Koriskenttien legendaarinen erotuomari laittoi katsomollisen mölyäviä isiä ruotuun – 74-vuotiaana hän lopettaa uransa jo kolmannen kerran

Dan Christensen tunnetaan jämäkistä otteistaan ja vihellyksistään.

urheilutuomarit
Dan Christensen
Dan Christesenilla on lähes aina suussaan joko pilli tai piippu.Pyry Sarkiola / Yle

– Olen ihminen enkä mikään koira. Minua on potkittu päähän 25 vuotta, ja se riittää minulle, sanoi erotuomari Dan Christensen marraskuussa 1991 Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Juttu oli otsikoitu: "Dan Christensen päätti panna pillin pussiin".

Tanskalais-suomalaista tuomaria oli juuri rangaistu neljän ottelun tuomitsemiskiellolla. Erotuomaripari ei ollut havainnut SM-sarjan ottelussa tapahtunutta välikohtausta ja lisäksi Christensen oli lehdistötilaisuudessa todennut asioita, jotka eivät miellyttäneet Koripalloliittoa.

– Olen aina ollut oman tien kulkija, mies sanoo nyt ja naurahtaa.

Tuolloin oli vähällä, ettei silloin SM-sarjan kokenein tuomari olisi ylittänytkään ensimmäisenä 500 tuomitun ottelun rajaa. Siihen oli matkaa enää seitsemän peliä.

Lopulta rangaistus todettiin liian ankaraksi ja se kumottiin. Christensen palasi kentän laidalle. Otteluita kertyi kaikkiaan 504 kappaletta (siirryt toiseen palveluun) ja Christensen lopetti pääsarjauransa keväällä 1992.

Konkari ei ole malttanut lopettaa

25 vuotta myöhemmin hyväntuulinen Christensen saa moikkailla ja tervehtiä ihmisiä jatkuvasti junioriturnauksessa Kouvolassa. Hihasta vetäjiä riittää.

Pian alkaa tuomaroitava peli Kouvolan kuntotalolla. Ennen sitä hän kaivaa tuttuun tapaansa piipun taskustaan ja jää tupruttelemaan sitä pihalle.

– Nykyään kun tulee vastaan vanhoja pelaajia, halaamme, Christensen kertoo.

Sen jälkeen sieltä ei kuulunut sanaakaan.

Dan Christensen

Pian 75 vuotta täyttävä erotuomarilegenda on saapunut tuomitsemaan viimeisen ottelunsa - taas. Hän vihelsi jäähyväisottelunsa jo viisi vuotta sitten Lahdessa. (siirryt toiseen palveluun)

– Olen sitten kuitenkin aina suostunut, kun on pyydetty, Christensen perustelee. Häneltä ei ole montaa Kouvolan junioriturnausta jäänyt välistä. Sunnuntaina Mansikka-ahon urheiluhallissa pelattava ottelu päättää konkarin tuomariuran.

Hän on tuominnut otteluita jo 58 vuotta. Tutut kannustavat häntä jatkamaan vielä pari vuotta, jotta voi juhlia pyöreitä.

– Paikat antavat periksi. Selän kanssa on ollut ongelmia. Kyllä tämä on oikeasti viimeinen otteluni, Christensen vakuuttaa.

Dan Christensen tuomaroi koripallomatsia
Pyry Sarkiola / Yle

Rauhoittaa pelaajat ja yleisön

Dan Christensen on ollut aktiivivuosinaan kiistelty erotuomari. Jotkut pitävät häntä äreänä, jotkut lupsakkana. Hänet tunnetaan jämäkistä liikkeistään ja vihellyksistään (siirryt toiseen palveluun). Vihellyksen voi käydä kuuntelemassa Etelä-Suomen Sanomien sivuilta.

Hän sai yleisönkin ruotuun.

– Joskus tarvitsee olla äreä, joskus lepsu, hän aloittaa.

– Yhtenä isänpäivänä A-poikien pelissä oli helskutinmoinen mökä katsomossa. Yleisö oli täynnä poikien isiä. Käännyin katsomoon päin ja totesin ääneen "hyvää isänpäivää kaikille isille". Sen jälkeen sieltä ei kuulunut sanaakaan.

Konkarin mielestä yleisön huutelu ei yleensä haittaa työskentelyä.

– Lahdessa ainoastaan yksi mies istui huutamassa. Se ärsytti, ja kun se oli vielä työkaveri!

Mä "kusetin" heitä eli kiinnitin huomion muualle, että he rauhoittuvat.

Dan Christensen

Christensenillä on ollut tapanaan käyttää psykologiaa, jotta saa pelaajat rauhoittumaan.

– Erotuomari Jorma Ovaska saattoi huutaa, että turpa kiinni. Mä en voi sanoa niin. Mä "kusetin" heitä eli kiinnitin huomion muualle, että he rauhoittuvat.

– Jo edesmennyt Timo Hakamaa sanoi, että minä olin ainoa tuomari, joka sai hänet rauhoittumaan.

Dan Christensen tuomaroi
Pyry Sarkiola / Yle

Tuomari istuu katsomossa täysin eleettömästi

Keväällä tuli 50 vuotta siitä, kun tanskalaismies saapui Suomeen. Hän itse kutsuu sitä "kahden viikon hairahdukseksi".

Sittemmin hän on saanut Suomen kansalaisuuden. Hän työskenteli tuomaroinnin lomassa muun muassa koulun vahtimestarina ja mittamiehenä.

Uran hienommaksi saavutuksekseen hän mainitsee vuoden 1984 "varjo-olympialaisten" naisten koripallofinaalin Neuvostoliitto-Bulgaria. Varjo-olympialaiset eli Ystävyyden kisat olivat vastaveto Yhdysvalloissa pidetyille kesäolympilaisille, joita Neuvostoliitto ja itäblokin maat boikotoivat.

Lahdessa asuva Christensen istuu mielellään koripallopelin katsomossa, mutta ei liiemmin tuulettele.

– Olen aivan hiljaa, aivan hiljaa! En taputa enkä huuda. Vaimo tosin on äänessä, legenda nauraa.