Koe uusi yle.fi

Etkö jaksa käyttää hammaslankaa? Häntäapina jaksaa

Makakit jopa valmistavat hammaslankaa luonnon antamista, ellei sopivaa ole valmiiksi tarjolla.

apinat
Apinanaaras istuu maassa lehtien keskellä.
Nikobaarien pitkähäntämakaki kotisaarellaan. Prasun Goswami / CC BY-SA 4.0

Intian valtamerellä sijaitsevan Andamaanien ja Nikobaarien saariston pitkähäntämakakit hoitavat hammashygieniaansa paremmin kuin useimmat ihmiset, kertoo tuore tutkimus.

Tutkijat havaitsivat, että pitkähäntämakakit puhdistavat hammasvälejään lintujen sulilla, kookospähkinästä repimillään kuiduilla, lehtiruodeilla ja jopa metallilangalla, jos sattuvat sellaista löytämään.

Nikobaarien häntäapinat kuuluvat lajiin, jota tunnetaan vain kolmelta saarelta. Intialaisen Sálim Alin ornitologisen ja luonnonhistoriallisen keskuksen tutkimuksessa seurattiin makakilauman puuhia pienen saaristokylän ympäristössä.

Alkuperäinen tutkimusaihe olivat makakien ruokailutavat. Tarkkailijoille selvisi, että 20 apinasta yhdeksällä oli tapana puhdistaa hammasvälinsä.

Pestyä ruokaa

Tutkimus osoitti makakit yleensäkin käteviksi työkalujen käyttelijöiksi. Jotkut jopa valmistivat oman hammaslankansa repimällä esimerkiksi lehtiruodit irti.

Ne myös pesivät ruokansa lätäkössä tai pyyhkivät lehdillä, jos hedelmä oli tahmea, karvainen tai piikikäs – ja juuri tällaisista hedelmistä makakit tuntuivat erityisesti pitävän. Ihmisten pois heittämät paperit ja muu roska kelpasivat niin ikään pyyhkeiksi.

Makakit myös takoivat kookospähkinöitä kiveä tai muuta kovaa alustaa vasten saadakseen ne rikki ja kietoivat ruokaansa lehtiin, jotta saivat paremman syöntiotteen. Hyönteisravintoa ne metsästivät huiskimalla pensaikkoja, jotta niissä piileskelevä saalis hätääntyisi lentoon tai putoaisi napattavaksi.

Makaki osaa varautua tulevaisuuteen.

Tutkimus on julkaistu Primates (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä. Sen sivulla on useita videoita makakeista ruoan hankinnassa ja hampaidenhoidossa.

Tutkimusta New Scientist (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä kommentoinut singaporelaisen Nanyangin teknologisen yliopiston primatologi Michael Gumert sanoo, että apinat sopeutuvat uusiin asioihin jokseenkin yhtä hyvin kuin ihmiset.

– Työkalujen käyttö sinänsä ei ole poikkeavaa älykkyyttä, mutta niiden muokkaaminen osoittaa kykyä varautua tulevaan ja suunnitella sitä. Kukaan makakeja tarkkaillut ei voi epäillä, etteikö juuri siitä ole kyse, Gumert sanoo.

Hiuksista hammaslankaa

Apinoiden on nähty puhdistavan hampaitaan vain kahdessa muussa paikassa. Kioton eläintarhan japaninmakakinaaraan havaittiin kymmenkunta vuotta sitten käyttävän omia karvojaan hammaslankana. Joitakin vuosia myöhemmin koko lauma oli omaksunut saman tavan.

Buddhalaistemppelin raunioissa Lopburissa Thaimaassa elävä makakilauma puolestaan on huomannut, että pyhänä eläimenä saa tehdä, mitä haluaa.

Ihmiset eivät hätistele apinoita pois edes silloin, kun ne kiipeävät istumaan heidän päälaelleen. Sieltä niiden onkin hyvä kiskoa irti hiuksia, joilla saa hinkattua hammasvälit puhtaiksi.

Emo opettaa hampaiden hoitoa.

Japanilaisen Kioton yliopiston tutkijat selvittivät, mistä Lopburin makakien tapa on peräisin, ja havaitsivat, että emot siirtävät taidon poikasilleen opettamalla.

Emot asettuivat naamakkain poikasten kanssa ja puhdistivat hampaansa liioitellun hitaasti. Aikaa kului kaksi kertaa niin pitkään kuin normaalisti, osoittivat tutkijoiden videonauhoitukset.

Tällainen käytös viittaa siihen, että kouluttaminen on hyvin varhainen ominaisuus kädellisten suvussa, primatologi Nobuo Masaka sanoi PLOS One (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa.