"Pisteitä ei kannata niin hirveästi tuijottaa" – ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja painottaa arvosanojen vertailtavuutta

Syksyn ylioppilaskirjoituksissa reaaliaineiden pisterajoissa oli suuria eroja.

ylioppilaskirjoitukset
Ylioppilas ylioppilaslakki.
Kaisa Siren / AOP

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat innostaneet tai itkettäneet kokeisiin osallistuneita viime päivinä. Koulut julkaisivat tulokset perjantaina.

Arvosanoihin pettyneillä on vielä hieman aikaa miettiä ilmoittautumista kevään ylioppilaskirjoituksiin. Uusien aineiden kirjoittamisen lisäksi on mahdollista uusia hyväksytty koe, joka ei sujunut toiveiden mukaan.

Tänä syksynä aiempaa useammat aineet kirjoitettiin sähköisesti. Sähköinen koe toi uuden pisteytyksen moneen reaaliaineeseen: uskontoon, elämänkatsomustietoon, terveystietoon ja historiaan. Kokeiden maksimipistemäärä nousi 120:een.

Ihmiset katsovat edelleenkin vanhanaikaiseen malliin niitä pisteitä.

Patrik Scheinin

Esimerkiksi maantieteessä ja historiassa ylimmän arvosanan, laudaturin, saamiseen vaadittiin vähintään 97 pistettä.

Sähköisessä reaaliainekokeessa eniten kirjoitetussa aineessa eli terveystiedossa laudatur irtosi vähintään 80 pisteellä ja filosofiassa 85 pisteellä.

Useimmissa sähköisesti kirjoitetuissa reaaliaineissa laudaturiin vaadittiin vähintään 90 pistettä. Kokelaita pisterajojen (siirryt toiseen palveluun)suuri vaihtelu on ihmetyttänyt.

Arvosanojen vertailtavuus on ollut se, mikä on ollut tavoitteena.

Patrik Scheinin

Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Patrik Scheinin kuitenkin varoittaa juuttumasta pistemääriin.

– Ihmiset katsovat edelleenkin vanhanaikaiseen malliin niitä pisteitä eivätkä ajattele sitä, että meillä on käytössä ihan toisenlainen tapa kuin aikaisemmin.

– Pisteitä ei kannata niin hirveästi tuijottaa, vaan keskittyä siihen, että arvosanat ovat nyt vertailukelpoisia eri aineiden välillä.

Gaussin käyrä roskakoriin

Aikaisemmin arvosanojen määräytymisessä käytettiin Gaussin käyrää. Vähitellen on siirrytty uuteen pisteytysmalliin (siirryt toiseen palveluun), joka on vaikuttanut täydellä voimalla viime kevään kirjoituksista lähtien.

– Arvosanojen vertailtavuus on ollut se, mikä on ollut tavoitteena. Kukaan ei ole pyrkinyt siihen, että pisterajat ovat aineiden välillä samanlaiset.

Abiturienttien ja ylioppilaiden harrastaman pisterajojen vertailun ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja tiivistäisi hyvin lyhyeen.

– Jos saa paljon pisteitä, niin todennäköisemmin saa hyvän arvosanan kuin jos saa hyvin vähän pisteitä.

Kukaan ei ole pyrkinyt siihen, että pisterajat ovat aineiden välillä samanlaiset.

Patrik Scheinin

Terveystiedon koetta pidettiin syksyn ylioppilaskirjoituksissa erityisen vaikeana. Sitä arvostelivat tuoreeltaan opiskelijoiden lisäksi kärjekkäästi myös opettajat muun muassa MTV Uutisille antamissaan kommenteissa (siirryt toiseen palveluun).

Siitä, että terveystiedon laudaturin sai muita reaaliaineita alhaisemmalla pistemäärällä, ei kuitenkaan Scheininin mukaan voi päätellä kokeen vaikeusastetta.

– On pyritty siihen, että terveystiedon arvosanat ovat yhtä vaativia saada kuin esimerkiksi kemian tai äidinkielen vastaavat arvosanat. Juuri tämähän on ollut tämän arviointijärjestelmän muutoksen tarkoitus.

– Eli lukiolainen voi osoittaa terveystiedossa, kemiassa tai äidinkielessä olevansa akateemisesti valmis jatko-opintoihin ja niitä voidaan opiskelijavalinnoissa vertailukelpoisesti käyttää riippumatta siitä, mistä aineesta suoritus on.

Scheinin: Terveystiedon vaikeuttamiselle perusteet

Terveystiedon koetta on vaikeutettu jo kolmen vuoden ajan. Scheininin mielestä se on oikein, jos terveystieto halutaan pitää aitona lukuaineena.

– Ei sellaista toivomusta kukaan ole esittänyt, että jätetään terveystieto erityisen leppeäksi arvioinniltaan. Sehän tarkoittaisi silloin, että yliopistot ja korkeakoulut eivät käyttäisi sitä opiskelijavalinnoissaan.

Ei sellaista toivomusta kukaan ole esittänyt, että jätetään terveystieto leppeäksi arvioinniltaan.

Patrik Scheinin

Arvosanojen vertailtavuus on Scheininin mielestä tärkeää myös siksi, että opiskelija voi valita kirjoitettavat aineet vapaammin.

– Olennaista on se, että voi osoittaa kiinnostuksensa ja osaamisensa myötä osaamistaan missä aineissa hyvänsä. Ei ole pakko taktikoiden valita sellainen aine, josta kuvittelee, että irtoaisi erityisen helpolla hyviä arvosanoja.

– Sellainen korjaus on nyt tehty, että taktikointia ei tarvitse miettiä. Tarvitsee vain miettiä sitä, että mikä on omaa sydäntä lähellä ja missä olen hyvä.

Ei ole pakko taktikoiden valita sellainen aine, josta kuvittelee, että irtoaisi erityisen helpolla hyviä arvosanoja.

Patrik Scheinin

Ylioppilasarvosanojen hyödyntämisestä tehtyjen kaavailujen (siirryt toiseen palveluun) tosin pelätään toteutuessaan johtavan siihen, että opiskelijat ryhtyvät kirjoittamaan aineita, joista oppilaitosten todistusvalinnoissa saisi muita aineita enemmän pisteitä.

Esimerkiksi reaaliaineista saisi todistusvalintaa pohtineen työryhmän ehdotusten mukaan eri määrän pisteitä aineesta riippuen. Eniten pisteitä saisi pitkästä matematiikasta.

Reaaliaineista loputkin kirjoitetaan sähköisesti ensi vuonna: biologia keväällä ja fysiikka ja kemia syksyllä. Matematiikan koe sähköistyy viimeisenä, keväällä 2019.

Pahoittelen toki sitä, että kaikki ei mennyt ihan mutkitta.

Patrik Scheinin

Syksyn ylioppilaskokeissa oli tavallista enemmän virheitä. Niitä oli pujahtanut matematiikan, kemian, historian ja englannin kokeisiin.

Patrik Scheinin sanoo, että useimmat virheet eivät vaikuttaneet arviointiin.

– Mutta siltä osin kuin joku saattoi vaikuttaa, niin se on huomioitu. Pahoittelen toki sitä, että kaikki ei mennyt ihan mutkitta.

Esimerkiksi kemian kokeessa yhdessä tehtävässä yksi lähtöarvo oli ilmoitettu väärin ja se vaikeutti tehtävän suorittamista.

– Varmasti henkilö, joka on frustroitunut kokeessa sillä hetkellä, niin hän siinä mielessä on joutunut kärsimään, mutta arvioinnissa on pyritty nämä ottamaan huomioon.

Lue lisää:

Tässä ovat syksyn ylioppilaat – Ylen ylioppilaskoneesta näet, kuka saa valkolakin