1. yle.fi
  2. Uutiset

Valehtelua, sähköpostihäiriköintiä ja nettisivujen kaatamisia – myös näistä on Suomen presidentinvaalit tehty

Jo nyt voidaan nähdä ensimmäisiä merkkejä informaatiovaikuttamisesta, jolla pyritään vaikuttamaan Suomen presidentinvaalien lopputulokseen.

presidentinvaalit
Kuvakaappaus Vaalit 2018 -Facebook-sivulta.
Kuvakaappaus Vaalit 2018 -Facebook-sivulta.Facebook

Tiesitkö, että tasavallan presidentti ”Sauli Niinistöllä on takanaan salattu rikoshistoria, johon kuuluu muun muassa useita kavalluksia”.

Tuskin tiesit, ja hyvä niin. Kyse on valheesta. Sitä levittää Facebookissa Vaalit 2018 -sivu, jolle on sommiteltu Suomen lippu ja itsenäisyyden juhlavuoden logo.

Sivut ovat kiusalliset myös Pekka Haavistolle, vaikka hänen kerrotaan olevan parempi ehdokas kuin kilpakumppani Niinistön. Osa valheista on niin alatyylisiä, etteivät sivujen kehut lämmitä kampanjaväen mieliä.

– Sauli Niinistöllä on kokemusta pelkästään huijauksista, petoksista, erehdyttämisestä ja kierosta pankkiiritoiminnasta. Hänen tuntemus lainsäädännöstä on kyläjuristin vanhentuneet tiedot ja taidot vuosimallia 1974, sivusto sanoo.

Sivut ovat yksi esimerkki ensi vuoden presidentinvaaleihin liittyvästä informaatiovaikuttamisesta. Sivut eivät ole vielä saaneet paljon huomiota osakseen, mutta ne odottavat vaalikamppailun todellista käynnistymistä.

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään muokkaamaan yhteiskunnan mielipideympäristöä.

Sekä Haaviston että Niinistön kampanjajoukoista kerrotaan, että jo nyt on olemassa ensimmäisiä merkkejä vaaleihin kohdistuvasta mielipidevaikuttamisesta valheilla.

Vaalien ensimmäinen kierros käydään vasta tammikuun lopussa.

Nettisivut nurin, sähköpostit julki

Valheet eivät ole ainoa ikävä keino vaikuttaa vaaleihin. Tämän koki viime vaaleissa Pekka Haaviston kampanjaväki, kun hänen nettisivunsa kaadettiin kesken vaalien.

Haaviston kampanjaväellä ei ole tietoa, kuka oli teon takana. Vaalien tuoksinnassa aikaa asian selvittämiseen ei jäänyt.

Kampanjapäällikkö Riikka Kämppi sanoo, että Haaviston vaaliorganisaatio on varautunut tällä hetkellä nettisivujen kaatamisen lisäksi samanlaisiin hakkerointitapauksiin, joita Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa koettiin viime vuonna.

Yritän koko ajan pitää kielen keskellä suuta, kun lähetän sähköposteja. Hakkeroinnin sattuessa viestejä voisi hyvällä mielellä lukea Ilta-Sanomista.

RIIKKA KÄMPPI, KAMPANJAPÄÄLLIKKÖ, VIHREÄT

Yhdysvalloissa presidentinvaalikampanjan aikana julkaistiin demokraattipuolueen sisäisiä sähköposteja, jotka paljastivat muun muassa puolueen sisäpiirin suosivan (siirryt toiseen palveluun) esivaalissa Hilary Clintonia vastaehdokas Bernie Sandersin kustannuksella. Sähköpostien hakkeroinnista epäillään venäläisiä (siirryt toiseen palveluun).

– Yritän koko ajan pitää kielen keskellä suuta, kun lähetän sähköposteja. Samaa sääntöä teroitan kampanjaväelle, jotta hakkeroinnin sattuessa viestejä voisi hyvällä mielellä lukea Ilta-Sanomista, Kämppi sanoo ja naurahtaa.

Sähköpostien hakkeroinnit ovat siinäkin mielessä kampanjaväelle ikäviä, että ne yleensä selviävät vasta viestien tullessa julkisuuteen. Käyttäjät harvoin huomaavat mitään merkkejä hakkeroinnista, kun se on käynnissä.

Kämppi toteaa, että tietoturva-asioissa väsynyt kampanjaväki on suurin riski. Tietoja voidaan luovuttaa vahingossa tai työntekijä voi tuoda järjestelmään saastuneen muistitikun.

– Olen teroittanut kampanjaväelle, etteivät he tekisi töitä väsyneinä, jolloin syntyy virheitä. Tämän lisäksi pitäisi muistaa normaalit suojaukset: monimutkaiset salasanat ja varmennukset tileissä.

Sähköpostihakkerointien taustalla ovat yleensä järjestäytyneet tahot. Kampanjaorganisaatiot eivät ole asiassa kuitenkaan täysin yksin, sillä suojelupoliisi auttaa kampanjoita mahdollisissa ongelmissa.

Vanhat väitteet toistuvat

Sauli Niinistön kampanjaorganisaatiossa on varauduttu väärien tietojen levittämiseen kampanjan aikana. Kampanjapäällikkö Pete Pokkisen mukaan valmistautumista helpottaa se, että Niinistö on ollut vaaleissa ehdolla useaan kertaan.

– Vaaleissa on aina ollut väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa tai jotka on väännetty ihmeelliseen kulmaan. Niinistö on ollut useaan kertaan vaaleissa, joten näihin pystytään varautumaan.

Esimerkiksi kavallusväitteillä viitataan mahdollisesti vuoden 2006 presidentinvaaleihin, joissa kokoomus ohjasi osan vaaleissa kerätyistä rahoista puolueelle. Poliisi päätti lopulta olla tekemättä tapauksesta esitutkintaa (siirryt toiseen palveluun).

Toisaalta Niinistö laittoi eduskunnan rahankäytön ”tehotarkkailuun” pian sen jälkeen, kun uutiset liikuntakerhon varojen kavaltamisesta tulivat julki 2009.

Vaaleissa on aina ollut väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa tai jotka on väännetty ihmeelliseen kulmaan.

Pete Pokkinen, kampanjapäällikkö, Sauli Niinistön valitsijayhdistys

Kampanjapäälliköt kertovat, että vääriä väitteitä korjataan muun muassa sosiaalisen median keskustelupalstoilla ja täysin asiattomia kommentteja pyydetään poistamaan palstalta.

Tuula Haataisen (sd.) kampanjapäällikkö Jenny Suominen sanoo, että kampanjapäälliköt tekevät yhteistyötä torjuakseen valeuutisia.

– Kaikki ovat tietoisia ilmiöstä ja tämän tyylisiin juttuihin reagoidaan tavalla tai toisella yhdessä.

Työ ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi Haaviston vaalivankkureita vetävä Kämppi on ilmiantanut Vaalit 2018 -sivut, mutta ne ovat yhä Facebookissa esillä.

Kämppi kuitenkin sanoo, että Facebook on ottanut yhä enemmän vastuuta palvelunsa sisällöstä.

– Minulle tupsahti yksi päivä viesti, jossa annettiin Facebookin Pohjoismaiden johtajan yhteystiedot. Voin olla häneen yhteydessä ongelmien sattuessa.

Kämppi arvioi, että Facebook haluaa torjua käsitystä, jonka mukaan palvelu on muuttunut ”villiksi länneksi”.

Panokset kovenevat

Tällä hetkellä virheelliset väitteet koskevat lähinnä pääehdokkaiksi kaavailtuja Niinistöä ja Haavistoa. Presidenttiehdokkaiden Nils Torvaldsin (r.) ja Tuula Haataisen (sd.) kampanjajoukoista sanotaan, että heidän ehdokkaistaan on esiintynyt valheellisia väittämiä vielä harvakseltaan.

Jos katsotaan tuoreimpia kannatuslukuja, niin peli näyttää selvältä Niinistölle. Tällöin ei ole tarvetta levittää valheita

Nils Torvalds, presidenttiehdokas, RKP

Molemmista ryhmistä arvioidaan, että tilanne saattaa muuttua, kun vaalit lähtevät kunnolla käyntiin. Vaalien ensimmäiseen kierrokseen on vielä yli kaksi kuukautta aikaa.

– Jos katsotaan tuoreimpia kannatuslukuja, niin peli näyttää selvältä Niinistölle. Tällöin ei ole tarvetta levittää valheita, Torvalds arvioi.

Edellisissä vaaleissa istuvan presidentin iso kannatusero on alkanut kaventua joulu- ja tammikuussa. Kun tilanne muuttuu tiukemmaksi, kannattajien parissa kielenkäyttö saattaa alkaa koventua.

Tämä on puolestaan oiva maaperä niille, jotka haluavat järjestelmällisesti vaikuttaa vaalitulokseen tai muuten vain aiheuttaa hajaannusta Suomessa.

Puolustusministeriön alainen Turvallisuuskomitea arvioi tuoreimmassa vaalimuistiossaan, että Venäjä saattaa vaikuttaa Suomen Nato-keskusteluun. Viimeksi Suomeen vastavalittu Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov toisti maansa kannan, että Nato-jäsenyys johtaisi vastatoimiin (siirryt toiseen palveluun).

Ehdokkaista ainoastaan Torvalds on ilmoittanut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän ei kuitenkaan ole huomannut, että mielipide olisi herättänyt vielä vastareaktioita.

– Sitten kun Torvaldsista tulee ehdokas toiselle kierrokselle, tilanne voi muuttua, sanoo kampanjapäällikkö Elisabet Rantschukoff.

Rantschukoff arvioi, että yksittäisten suomalaisten myyräntyö on suurempi vaiva vaaliorganisaatioille kuin vieraiden valtioiden propagandajoukot.

Useita satoja 10 sentin lahjoitusta

Haaviston kampanjaväellä on ikäviä kokemuksia siitä, miten yksittäiset kansalaiset voivat vaikeuttaa kampanjointia. Viime presidentinvaaleissa yksi henkilö teki useita satoja 10 sentin lahjoitusta Haavistolle.

– Tämä aiheutti kuluja ja ongelmia. Kun tiliotteet olivat kilometrin mittaisia, kirjanpidon ja laskujen tekeminen oli vaikeaa, Kämppi sanoo.

Ikävän tilanteesta teki vielä se, ettei asiaan voinut puuttua mitenkään. Ainoa keino olisi ollut sulkea pankkitili ja pitää uusi julkisuudelta salassa, mutta tämä olisi haitannut varojen hankkimista kampanjalle.

Tällä kertaa Haaviston taustajoukoilla on uusi tapa kerätä rahoitusta kampanjalle, millä on pyritty torjumaan edellisen vaalin ikävät ilmiöt. Yksi tapa, joka ei ole vielä rantautunut Suomeen, on kampanjan avainhenkilöiden sähköpostien tukkiminen turhilla viesteillä.

– Tästä on ollut merkkejä Yhdysvalloissa. Tämä hankaloittaa tärkeiden sähköpostien löytämistä, kun laatikko on täynnä turhia, Kämppi sanoo.

Turvallisuuskomitean mukaan vaaleihin voidaan vaikuttaa myös ohjaamalla vaalirahoitusta kiusallisista osoitteista ja henkilöiltä ehdokkaille. Nämä tiedot puolestaan julkaistaisiin mahdollisimman epämiellyttävään ajankohtaan.

Kampanjapäälliköt uskovat, että vaalirahoitusilmoitus ja vapaaehtoinen ennakkoilmoitus kitkevät ilmiötä Suomessa.

Lue seuraavaksi