Koe uusi yle.fi

Suomi ja Viro rinta rinnan Euroopan parhaat uusimmissa Pisa-tuloksissa

Tutkimuksessa selvitettiin 15-vuotiaiden keskinäisiä vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja.

PISA-tutkimus
Norssin yläasteen oppilaita kävelemässä portaita.
Suomessa etenkin tytöillä on yhteisvoimaa, osoittaa Pisa-tutkimusEveliina Matikainen / Yle

Suomalaiskoululaiset ovat maailman kärkikastia pulmien ratkomisessa porukalla. Tämä tuore tieto on peräisin viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta, jonka muut tulokset kerrottiin viime vuoden lopulla.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Pisa-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kaksi kertaa mukana on ollut myös neljäs aihealue, kyky ratkaista ongelmia – ensin yksin ja tällä kertaa joukkovoimalla.

Virallisesti sitä kutsuttiin yhteistoiminnalliseksi ongelmanratkaisuksi. Tähän arviointiin osallistui 51 maata kaikkiaan 73 Pisa-maan joukosta.

Arvioinnin painopiste oli vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa, ei kyvyssä ratkaista vaativia ongelmia. Pisteitä ropisi ryhmille, joissa tunnistettiin toisten näkökulmat ja vahvuudet sekä saatiin keskustelemalla aikaan yhteinen päätös ja sen toteutus ja vieläpä niin, että jokainen hoiti oman sovitun osansa.

Pronssimitalille kahdeksan ottajaa

Pisa-kisan kulta- ja hopeamitalit menivät Aasiaan eli Singaporeen ja Japaniin, mutta pronssikorokkeella oli ruuhkaa. Kahdeksan maan piste-erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Euroopasta joukkoon mahtuivat vain Suomi ja Viro.

  • 561 Singapore
  • 552 Japani
  • 541 Hongkong
  • 538 Korea
  • 535 Kanada
  • 535 Viro
  • 534 Suomi
  • 534 Macao
  • 533 Uusi-Seelanti
  • 531 Australia

Viron Suomea pisteen parempi sijoitus kiillottuu siitä lisätiedosta, että Virossa oli vähemmän oppilaita alimmalla hyväksytyllä tasolla tai sen alla kuin Suomessa.

Pohjoismaista Islanti jäi pisteen OECD:n 500 pisteen keskitasosta. Tanskalle kertyi pisteitä 520, Ruotsille 510 ja Norjalle 502.

Suomen kouluilla ei ole suuria eroja

Suomi loisti aiemmin Pisa-maana, mutta viime vuosien tulokset ovat vetäneet vakaviksi – eivät vain huonontuneiden pistemäärien vuoksi, vaan myös siksi, että erot sukupuolten, koulujen ja kotitaustaltaan erilaisten lasten välillä ovat kasvaneet. Nyt tutkijoilla oli niistä sekä hyviä että huonoja uutisia.

Lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä venyneiden erojen sijasta yhteisessä ongelmanratkaisussa oli suomalaiskoulujen välillä vain pientä hajontaa. Se oli Suomea vähäisempää vain Islannissa.

Myös muut Pohjoismaat sijoittuivat tässä vertailussa hyvin, toisin kuin varsinaisessa mitalitaulukossa loistavat aasialaismaat. Siinä missä Suomen koulujen keskinäinen ero oli vain 6,3 prosenttia, Singaporen prosenttiluku oli lähes 24 ja Japanin peräti yli 28. Virossakin luku lähenteli kolminkertaista Suomeen verrattuna.

Myös vanhempien koulutus ja varallisuus olivat muualla keskimäärin ratkaisevampia kuin Suomessa. Kärkikymmenikön maista ero oli Suomessa toiseksi pienin Macaon jälkeen. Singapore ja Japani ovat selviä johtajia myös tässä negatiivisessa taulukossa.

Suomen tytöt ovat loistavia

Suomen tytöt ovat OECD-vertailussa erinomaisia, mutta asialla on myös kääntöpuoli: tyttöjen ja poikien välillä ei ole missään yhtä suuria suorituseroja kuin Suomessa.

Tytöt selvittivät tehtävät kaikkialla paremmin kuin pojat, mutta Suomessa sukupuolten välinen piste-ero oli peräti 48, kun se OECD:ssä keskimäärin oli 29.

  • OECD:n keskiarvo tytöillä 515
  • Suomen tytöt 559
  • OECD:n keskiarvo pojilla 486
  • Suomen pojat 511

Suomalaiset Pisa-tutkijat selittävät eroa osittain sillä, että tehtävissä korostuivat lukutaito ja tottumus chat-keskusteluihin. He arvelevat, että chattailu on tytöille vapaa-ajalta tutumpaa puuhaa kuin pojille. Lukemisessa Suomen tytöt ovat päihittäneet pojat aina Pisa-tutkimusten alusta eli vuodesta 2000 asti.

Tyttöjen ja poikien ero luku- ja yhteistyötaidoissa on niin merkittävä, että se on otettava huomioon, kun kehitetään koulutusta, Pisa-tutkijat sanovat.

Lue myös:

Tee itse PISA-testi: Kokeile, pärjäätkö 9.-luokkalaisille luonnontieteissä (siirryt toiseen palveluun)

Viro teki mahdottomasta mahdollisen: Pisa-tutkimuksen uudet ihmelapset tulevat etelänaapurista, ja he ovat poikia