yle.fi-etusivu

Joensuulainen kultaseppä tuntee monen urheilupalkinnon muodot kuin omat taskunsa – Kultainen kiekko jaetaan taas torstaina

Kultaseppä Seppo Sankilan käsissä on syntynyt urheilupalkintojen lisäksi muun muassa kultainen nenä.

Kultaseppä
Kultaseppä, hopeaseppämestari Seppo Sankila
Kultaseppä, hopeaseppämestari Seppo Sankila työnsä ääressä. Syntymässä on tällä kertaa kultainen sormus.Yle / Sarah Laukkanen

Hopeaseppä tekee nyrkkiä isompia esineitä, kultaseppä sitä pienempiä. Siinä yhdenlainen määritelmä kahdesta ammatista ja niiden eroista. Kultaseppä, hopeaseppämestari Seppo Sankilalle on uran aikana osunut kohdalle niin pieniä kuin isojakin projekteja.

Isoimpien joukkoon kuuluu jääkiekon SM-liigan kiertävä palkinto Kanada-malja - tai oikeastaan sen kopio. Aito ja alkuperäinen Kanada-malja viettää aikansa suurimman osan vuodesta Jääkiekkomuseossa Tampereella. Voittajajoukkue saa sen haltuunsa hetkeksi jäällä, heti voiton jälkeen. Kuvien ottamisen jälkeen se viedään museoon takaisin, ja voittajajoukkue jatkaa juhlaansa identtisen kopion kanssa.

Piti tehdä erilaisia pakotustyökalujakin ihan sitä työtä varten.

Seppo Sankila

Kopion maljaosan tekijä on nykyään Joensuussa asuva hopeaseppämestari Seppo Sankila.

– Kyllä se aika isotöinen homma oli. Piti tehdä erilaisia pakotustyökalujakin ihan sitä työtä varten, Sankila muistelee.

Kanada-malja
Kanada-maljan kopion teossa on ollut mukana iso joukko eri alojen ammattilaisia. Vasemmanpuoleinen on alkuperäinen, oikealla kopio.Valokuvaaja Jouko Järvinen, Tampereen kulta- ja jalokivipaja Oy:n arkisto

Kopion tekijät onnistuivat tekemään niin tarkkaa työtä, että harva erotti, kumpi oli aito ja kumpi kopio. Kopio tehtiin vuonna 1992 ammattilaistiimin voimin. Mukana olivat kultaseppämestari, hopeaseppämestari, puuseppämestari, kaivertajamestari sekä lisäksi hopeasepän valuja tekevä yritys. Osat kokosi yhteen kultaseppämestari Jyrki Karvinen Tampereelta.

Kultajuhlien humussa Kanada-malja on joka vuosi kokenut kovia, mikä hopeaseppämestari Seppo Sankilaa kovasti harmittaa.

– Jonkun asteinen huoltotyö siihen tuli joka vuosi. Eniten kärsivät pienet kiekkoilijahahmot, ne olivat välillä poikki, mailat poikki ja välillä hukassa koko hahmot. Eihän se tekijöiden kannalta ole mieltä ylentävää, Sankila sanoo.

Eihän se tekijöiden kannalta ole mieltä ylentävää.

Seppo Sankila

Sen verran kovilla kiertopalkinto on ollut, että siitä on käytössä jo toinen kopio.

Hopeaseppämestarin käden jälki näkyy parissa muussakin urheilupalkinnossa. Presidentti Urho Kekkonen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari lahjoittivat 1970-luvulla Suomen parhaalle urheilijalle kiertopalkinnoksi kultaisen kiekon. Henkilökohtaiseksi muistoksi urheilijalle jää hopeinen, alkuperäistä pienempi kullattu kiekko. Niiden tekijä on hopeaseppämestari Seppo Sankila. Vuoden 2016 Kultaisen kiekon sai Leo-Pekka Tähti.

Urheilupalkinto Kultainen kiekko
Suvi Suovaara/Event Management Group Oy

Puhalluskukka-niminen kiertopalkinto jaettiin vuodesta 1999 vuoteen 2009 Vuoden naisurheilijalle. Vuodesta 2013 lähtien se on myönnetty kunnianosoituksena elämäntyöstä urheilun hyväksi. Voikukkaa jäljittelevän palkinnon suunnitteli arkkitehti Antti Katajamäki yhdessä kelloseppä Risto Kangasniemen kanssa. Toteutuksesta vastasi tietenkin - Seppo Sankila.

– Se oli hyvin vaativa. Siemeniä jäljitteleviä osia ei voinut juottaa, ne on kiinnitetty kierteellä, jonka ulkohalkaisija oli 0,9 millimetriä, Sankila kertoo.

Urheilupalkinto Puhalluskukka
Suvi Suovaara/Event Management Group Oy

Erikoisimpana tapauksena uraltaan hopeaseppämestari, kultaseppä Seppo Sankila muistelee 1990-luvun alussa tekemäänsä kultaista nenää. Hänen pajalleen tuli nuori mies, joka kertoi menettäneensä nenänsä moottoripyöräonnettomuudessa.

– Hänellä oli valokuvia, millainen nenä oli ennen haaveria ollut. Hänellä oli laastaria runsaasti kasvoilla. En tiedä, oliko siellä nenä alla vai ei, Sankila kertoo erikoisesta tapauksesta.

En tiedä, oliko siellä nenä alla vai ei.

Seppo Sankila

Sankila piti tarinaa nenän puuttumisesta totena, ja niinpä kultainen nenä tehtiin. Komea nenä siitä sitten tulikin.

– Hän kävi nenää monta kertaa sovittamassa, mutta aina hän laittoi sen niin kasvoille, etten koskaan nähnyt puuttuuko nenä oikeasti, Sankila aprikoi vieläkin merkillistä tarinaa.

Kultaseppä Seppo Sankilan valmistama kultainen nenä
Kultainen nenä oli aluksi korkeampi, mutta asiakas pyysi madaltamaan sitä hieman.Seppo Sankilan arkisto

Sankila valmisti nenän neljäntoista karaatin kullasta. Ihan tarkkaan hän ei sitä muista, kuinka paljon hän nenästä veloitti. Jos nenän tekisi nyt, sen hinta olisi noin 1500 euroa.

Torniosta syntyisin oleva Seppo Sankila piti pitkään kulta- ja hopeapajaa Pellossa Tornionjokilaaksossa. Välillä hän teki työtä alan opettajana. Nykyään hän pitää kulta- ja hopeasepän pajaansa Joensuussa.