Koe uusi yle.fi

"Me emme hyväksy tällaista keskittämispolitiikkaa" – Meri-Lapin keskustapäättäjät ärsyyntyivät puolueen painostuksesta

Meri-Lapin keskustapäättäjien rooli oli suuri sairaalapalveluiden yksityistämisessä Mehiläisen ja kuntien yhteisyritykselle. Päätös oli tiukka ja lopulta sen ratkaisi huoli omasta alueesta.

Suomen Keskusta
Kemin keskusta.
Länsi-Pohjassa taistellaan oman keskussairaalan puolesta.Risto Koskinen / Yle

Punainen Kemi ja yksityistäminen samassa lauseessa eivät vielä viikko sitten käyneet kenenkään mielessä. Toisin kuitenkin kävi. Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen perustamispäätös on puhuttanut viikon ajan niin valtakunnan tasolla kuin Lapin maakunnassakin.

Suomen suurimpiin lukeutuvan sote-yhteisyrityksen osakkaina ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin neljä kuntaa Tornio, Keminmaa, Simo ja Kemi. Lisäksi alueen kaksi muuta kuntaa ovat antaneet suostumuksensa yhteisyrityksen perustamiselle terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa 15 vuodeksi.

Yhteisyrityksellä tavoitellaan Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluiden pysymistä alueella. Maakuntamallissa Kemin sairaalaa olisi riisuttu ankaralla kädellä. Alueella on pelko, että maakuntamallissa Kemiin ja lähikuntiin jäisi vain terveyskeskustasoiset palvelut. Maakuntamallissa laajan päivystyksen sairaala olisi vain Rovaniemellä.

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.
Minna Aula / Yle

Päätös sote-yhteisyrityksestä nuijittiin viime maanantaina kuntien valtuustojen kokouksissa. Neuvottelut olivat pitkät. Äänestystulos oli tiukka varsinkin Kemissä, missä lopullinen päätös oli kiinni yhdestä äänestä. Vasemmisto vastusti ulkoistussuunnitelmaa muun muassa mielenilmauksella. Kemin valtuustossa vasemmistoliitto on suurin puolue ja niukka tappio otettiin pettyneenä vastaan.

Vain muutama keskustalainen äänesti vastaan

Valtaosa Meri-Lapin keskustakuntapäättäjistä näki tärkeämmäksi alueen asukkaan näkökulman eli sairaalapalveluiden säilyttämisen alueella kuin puolueen linjaukset.

Punaisen Kemin (siirryt toiseen palveluun) hyväksyntä Länsi-Pohjan sote-ratkaisussa on saanut paljon valtakunnanjulkisuutta. Vähemmän huomiota on saanut se, mikä rooli keskustalla oli päätöksessä.

Kun kysyi sote-asioista, niin kansanedustajia kiinnosti enemmän Katalonian itsenäisyys kuin meidän sote-asiat.

Kirsti Aho

Meri-Lapissa on 72 keskustan valtuutettua. Vain seitsemän heistä äänesti keskustalaisen perhe- ja palveluministeri ministerin Annika Saarikon ohjeistuksen ja neuvon mukaan – yhteisyritystä vastaan.

Keskustan valtuutetut arvostelivat valtakunnan politiikkaa jo valtuuston kokouksessa ja pysyvät kannassaan edelleen. Esimerkiksi torniolainen keskustan valtuutettu suomii pohjoisen kansanedustajia kiinnostuksen puutteesta.

– Kun kysyi sote-asioista, niin kansanedustajia kiinnosti enemmän Katalonian itsenäisyys kuin meidän sote-asiat, sanoi keskustan Kirsti Aho Tornion maanantaisessa valtuuston kokouksessa.

Länsi-Pohjan keskussairaala
Valtaosa Meri-Lapin keskustakuntapäättäjistä näki tärkeämmäksi alueen asukkaan näkökulman eli sairaalapalveluiden säilyttämisen alueella kuin puolueen linjaukset.Minna Aula / Yle

Päätöksen uskottiin kaatuvan Kemissä

Valtakunnan keskustapäättäjät uskoivat, että yhteisyritys kaatuu Kemin valtuustossa, missä enemmistö paikoista on vasemmistolla ja demareilla.

Olemme hyvin hämmästyneitä, että meille oltaisiin jättämässä terveyskeskustasoinen sairaala ilman erikoissairaanhoidon päivystystä.

Outi Keinänen

Tosiasiassa sairaalapalveluiden siirtämistä yhteisyritykselle ajoi Länsi-Pohjassa etenkin keskusta. Alueelta tukea pääministeripuolueen maakuntalinjaukselle ja sote-uudistukselle ei löytynyt.

– Olemme näyttäneet sen, että me emme hyväksy tällaista keskittämispolitiikkaa, emmekä palveluiden täydellistä alasajoa tältä seudulta, sanoo Tornion keskustalainen valtuutettu Outi Keinänen.

Valtakunnan keskustapoliitikkojen päällimmäinen huoli on, miten sopimus saataisiin estettyä. Sopimusta pidetään huonona. Merilappilainen keskustavaltuutettu huomauttaa, että valtiovalta tarjosi kuitenkin paljon huonompaa kohtelua.

– Olemme hyvin hämmästyneitä, että meille oltaisiin jättämässä terveyskeskustasoinen sairaala ilman erikoissairaanhoidon päivystystä, Keinänen sanoo.

Miten käy reuna-alueiden?

Keskustan tavoite on pitää koko maa asuttuna. Maakuntauudistus kuitenkin kiihdyttää keskittymistä maakuntakeskuksiin. Vuosikymmenen vaihteessa voimaan tulevaa maakuntauudistusta perustellaan muun muassa sillä, että kansalaiset saavat lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa asioihin. Tampereen yliopistoon kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista väitöstyötä tekevä Olli-Pekka Salminen pelkää uudistuksen entisestään heikentävän reuna-alueiden vaikutusmahdollisuuksia.

– En ota poliittisesti sitoutumattomana kantaa millään tapaa, mutta olen hämmästellyt, että mikä on keskustan intressi kiihdyttää tätä kehitystä, Salminen sanoo.

Salminen sanoo, että sama tulee näkymään kaikissa Suomen maakunnissa. Reuna-alueiden kunnat eivät saa maakuntavaltuustoihin kuin marginaalisen määrän valtuutettuja.

– Se tulee kiihdyttämään jo nykyistä vahvaa keskittymiskehitystä. Tämä on paradoksaalinen, että jos halutaan pitää esimerkiksi Lapin reuna-alueet ja kunnat elinvoimaisena, niin tämä keskittymiskehitys tulee kiihdyttämään tätä.

Rovaniemi on nakertanut Meri-Lappia viime vuosina

Viikontakaisissa valtuustoäänestyksissä heijastelivat myös aikaisemmat taistelut Lapin maakunnassa.

Meri-Lappi on niin asukasluvultaan kuin pinta-alaltaan arviolta samankokoinen kuin Rovaniemi. Silti Lapin maakunnan toinen keskus eli Meri-Lappi on menettänyt viime vuosina paljon. Osa niistä on valtiovallan toimenpiteistä johtuvia asioita.

Meri-Lapista viime vuosina ovat kaikonneet muun muassa oma pelastuslaitos, poliisi ja kauppakamari, kun ne on yhdistetty Lapin yhteisiksi toiminnoiksi. Ensi vuoden vaihteessa on vuorossa käräjäoikeus. Yhdistämisten myötä toimintojen hallinto on painottunut Rovaniemelle.

Viime keväänä Meri-Lappi koki myös suuren iskun, kun alueella yli sata vuotta toiminut sanomalehti Pohjolan-Sanomat lakkautettiin ja Alma Media alkoi tarjota alueelle Lapin Kansaa.

Merilappilaiset kantavat Rovaniemeä kohtaan yhä kaunaa myös oman ammattikorkeakoulun menettämisestä. Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhdistyivät Lapin ammattikorkeakouluksi vuonna 2014. Pari vuotta myöhemmin Rovaniemi sekä omistajina olleet ammattioppilaitokset myivät omat osakkeensa Rovaniemellä sijaitsevalle Lapin yliopistolle, josta tuli ammattikorkeakoulun enemmistöomistaja ja päätösvallan käyttäjä osakkeiden myötä.

Kemin ja Tornio vastustivat osakkeiden myyntiä, mutta Rovaniemi päätti silti myydä kyseiset osakkeet. Lopulta Rovaniemi jyräsi Meri-Lapin kaupungit asiassa. Tällöinkin asian selvittäjänä toimi kaupunkineuvos Hannes Manninen.

Meri-Lapille kävisi huonosti maakuntavaltuuston äänestyksissä. Helsingin Sanomien julkaiseman kartan (siirryt toiseen palveluun) mukaan Meri-Lappi saisi maakuntavaltuustoon Lapin 59 paikasta vain 22 paikkaa ja Rovaniemi yksistään 33 paikkaa. Rovaniemi ja muu Lappi siis voisivat jyrätä Meri-Lapin äänienemmistöllään päätöksiä tehtäessä.

20.11.2017 kello 16.45 Tarkennettu ammattikorkeakoulukiistan taustoja

_20.11.2017 kello 19.00 Tarkennettu ilmausta "Tähän asti Suomen suurimman sote-yhteisyrityksen" muotoon "Suomen suurimpiin lukeutuvan sote-yhteisyrityksen" _osakkaina ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin neljä kuntaa Tornio, Keminmaa, Simo ja Kemi.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Niinistö panttaa yhä Nato-kantaansa – ”Jäsenyys on täysin riippuvainen olosuhteista”

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Kittilä

Terttu Utriainen Kittilän tilanteesta: "Jos vuosikausia toimitaan tällä tavalla, ulkomaailmalle sokeudutaan"

Mielenterveys

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa