Koe uusi yle.fi

Vedet imevä puisto pelastaa kaupunginosan rankkasateilta – homeallergikko etsii alueelta ilmastonmuutoksen kestävää kotia

Uudenlainen puisto ja puutarha estävät kaupunkitulvia uudella asuinalueella. Paikallinen asukas Virpi Pulliainen toivoo vihdoin löytävänsä alueelta homeettoman kodin.

Tehtävänä tulevaisuus
Virpi Pulliainen
Virpi Pulliainen seuraa tarkkaan, kuinka sadevedet keräävä hulevesipuisto valmistuu oman kodin lähelle.Virpi Hukkanen / Yle

Metsikön keskelle on noussut kolme siltaa ja veden täyttämiä lammikoita. Helsingin Hakuninmaalla asuva Virpi Pulliainen seuraa lähes päivittäin uuden puiston valmistumista.

Puistosta ei ole tulossa vain kiva ulkoilualue, vaan sen on tarkoitus pelastaa läheiset kaupunginosat tulvilta. Hulevesipuisto eli sade- ja lumensulamisvedet keräävä alue on varautumista ilmastomuutokseen.

Ilmatieteenlaitos ennustaa (siirryt toiseen palveluun) entistä runsaampien sateiden lisääntyvän ilmastonmuutoksen takia. Rankat sateet (siirryt toiseen palveluun) taas aiheuttavat tulvia täyteen rakennetuissa ja asfaltoiduissa kaupungeissa.

Pulliainen on suorastaan helpottunut siitä, että oman kodin viereiseen metsikköön syntyy sadevesiä keräävä puisto. Puistosta puoli kilometriä pohjoiseen nousee parhaillaan viiden tuhannen asukkaan uusi kaupunginosa Kuninkaantammi. Jos alueen sadevesiä ei ohjattaisi oikein, myös Virpi Pulliaisen rivitalokoti kärsisi tulvista.

Puistolle on annettu nimeksi Helene Schjerfbeckin puisto kuuluisan taidemaalarin mukaan.

kerrostalo
Kuninkaantammesta rakennetaan kaupunginosa, jonka pitäisi kestää rankkasateita ilman tulvia.Markku Rantala / Yle

Kahden homeremontin koti

Kosteutta on riittänyt tähänkin saakka Pulliaisen kodissa. Ongelmat alkoivat aika nopeasti talon valmistumisvuoden 1985 jälkeen.

– Meidän asunnossa on tehty pari kertaa homeremontti, Pulliainen kertoo.

Pahin ongelmapesäke löytyi kylpyhuoneesta. Kosteus oli noussut Pulliaisen mukaan seinän sisälle kosteasta maaperästä. Ongelmien keskellä Pulliaisesta on tullut omien sanojensa mukaan homeallergikko.

Pulliainen on huolestunut siitä, tuoko ilmastonmuutos lisää kosteusongelmia hänenkin kotiinsa.

– Eiväthän vuodenajat enää eroa toisistaan täällä Helsingissä, Pulliainen sanoo.

Läheisen alueen sadevesirakentamiseen hän pääsi onnekseen vaikuttamaan. Kaupunki pyysi aikoinaan hänet lähialueen asukkaana työryhmään, jossa uuden alueen hulevesien kulkua suunniteltiin.

Vesi kulkee puutarhasta puistoon

Kuninkaantammen alueella valmistuu kerrostalo toisensa jälkeen. Sadevedet valuvat täältä uuteen hulevesipuistoon.

Suvi Tyynilä
Arkkitehti Suvi Tyynilä suunnitteli Kuninkaantammesta ilmastonmuutoksen kestävää kaupunginosaa.Jaani Lampinen / Yle

Arkkitehti Suvi Tynnilä vastaa alueen kaavasta ja myös sadevesien ohjailusta. Tynnilä esittelee innostuneen oloisena pihoja, joissa sadevesille on rakennettu kertymäaltaita.

Altaiden pohjat on kivetty pyöreillä kivillä tai alueen rakentamisessa syntyneellä kivimurskalla.

– Tämä on sadevesipuutarha, Tynnilä osoittelee altaille päin.

Kivetyn altaan ympärille on istutettu puita ja muita kasveja. Matalien piharakennusten katot taas peittyvät viherkasveista. Myös ne pidättelevät sadevesiä. Katujen varteen rakentuu vähitellen pieniä vettä sitovia viheraltaita.

Sadevesipuutarhan altaista ja muista rakennelmista vesien on tarkoitus virrata hallitusti hulevesipuistoon, kohti Virpi Pulliaisen kaupunginosaa. Sieltä ne jatkavat matkaansa jokiin ja Itämereen.

Viemäreissä jopa sadan vuoden urakka

Kun sataa runsaasti, viemärit tukkeutuvat helposti ja kadut tulvivat vettä.

Helsingin uusilla alueilla sadevesiviemärit rakennetaan erikseen. Yksi syy on juuri ennustetut lisääntyvät rankkasateet.

Perinteisesti sadevesi on ohjattu kaduilta ja pihoilta jätevesiviemäreihin. Rankkojen sateiden aikana viemärit tukkeutuvat nopeasti ja vesi tulvii kaduille.

Runsaat sadevedet tukkivat myös jätevedenpuhdistamot, jos sadevedet ohjataan samoihin putkistoihin kuin jätevedet. Silloin puhdistamot joutuvat päästämään luontoon myös likaisia vessavesiä. Jos sitä ei tehtäisi, jätevedet tulvisivat ihmisten kellareihin.

Kaupunki rakentaa vanhoissa kaupunginosissa, kuten Töölössä (siirryt toiseen palveluun), sadevesille omat uudet viemärinsä vähitellen. Työ on hidasta. Kaupungin ympäristöpuolelta arvioidaan, että viemäreiden uusiminen vie jopa sata vuotta.

Talojen homeriski kasvaa

Sateiden ja kosteuden lisääntyminen koettelee rakennuksia todennäköisesti muutenkin kuin tulvimalla. Rakennusfysiikan professori Juha Vinha on neuvonut jo vuosia rakentamaan ja remontoimaan niin, että suomalaisten kodit kestäisivät varmasti ilmastonmuutoksen tuoman lisärasituksen.

Vinha johdolla tehty laaja tutkimus (siirryt toiseen palveluun) kertoo selväsanaisesti, että homehtumisen riski kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Lisääntyvät sateet, tuulet ja pilviset jaksot pitävät rakennusten ulkopinnat märkinä. Kosteus pääsee entistä useammin tunkeutumaan seinän rakenteisiin tuulen ja viistosateen takia.

Eikä kyse ole pelkästään tulevaisuuden ongelmasta.

– Homeriski on kasvanut selvästi jo nyt, Vinha sanoo.

Pitkät kosteat jaksot ja aiempaa lämpimämmät syksyt ja talvet aiheuttavat Vinhan mukaan jo nyt sitä, että seinät eivät pääse aina kuivumaan kunnolla. Olosuhteet ovat silloin suotuisat homeen kasvulle.

Vinhan johdolla tehty tutkimus perustui Ilmatieteenlaitoksen tuottamiin tietoihin sääoloista. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan homehtumisen riski on ollut suurin viimeisen 30 vuoden aikana 2000-luvulla.

Tietoa on hyvästä rakentamisesta

Jokaisessa kodissa ei tarvitse pelätä, että ilmastonmuutos homehduttaa sen.

Myös arkkitehti Kimmo Kuismanen on tutkinut sitä, kuinka rakentaa tutkijoiden ennakoiman ilmastonmuutoksen kestäviä taloja. Kuismasen mukaan rakennusalalla kyllä tiedetään laajasti, kuinka kestävät talot rakennetaan.

– Mutta meillä on myös ihan uutta rakennuskantaa, jossa ilmastonmuutosta ei ole otettu huomioon, Kuismanen puhuu.

Kuismanen istuu haastateltavana uuden Clarion-hotellin 14. kerroksessa Helsingin Jätkäsaaressa. Ikkunoista näkee monelle työmaalle. Alueelle tulee kodit yli 20 000 asukkaalle.

Vasta osittain rakennetusta Jätkäsaaresta on kantautunut pari ikävää uutista. Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun), että puukerrostaloista löytyi hometta. Palkitusta betonitalosta taas paljastui kosteusongelmia.

Satavuotiaat kivitalot porskuttavat

Arkkitehti Kimmo Kuismasen mukaan uudet virheelliset rakennukset eivät suinkaan ole suurin ongelma. Hän nimeää 1960-luvulta 1990-luvulle tehdyt talot heikoimmaksi lenkiksi ilmastonmuutoksen kourissa.

– Vanhoista rakennuksista etenkin 1960-70 -luvulla on tehty isoja virheitä, Kuismanen sanoo.

Juha Vinhan johtamassa tutkimuksessa todettiin, että esimerkiksi tuon ajan betonielementit tehtiin huonommin kuin nyt.

Arkkitehti Kuismanen lohduttaa, että taitavalla remontoinnilla myös huonoon kuntoon joutuneista 1960- ja 1970 -lukujen taloista voidaan saada säätä kestäviä koteja. Se tosin maksaa paljon.

– Neuvoisin tekemään ensimmäisenä kuntokartoituksen, Kuismanen sanoo.

Kuismanen kiittelee noin sata vuotta vanhoja rakennuksia. Niitä ovat esimerkiksi Helsingin Töölön kiviset kerrostalot. Talot ovat pysyneet yleensä hyvässä kunnossa.

Hyvin rakennetut kivitalot ovat osoittautuneet myös energian kulutuksen kannalta piheiksi.

– Laskentamallien mukaan ne ovat varsinaisia energiasyöppöjä, mutta niiden todellinen energiankulutus osoittaa talojen olevan aika hyviä, Kuismanen kertoo.

Vanhat kivitalot voivat olla yhtä energiapihejä kuin 2000-luvulla rakennetut talot.

Väärä eristäminen voi pilata talon

Professori Juha Vinha varoo kehumasta uusiakaan rakennuksia. Ne eivät hukkaa energiaa, mutta niiden tehokas lämmöneristäminen voi Vinhan johtaman tutkimuksen mukaan jopa pilata taloa.

– Nykyisinkin tehdään osittain sellaisia rakenteita, etteivät ne kestä, Vinha harmittelee.

Yksi esimerkki riskialttiista rakenteesta voi syntyä puurunkoiseen kerrostaloon. Vinhan johtaman tutkimuksen mukaan se on osattava eristää niin, että puurunko pysyy lämpimänä ja kuivana.

Puurakentamista sinällään pidetään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvänä asiana. Puisen kerrostalon rakentaminen aiheuttaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin betonisen talon rakentaminen. Puukerrostaloja onkin tulossa Suomeen lisää, 2020-luvulla arviolta jopa 8000.

Jopa korvausilmaventtiilit puuttuivat

Helsinkiä rakennetaan nyt hurjaa vauhtia. Taloja nousi kiireellä myös 1980-luvun puolivälissä, kun Virpi Pulliaisen rivitalokoti valmistui.

Pulliainen näyttää talon takapihalla, kuinka rakennusta on remontoitu.

– Tuo sokkeli ei näkynyt juurikaan, kun talo valmistui, Pulliainen kertoo.

Sokkeli on kaivettu esiin ja pihaa madallettu. Nyt Pulliainen rakentaa pihalleen japanilaista puutarhaa, koska nurmikko ei suostu kasvamaan savisessa maaperässä.

– Korvausilmaventtiilejä ei ollut, mutta nekin tehtiin jälkeenpäin, Pulliainen jatkaa.

Talo piti saada hengittämään jotenkin.

Homeallergikko etsii uutta kotia

Virpi Pulliainen seuraa tarkkaan viereisen Kuninkaantammen rakentamista. Hän toivoo, että voisi muuttaa alueelle lähivuosina.

Pulliaiselle ei riitä, että sadevedet ohjataan alueelta viisaalla tavalla pois. Myös talot on rakennettava parhaiden käytäntöjen mukaan.

Kävelyillä alueelle Pulliainen näkee esimerkiksi, pidetäänkö rakennusmateriaaleja sateessa kastumassa vai ei. Pulliaisen silmä koettaa seurata myös, toteutuvatko hyvät rakenteet taloissa vai eivät.

– Haluan homeettoman kodin, Virpi Pulliainen sanoo.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Lue lisää:

Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille

Suomi haluaa myydä pohjavettään kauniissa lasipulloissa maailmalle – maailman vesiralli vain kiihtyy

Vedet imevä puisto pelastaa kaupunginosan rankkasateilta – homeallergikko etsii alueelta ilmastonmuutoksen kestävää kotia

Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla – yhä useampi meistä asuu kohta puukodissa eikä betonikodissa

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?

Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin

Shellin ja Nesteen pomot ajavat jo sähköllä – Milloin Suomessa suljetaan viimeinen bensa-asema?

Ruoan kasvattamisesta tulee uudestaan tärkeä taito, uskoo filosofi – Tulevaisuudessa Espanjasta ei ehkä tule tomaatteja

Toimittajalta: Tällainen ilmastonmuutoksesta selvinnyt Suomi voisi olla

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Onnettomuudet

Rakenteet romahtivat kesken joulukonsertin Vaasassa – seitsemän sairaalaan

Lähdesuoja

HS: Poliisi teki kotietsinnän Viestikoekeskuksesta kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kotimaan uutiset

Sanoman hallitus pyysi HS:ltä selvitystä tiedustelu-uutisoinnista

Kansallisen turvallisuuden vaarantaminen

Asiantuntijat: Media teki tehtävänsä vuotouutisessa