hommia.

– Aikuiset siivoavat meillä muun huushollin. Lapsen pääasiallinen työ on tietenkin leikkiminen ja koulu, mutta siinä sivussa ehtii mainiosti viedä yhden roskapussin.