yle.fi-etusivu

Analyysi: Politiikan pirstoutuminen iski Saksaankin – Syksyn hurmos ohi Brysselissä

Saksan hallitusneuvotteluiden umpikuja voi laittaa komission pasmat sekaisin, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Yle maailmalla: Bryssel
Saksan liittokansleri Angela Merkel tapasi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viime viikolla Bonnin ilmastoneuvotteluissa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel tapasi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viime viikolla Bonnin ilmastoneuvotteluissa.John Macdougall / AFP

BRYSSEL Toiveikkuus on ollut syksyn vallitseva tunnelma EU-piireissä. Se on perustunut ajatukselle, että Emmanuel Macronin johtama Ranska löytää yhteisen sävelen Angela Merkelin Saksan kanssa, ja keskeneräisiksi jääneet rakennelmat saadaan kaksikon johdolla valmiiksi rahaliitosta maahanmuuttoon ja puolustukseen.

Toiveikkuutta ilmensi esimerkiksi komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin syyskuinen linjapuhe. Kalenterissa toiveikkuus näkyy esimerkiksi siten, että euromaiden johtajien on tarkoitus puida rahaliiton uudistuksia jo joulukuun huippukokouksessa.

Aurinko paistaa, talous kasvaa ja Merkel on Saksan liittokansleri. Toisin kävi. Syksyn ensimmäinen sadekuuro tuli Junckerin niskaan viime yönä.

Saksan hallitusneuvotteluiden kariutuminen on asettanut kyseenalaiseksi jopa Merkelin aseman Saksan johdossa. Päällimmäiset vaihtoehdot ovat SPD:n houkuttelu takaisin hallitukseen, vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

Komission virallinen kommentti oli, että Saksan perustuslaki takaa vakauden ja jatkuvuuden myös tällaisissa poliittisissa olosuhteissa. Komissio ei halunnut antautua spekuloimaan, miten tilanne vaikuttaa sen suunnitelmiin esimerkiksi rahaliiton suhteen.

Komissiolta odotetaan 6. joulukuuta isoa lakipakettia rahaliiton uudistuksiksi. Sen odotetaan sisältävän esimerkiksi ehdotuksen euroalueen budjetiksi ja kriisirahasto EVM:n muuttamisen Euroopan valuuttarahastoksi.

On selvää, että Saksan epäselvä tilanne mutkistaa unionin kaavailuja. Euroalueelle ei voida tehdä mitään ilman sen suurimman jäsenmaan Saksan myötävaikutusta. Ainakin aikalisä näyttäisi olevan tarpeen.

Toisaalta on vaikea uskoa, että hallituksen rakentamisen hankaluudet olisivat tulleet yllätyksenä. Ei ole uutinen, että Saksan vihreillä, liberaalidemokraateilla ja kristillisdemokraateilla on hyvin erilaiset näkemykset politiikan suunnasta. Neuvotteluita pidettiin vaikeina jo niiden alkaessa.

Perussyy hankalalle tilanteelle on sitäpaitsi sama ilmiö, jonka eteneminen on nähty eri puolilla Eurooppaa jo vuosien ajan. Perinteisten isojen valtapuolueiden kannatus hupenee ja politiikan kentälle tulee uusia pelureita.

Saksan liittopäiville pääsi syyskuun vaaleissa enemmän puolueita kuin kertaakaan sodan jälkeen. Näin kävi myös Hollannin parlamenttivaaleissa maaliskuussa ja Tšekin vaaleissa lokakuussa. Hollannissa pirstoutunut tilanne johti ennätyspitkiin, 225 päivän hallitusneuvotteluihin.

Hallituksia pitää koota pienemmistä palasista. Siihen tarvitaan enemmän aikaa ja enemmän kompromisseja kuin ennen. Asetelmia mutkistaa entisestään se, että maassa kuin maassa on nykyään äärioikeistoliike, jota muut puolueet eivät halua hallitukseen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Sähkökatkot

Sähkökatko lamautti maailman vilkkaimman lentokentän

Kotietsintä

Päätoimittajat hämmästelevät Viestikoekeskuksen tietovuotoon liittyvää kotietsintää: "Raju käänne, syytä olla huolissaan"

Lähdesuoja

Sanoman hallitus pyysi HS:ltä selvitystä tiedustelu-uutisoinnista

Lähdesuoja

HS: Poliisi teki kotietsinnän Viestikoekeskuksesta kirjoittaneen toimittajan kotiin