Venäjällä maku paranee, mutta suomalaista muotoilua ei edelleenkään tunneta

Venäjällä osa tunnistaa Artekin ja Marimekon, mutta muuten suomalainen muotoilu jää vieraaksi. Mahdollisuuksia olisi vaikka mihin, uskovat asiantuntijat.

Yle maailmalla: Moskova
Aleksanda Sankova.
Aleksanda Sankova sanoo, että venäläiset ovat yhä kiinnostuneempia kodinsisustamisesta.Marjo Näkki / Yle

Moskovan multimediamuseossa on avattu näyttely 33 Alkua, joka esittelee suomalaista muotoilua sadan vuoden ajalta.

Esillä on tuttuja raitapaitoja, astioita ja huonekaluja sekä uudempia avauksia. Kyse on ensimmäisestä laajasta suomalaisen muotoiluhistorian esittelystä Moskovassa. Eikä hetkeäkään liian aikaisin.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, tuumaavat suomalaiset.

Näyttelyn järjestäjät saapuivat aiemmin tänä vuonna Moskovaan tekemään taustatutkimusta siitä, mikä venäläisiä voisi kiinnostaa. Haastateltavina oli yliopiston väkeä, suunnittelijoita sekä design-merkkien edustajia.

glitterkengät
Moskovan näyttelyssä on esillä mahdollisia tulevia klassikoita kuten Minna Parikan tossut.Grigori Vorobjov

Tulokset yllättivät.

– Venäjällä suomalaisesta muotoilusta ei tiedetä juuri mitään, kertoo näyttelyn kuraattori Suvi Saloniemi.

Haastateltavat osasivat nimetä Artekin ja Marimekon, mutta ei juuri muuta.

– Uskon kuitenkin, että näyttelyyn tulija tunnistaa Fiskarsin sakset ja Aalto-vaasin, vaikka hän alun perin ei tiedäkään, että kyse on suomalaisesta muotoilusta, Saloniemi lisää.

Raitapaitaa.
Venäläiset tunnistavat Artekin ja Marimekon.Grigori Vorobjov

Tyylien sekamelska

Mutta missä on siis vika? Venäläiset suhtautuvat suomalaisiin myönteisesti, kuten kertoi syksyllä julkistettu tutkimuskin.

Kysytäänpä venäläiseltä suunnittelijalta ja Moskovan designmuseon johtajalta Aleksandra Sankovalta. Hän sanoo tuntevansa suomalaisen muotoilun, mutta syynä ovat hänen oma asiantuntevuutensa ja opiskelut Stroganovin teollisen muotoilun yliopistossa Moskovassa.

iittalan astioita
Grigori Vorobjov

Laajalle venäläisyleisölle suomalainen muotoilu on jäänyt vieraaksi.

Sankova kääntää katseensa historiaan. Hänen mukaansa Venäjällä muotoilu on kärsinyt maan historiallisista mullistuksista.

– Venäjällä kaikki rakentui pitkään periaatteella ”Revimme kaiken maan tasalle ja aloitamme uudelleen”, hän kuvaa.

Kokonaisia uusia kaupunkeja rakennettiin paljoa luonnosta välittämättä ja ihmiset siirtyivät paikasta toiseen työn perässä ja kokivat juurettomuutta. Jatkuvuuden tuntua tai läheistä ja vuorovaikutteista luontosuhdetta ei kehittynyt kuten Suomessa. Siihenhän suomalainen muotoilu usein perustuu.

turkissomisteita
33 Alkua näyttelyssä on esillä myös Irene Kostasin lammasturkiksia.Grigori Vorobjov

– Tuloksena venäläisten maku ja käsitys kauneudesta ovat hyvin sekavia. Viisikerroksiseen taloon saatetaan sisustaa barokkityylinen asunto, Sankova kuvaa viitaten neuvostoaikaisiin elementtitaloihin.

Mutta asiat muuttuvat.

Sankova kertoo, että Venäjällä on lisääntynyt kiinnostus kodinsisustukseen ja esineisiin, jotka eivät välttämättä nouse enää esille näyttävyydellään vaan käytännönläheisyydellään.

– Ihmiset matkustavat, saavat tietoa netistä ja näin makukin paranee, Sankova sanoo.

Mutta miten päästä Venäjän markkinoille?

Henkilö
Martta Louekari sanoo, että Venäjällä trendit liikkuvat nopeasti.Grigori Vorobjov

Selvää lienee se, että Venäjän kokoisilla markkinoilla olisi paljon mahdollisuuksia myös suomalaiselle muotoilulle.

– Venäjällähän esimerkiksi instagrammaaminen on hyvin suosittua. Trendit liikkuvat nopeasti ja niistä myös tiedetään nopeasti, eli jos me alkaisimme viestiä oikein, niin potentiaalia Venäjällä olisi, kertoo 33 Alkua – näyttelyhanketta vetänyt Martta Louekari.

Louekari työskentelee helsinkiläisessä viestintätoimistossa Juni Communicationsissa, jolla on kokemusta suomalaisesta kulttuuriviennistä Aasiassa. Louekari näkeekin monia yhtymäkohtia Venäjän ja Kiinan välillä.

Näyttelykuva
Grigori Vorobjov

Molemmissa maissa toiminta perustuu henkilökohtaisiin verkostoihin ja luottamuksen saavuttaminen on kaikkein tärkeintä.

– Pitää löytää ne kumppanit, jotka ovat samankaltaisia kuin sinä. Kun yhteisymmärrys syntyy, asiat liikkuvat nopeasti ja samat asiakkaat pysyvät pitkään, Louekari kuvaa.

Venäjän ja Suomen väliset taloussuhteet ovat elpymässä monen vuoden tauon jälkeen. Kauppasuhteet ovat kärsineet Venäjän vallattua Krimin ja siitä seuranneista pakotteista.

Louekarin mielestä muotoilu voisi olla hyvä tapa viestiä Venäjällä suomalaisesta yhteiskunnasta, koska siihen ei liity minkäänlaista poliittista latausta.

– Suomessa muotoiluajattelu on hyvin demokraattista. Se on tarkoitettu kaikille, eikä siinä ole kyse kenenkään aseman vahvistamisesta vaan koko yhteiskunnan kehittämisestä.

tuoli
Moskovan multimediamuseossa on esillä suomalaista muotoilua sadan vuoden ajalta.Grigori Vorobjov